Kitkarenkaat parhaat talvella

Minä olen vielä sen verran pentu, että olen autoillut vasta 46 vuotta. Talvella ajan kitkoilla, mutta eipä tulisi mieleenkään käyttää niitä kesällä! Talvikeliin optimoitujen kitkarenkaiden ja kunnon kesärenkaiden ominaisuuksissa kesäkelissä ON eroa!

Nonii entäs sitten? Ihme jossittelua. Kitkamies.

Lisäksi vielä hiekkapölyä tulee enemmän juurikin sen vuoksi, koska kitkarenkailla ajavia varten täytyy hiekottaa enemmän. Nastarenkailla pärjäisi vähemmälläkin liukkaudentorjunnalla.

Kitkarengas ei todellakaan ole nastaa parempi märällä asfaltilla (ei suolalla sulatetulla eikä luonnollisella), kuten ei millään muullakaan talviolosuhteen keleillä.
Nasta on mestari kaikissa talviolosuhteissa, jääpinnalla ja kiillotetulla kovalla lumella täysin ylivoimainen.

Jos ajat pelkäästään märällä asfaltila, niin sinulla ei ole tietenkään ongelmaa. Tienpinnan jäätyessä jätät sitten autosi kotiin ja köröttelet junalla töiihin, eikö niin?

Nasta_ylivoimainen kirjoitti:

Kitkarengas ei todellakaan ole nastaa parempi märällä asfaltilla (ei suolalla sulatetulla eikä luonnollisella), kuten ei millään muullakaan talviolosuhteen keleillä.
Nasta on mestari kaikissa talviolosuhteissa, jääpinnalla ja kiillotetulla kovalla lumella täysin ylivoimainen.

Lue lisää

Tarkoitin jäämestarilla Hakkapeliitta 8-renkaita. Ajettavuus märällä asfaltilla arvosana 6, ja jarrutus märällä asfaltilla 6 metriä pidempi kuin Gislavedin nastarenkaassa (36,3 metriä /42,4 metriä).

Kitka/nastavertailu on minulle helppo, en hae testivoittajaa kun jääpainotus on 40% ja omassa ajossani sileän jään osuus on huomattavan vähäinen. Valitsen nastattoman mikä on testissä keskiverto, haen tuotetta mikä on tasapainoinen. Ei paras eikä huonoin, ja se on silloin tarpeeksi hyvä. Pistetestivoittajaa en kitkasarjasta haluaisi, se jarruttaa kuivalla asfaltilla 39,6 metriä kun keskivertorenkaille riittää 33-35 metriä.

En tiedä onko Nordman 5 sama rengas kuin mitä Hakkapeliitta 5 oli, mutta sekin edustaa samaa kahden tähden suoritusta kuin mihin kitkarenkaatkin pystyvät. Hieman parempi jääpito, sama suoritus lumella ja vastapainona melulle arvosana 5, eli välttävä.

Kävin keväällä autokaupassa (euromerkki) ja talvirenkaiksi tarjottiin japanilaisia Bridgestonen kitkarenkaita. Ne saavat testissä tarpeeksi monta (jaettua) jumbosijaa että en niitä halunnut, ja eurooppalaisten renkaiden hinta oli hinnoiteltu useamman satasen kalliimmiksi. Otin tuumaustauon ja jätin lopulta auton vaihtamatta kun ei koskaan tiedä milloin yt:t osuu omalle kohdalle.

nastattomia_ainoastaan kirjoitti:

Tarkoitin jäämestarilla Hakkapeliitta 8-renkaita. Ajettavuus märällä asfaltilla arvosana 6, ja jarrutus märällä asfaltilla 6 metriä pidempi kuin Gislavedin nastarenkaassa (36,3 metriä /42,4 metriä).

Kitka/nastavertailu on minulle helppo, en hae testivoittajaa kun jääpainotus on 40% ja omassa ajossani sileän jään osuus on huomattavan vähäinen. Valitsen nastattoman mikä on testissä keskiverto, haen tuotetta mikä on tasapainoinen. Ei paras eikä huonoin, ja se on silloin tarpeeksi hyvä. Pistetestivoittajaa en kitkasarjasta haluaisi, se jarruttaa kuivalla asfaltilla 39,6 metriä kun keskivertorenkaille riittää 33-35 metriä.

