jos siis joskus on ollut tarkoitus. Tiedätkö mitä toinen ajattelee kaikesta ja tietääkö mitä itse ajattelet. Ja mitä se kaikki pitää sisällään. Naiselle.
Mitä luulet tuleeko mistään mitään
kiperäkysymys_
48<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
MÄ en ainakaan tiedä hänen ajatuksistaa tuon taivaallista. Itse aikoinani tunteeni kerroin,,,,
Kertoi tietysti, jostain syystä silti kiinnostui taas ja siltä se ainakin tuntui.
Mieheltä naiselle.
Ei se ole mihinkään välissä kadonnutkaan....
Ei siltä kuulostanut. Onhan siitä aikaa.
Missä järjestyksessä mikä sitten mitenkin menikään.
Niin siinähän tapahtui kaiken näköistä mikä pisti vihastuttamaan varmaan puolin ja toisin mutta ei ne tunteet silti kadonnneet koskaan.
Näin se voi olla. Ja jos ol, niin varmastikkin puolin että toisin.
Minä en tiedä näistä jutuista enkä varmaan muutenkaan mistään mitään. Erään huomasin tässä taannoin näyttävän väsyneeltä. Olisi halu auttaa.
Väsynyt. Toisinaan, kuka ei joskus olisi. Mitä ehdottaisit, melatoniini valmistetta.
Joskus ihmiset on vaan väsyneitä tähän vitun paskaan, siihen mitään melatoniinia ja vittu sä et antais edes olla väsyny kun pitäs vetää vittu melatoniinia ja hymyillä että jaksaa tätä vitun paskaa palstaakin.
en oo toi edellinen
Nyt näyttää siltä, että ei tule mitään. Pahalta tuntuu. Ehkä joskus kohdataan sattumalta tai tapahtuu ihmeitä. En nyt jaksa toivoakkaan mitään.
Ei sitä päivittäin voikkaan toivoa, ainakaan jos liikaa näihin uppoutuu.
Paras olis tulla, kaiken tän ajan jälkeen, saatan silti olla yksin ajatukseni kanssa. Ei toisen pään sisään pääse mitenkään. Minä nyt oon pitkään ollut siinä ajatuksessa, että asialinjalla mennään ja muu ei ole ok. Olis niin kiva tietää, onko tää oikeesti sen miehen näkemys. Niin lakkaisin hakkaamasta suosiolla, päätäni seinään. Muussa tapauksessa ottaisin isoja askeleita. Luokse kohti päin.
Kukakohan se sitten on kuka tietää. Tietää mitä. Mistä syystä.
Siis korjaan, luulen että hän haluaa olla vain asialinjalla. Minä en. Selviääkö kysymällä jos kukaan ei vastaa? Tietääkö se toinen että haluisin muutakin, ja että kaipaan edelleen. Mistä syystä - sen kerron suoraan oikealle ihmiselle.
Mikäköhän se asialinja mahtaisi olla. En nyt keksi ihan heti mitään. Jotain menneisyyteen liittyvää kenties.
Mistä sulle on tullut ajatus, että asialinjalla mennään ja muu ei ole ok? :)
Mistä näitä ajatuksia oikein tulee? En tiiä. Väsyttää liikaa mietin huomenna.
Mieti, vaikka jo tänään, mut nuku vaan ensin. :)
Asialinja-ajatus tulee irl. Olen kyllä koittanut palautua omaksi itsekseni. Se on se kaiku, että kuinka toinen on reagoinut milloin mihinkin..Puhelimessa on hyvät kaiut. Näkemisessäkin kyllä. Ei vaan olla nähty. Kyllä, tarttisin rohkaisua, jos toinen kaipaa ja jotain haluaa. Tässä nyt mietiskelin vielä.
(Ehkä) asialinja-ajatus on molemminpuolinen. "Ei ole sopivaa tehdä muuta (kuin moikata)."
Voisi tullakin, jos niin halutaan. En tiedä.
Kuka sen sitten tietää jos kumpikaan ei oikein tiedä että mitä ihmettä.
