On se vaan kummma kun ihminen on kuuhunkin päässyt ja ei vaan ole keksinyt sellasta mittaria millä näkis realiaikaisesti kulloisenkin verensokeritason.
Esim. kello ranteessa mistä lukemat näkyy kokoajan ja jokin "implantti" ihon alla mistä tiedot välittyvät siihen. Niinkuin nykyiset sykemittarit ikään.
Nykyisin lääketehtaat kerää sievoiset summat näillä älyttömän kalliilla liuskoilla. Olen joskus niitä liuskoja itse ostiskellut ja hinta tais olla euron kipale.
Ei taidä näillä lääketehtailla ainakaan olla intressejä näihin kehitystehtäviin kun on tällainen kultakaivos näpeissä.
Mutta mahtaiskohan se kotimainen sykemittarinvalmistaja innostua uudesta aluevaltauksesta.
Tällanen "kellomittari" mullistais kyllä koko diabeteksenhallinnan. Eipä tulis autonrattiinkaan pyörryttyä ja tietäis esim. milloin iltalenkillä tulis käännyttyä kotia kohti.
Esim. kello ranteessa mistä lukemat näkyy kokoajan ja jokin "implantti" ihon alla mistä tiedot välittyvät siihen. Niinkuin nykyiset sykemittarit ikään.
Nykyisin lääketehtaat kerää sievoiset summat näillä älyttömän kalliilla liuskoilla. Olen joskus niitä liuskoja itse ostiskellut ja hinta tais olla euron kipale.
Ei taidä näillä lääketehtailla ainakaan olla intressejä näihin kehitystehtäviin kun on tällainen kultakaivos näpeissä.
Mutta mahtaiskohan se kotimainen sykemittarinvalmistaja innostua uudesta aluevaltauksesta.
Tällanen "kellomittari" mullistais kyllä koko diabeteksenhallinnan. Eipä tulis autonrattiinkaan pyörryttyä ja tietäis esim. milloin iltalenkillä tulis käännyttyä kotia kohti.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mutta puhutaan ihan eri vaativasta tekniikasta kuin jossain yksinkertaisessa sykemittaarissa. On monia tekniikoita, ja monia eri firmoja jotka yrittävät kehittää asiaa, mutta ei se vaan näytä onnistuvan. Ei se nähtävästi sitten ole niin helppoa kuin luulisi.
Kyllä näillä liuskoilla vaan on varsin helppoa mitata verensokeri. Teen sen itse vaikka autoa ajaessa.
Minä ainakin saan liuskat ilmaiseksi terveyskeskuksesta diabeteshoitajalta.
Ota 5 -10 vuotta pakkia ja mieti miten silloin hoidettiin.
Ei oo tullu shokkia, mutta pari kertaa on käyty rajoilla (hikeä pukkaa ja huimaa) mutta mulla on aina käden ulottuvilla pikkupullo jaffaa. En tykkää sokeripaloista. Niitä söin kakarana.
II-tyyppin Tyyppi
Itse olen käyttänyt arviolta 12.000 liuskaa. Vastannee samanverran euroja.
Saan toki kaksi liuskaa päivässä ilmaiseksi terveyskeskuksesta, mutta kyllä nekin joku maksaa.
Suomessa on arviolta 170.000 diabeetikkoa ja jos ne kaikki tuhlaa liuskoja samaantahtiin kuin itsekkin teen niin kylläpä tulee kalliiksi.
(340.000 € PÄIVÄSSÄ)
Liuskat on hinnoiteltu kuten esim. printterien
väripatruunat. Kone lähes ilmainen ja käyttökulut älyttömät.
Mittaaminen kaksikertaa päivässä on kömpelöä verrattuna siihen että näkisit verensokeritasosi kokoajan realiaikaisesti.
Totta, kysyin itsekin apteekista ja sanoivat silloin liuskan hinnaksi noin euron.
Mutta: se on minimaalinen osa lääkekustannuksista, joita minulla muodostuu päivittäin. Ei ole pelkästään diabetes vaan on muutakin mukavaa.
Kuten tuossa toisaalla kirjoitin, minulta yhteiskunta ja pankit ryöväsivät 1991 konkurssissa miljoonien omaisuuden, vaikka olin maksanut veroja ym. maksuja yhteiskunnalle useampia miljoonia. Laman jälkeen pankki teki omaisuudellani vielä useamman miljoonan mummoa nettoa, vaikka roikutti taseissaan 14 miljoona tappiota kohdallani.
(Yhdessä yössä rysähti vajaa 400.000 mummoa lisävelkaa, vaikka edellisen illan uutisissa valtiovarainministeri vakuutti, että Suomi ei devalvoi).
Mikään ei riittänyt. Lähti omaisuus, lähti työkyky, lähti ammatti, lähti järki, lähti vaimo, tuli mielisairaala (en viitsinyt ampua itseäni kun oli vaan 6.35, olis voinu jäädä vihannekseks kitumaan teholle vuosiksi).
Oisko noilla menneillä osuutta ettei tänään ole ihan terve?
Että ei käsi väpätä kun käyn sossusta hakemassa rahaa tai maksusitoumuksen lääkkeisiin. Oon perkele omani maksanu etukäteen, vaikka eläisin ysivitoseksi.
sano