En tiedä onko Nordman 5 sama rengas kuin mitä Hakkapeliitta 5 oli, mutta sekin edustaa samaa kahden tähden suoritusta kuin mihin kitkarenkaatkin pystyvät. Hieman parempi jääpito, sama suoritus lumella ja vastapainona melulle arvosana 5, eli välttävä.

Kävin keväällä autokaupassa (euromerkki) ja talvirenkaiksi tarjottiin japanilaisia Bridgestonen kitkarenkaita. Ne saavat testissä tarpeeksi monta (jaettua) jumbosijaa että en niitä halunnut, ja eurooppalaisten renkaiden hinta oli hinnoiteltu useamman satasen kalliimmiksi. Otin tuumaustauon ja jätin lopulta auton vaihtamatta kun ei koskaan tiedä milloin yt:t osuu omalle kohdalle.

Lue lisää

Tottakai jokainen valitsee talvirenkaansa kuka minkäkin kriteerin perusteella. Se on tietysti ihan ok.
Se ei kuitenkaan muuta miksikään sitä tosiasiaa, että kitkarenkaat eivät missään suomalaisessa talviolosuhteissa ole nastarengasta parempi. Ja nyt tietysti tarkoitan kokonaisuutta. On selvää, että renkaissa, niin kitka kuin nasta, on merkkikohtaisia eroja ja molemmissa on kelvottomia kuin huippurenkaitakin.

Jos omaa kitkavalintaansa perustelee sillä, että löytyy joku vielä ominaisuuksiltaan yhtä huono tai jopa huonompi nastarengaskin, niin voi kysyä mitäs järkeä tuossa on. Yhtä vähän kuin siinä, että vertaa huippunastarengasta heikoimpiin kitkarenkaisiin.

Jos valitsee kitkat, niin ihan ok. Kannattaa kuitenkin siinä tapauksessa ihan suosiolla myöntää itselleenkin, ettei ykköskriteerinä hankintaperusteluissa tuolloin ollut turvallisuus ja turvallisemmat talviominaisuudet, vaan jotkut muut jutut.

Noissakin toiveissa lähtökohtana ei ole liikenneturvallisuus, vaan joku ihan muu.
Ainoa selkeä yksiselitteinen tavoiteltava hyve kitkoissa on hiljaisempi liikenneääni. Näin siksi, ettei tämän hyveen saavuttamisen vuoksi tarvitse käyttää toisia vielä vahingollisempia keinoja.

No kohta joku tuo esille tietysti teiden kulumisen ja pölyn. Totta onkin, että nastat kuluttavat enemmän teitä, joskin koko ajan vähemmän nastarenkaiden uusiutuessa nykyaikaisiin ja aiheuttavat pölyäkin. Toisaalta, jos nastoja ei olisi, niin liukkauden torjuntaa suolaamalla ja hiekoituksella jouduttaisiin lisäämään moninkertaiseksi. Tämä tarkoittaisi entistä suurempia vaurioita tiestölle ja huomattavaa pölyn lisääntymistä Luonnon myrkyttymisen lisääntyminen ja erilaisten rakenteiden, mm siltojen, hapertumisen lisäys, ruostumiset jne vielä kaupan päälle. Myös jatkuvasti toistuva suola-hiekkapitoinen sohjoisuus ja märkyys sotkee ympäristöä ja autoja jo nytkin saati jos suolausta ja hiekoitusta vielä lisättäisiin voimakkaasti eli on ikävän näköistäkin.

Kaupunkien budjettivastuulliset ajattelevat usein lähinnä seuraavaa budjettia ja sen riittävyyttä. Siitähän he ovat vastuussa.
Nuo em mainitut huomattavat ja todella kalliit vauriot syntyvät pitkän ajan kuluessa (mutta ne syntyvät satavarmasti), kun taasen nastojen kulutusvaikutus on välitön ja budjettikautenakin nähtävissä.

Jos Juha Kankkunen tai vaikkapa Markku Alén ajoivat työkseen tavalla joka kilpailutilanteen ulkopuolella on "törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista" ei sieltä löydy ehkä parasta vastaajaa vastuulliseen valintaan. Paljonko tarvitaan ylimitoittamista jos sitä ei voi tehdä ilman haittavaikutuksia? Normaaliajossa keskiarvorenkaan tai testivoittajarenkaan pidon menettäminen on osoitus liian kovasta tilannenopeudesta, siis siitä että ajaa liian nopeasti. Talvirengaskautena nopeusrajoituksia alennetaan, joten "ralliominaisuuksia" ei pääse kunnolla hyödyntämään.