Toivon mukaan tästä tulee jotain. Kysymys lienee on meistä molemmista ja siitä, että onko uskallusta sukeltaa uuteen alkuun. Toivon myös, että hän myös kertoisi minulle mitä ajattelee. Tässä tilanteessa tarvitsemme selkeää kommunikointia keskenämme. Vankkaa pohjaa, jolle on hyvä rakentaa jotain uutta ja kaunista.
Tämä on kaikkea muuta kuin selkeää kommunikointia. Molemmista tietysti.
Miksi et keskustele kyseisen ihmisen kanssa? Tai oletko yrittänyt?
Kyllä. En. Ei. Universumin.
Ahaa.
Ei tiedä, en tiedä. On olemassa alku. Tulee jos tahtotila on niin.
Mä en ainakaan usko enää mihinkään, elämä jatkuu ja menee eteenpäin. Niin myöskin me. Käyttäkää ihmiset niitä hetkiä hyväksenne niin ei välttämättä käy näin. Mä käytin oman hetkeni ja toinen ei, joten mitään ole enää tehtävissä enää.
Ei tule ikinä mitään jos mies jatkaa täällä häröilyään.
Aika vähän häröilen.
Komppaan. Ottais mies yhteyttä sekoilujensa jälkeen, sitten eri asia jos näin tapahtuu. Välinpitämätön en ole...siksi täällä :(
En tiedä hänestä, josta pidän. Itsestäni tiedän. Mitään ystävyyssuhdetta pidempää ei tule.
Se jo riittää jos toinen noin ajattelee.
Jos haluaa mahdotonta ja toinen ei halua mahdollista.
En tiedä, tuleeko mistään enää mitään. Emme nykyään edes näe missään.
Mutta tunteeni ovat ja pysyvät.
Tuo on tosiaankin kiperä kysymys. Voisin hyvinkin vastata omasta puolestani, mutta en sitä tee :) Näen että kysymys koskettaa monia, mutta ei ollut mulle, mikään täällä ei ole, silti monet asiat mietityttää.
Joku yrittää estää tekemästä mitä eniten haluaa ja tarjoaa kilpailevaa tuotetta harhautukseksi ja näin ollen toivoo asian kääntyvän omaksi edukseen. Päät vaihtuivat, tiedän sen.
En kyllä haluaisi sellaista joka haluaa jotain muuta. Mahtaa olla melkoinen saalis.
jeps, näkis vain tuon pyydyksen.
Tulee jos on tarkoitus. Väkisin ei kannata mitään laittaa tapahtumaan.
En tiedä yhtään. Luulin tietäväni, nyt en tiedä mitään enää.
Osuit naulan kantaan.
Pakko kai tästä on jotain tulla. Miksi muuten olisimme vieläkin tässä? Toistemme vieressä, katsetta ujostellen ja pohtien, onko kaikki niinkuin ennenkin. Monta vuotta tähän on mennyt, kai tämänkin joskus loputtava.
Niin muistan minäkin. Loppuu silloin kun haluat. Kerro se kuitenkin minulle ensin.
En taida haluta, että tämä loppuu. Tällaisena se ei kuitenkaan kai voi jatkua. Joskus toivon, että todella voitaisiin katsoa tämä ihan loppuun asti, mutta olemmeko ehkä aina väärään aikaan väärässä paikassa? Tai oikeaan aikaan oikeassa paikassa, mutta jostain syystä silti tämä jää vain pikaisiin hyvästeihin ja toiveeseen uusista hyvästeistä.
Niin taitaa jäädä, taas hyvästi...
Jään odottamaan seuraavia hyvästejä, jos vain käy niin onnellisesti, että ne voidaan vielä jättää.
Kuka minä olen pyytämään sinulta muuta? Ymmärrän myös, ettet ehkä itsekään voi muuta toivoa. Tule siis taas käymään, että voin halata sinua tavatessamme, olla kuin en olisikaan ollessamme yhdessä ja halata taas lähtiessäsi. Sitä kaipaan.