Omassa ajossani en ole kaivannut nastoja (yllätyin itsekin!), vaikka ajan lähes samalla tavalla kuin kesällä. En aja liian lähellä muita, en ohita tiukoissa paikoissa, en tule risteykseen siten että muut joutuvat arvailemaan aionko kiilata vaiko väistää, en oikaise vastaantulijan kaistaa käyttäen mutkissa jne.

Suolausta ei olla lopettamassa, joten sileän jään ominaisuuksia (testeissä käytännössä hoidettu luistinrata / puhdistettu järvenjää) ei pääse kovin usein kokeilemaan. Ja kun sileää jäätä on ollut, niin eivät ne nastatkaan aina auta. Yhden tutun piha oli jäässä eikä ilman hiekkaa ja työntöapua auto liikkunut mihinkään (ehkä osaavampi kuski olisi saanut liikkeelle). Oman nastattoman autoni sain liikkeelle vastaavassa paikassa kun en alkanut sudittamaan.

nastattomia_ainoastaan kirjoitti:

Jos Juha Kankkunen tai vaikkapa Markku Alén ajoivat työkseen tavalla joka kilpailutilanteen ulkopuolella on "törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista" ei sieltä löydy ehkä parasta vastaajaa vastuulliseen valintaan. Paljonko tarvitaan ylimitoittamista jos sitä ei voi tehdä ilman haittavaikutuksia? Normaaliajossa keskiarvorenkaan tai testivoittajarenkaan pidon menettäminen on osoitus liian kovasta tilannenopeudesta, siis siitä että ajaa liian nopeasti. Talvirengaskautena nopeusrajoituksia alennetaan, joten "ralliominaisuuksia" ei pääse kunnolla hyödyntämään.

Omassa ajossani en ole kaivannut nastoja (yllätyin itsekin!), vaikka ajan lähes samalla tavalla kuin kesällä. En aja liian lähellä muita, en ohita tiukoissa paikoissa, en tule risteykseen siten että muut joutuvat arvailemaan aionko kiilata vaiko väistää, en oikaise vastaantulijan kaistaa käyttäen mutkissa jne.

Suolausta ei olla lopettamassa, joten sileän jään ominaisuuksia (testeissä käytännössä hoidettu luistinrata / puhdistettu järvenjää) ei pääse kovin usein kokeilemaan. Ja kun sileää jäätä on ollut, niin eivät ne nastatkaan aina auta. Yhden tutun piha oli jäässä eikä ilman hiekkaa ja työntöapua auto liikkunut mihinkään (ehkä osaavampi kuski olisi saanut liikkeelle). Oman nastattoman autoni sain liikkeelle vastaavassa paikassa kun en alkanut sudittamaan.

Lue lisää

Eiköhän noi ammatikseen kovaa ajavat, huippukuljettajiksi tunnustetut rallin maailmanmestarit tiedä keskivertoautoilijaa aika paljon enemmän renkaista ja liukkaalla ajamisesta.
Jos Kankkunen kehuu nastoja, on hänen lausunnollaan myös aika paljon enemmän painoarvoa verrattuna jonkun täällä S24 palstalla nimimerkillä esiintyvän autoilijan sanomisiin.

nastattomia_ainoastaan kirjoitti:

Jos Juha Kankkunen tai vaikkapa Markku Alén ajoivat työkseen tavalla joka kilpailutilanteen ulkopuolella on "törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista" ei sieltä löydy ehkä parasta vastaajaa vastuulliseen valintaan. Paljonko tarvitaan ylimitoittamista jos sitä ei voi tehdä ilman haittavaikutuksia? Normaaliajossa keskiarvorenkaan tai testivoittajarenkaan pidon menettäminen on osoitus liian kovasta tilannenopeudesta, siis siitä että ajaa liian nopeasti. Talvirengaskautena nopeusrajoituksia alennetaan, joten "ralliominaisuuksia" ei pääse kunnolla hyödyntämään.

Omassa ajossani en ole kaivannut nastoja (yllätyin itsekin!), vaikka ajan lähes samalla tavalla kuin kesällä. En aja liian lähellä muita, en ohita tiukoissa paikoissa, en tule risteykseen siten että muut joutuvat arvailemaan aionko kiilata vaiko väistää, en oikaise vastaantulijan kaistaa käyttäen mutkissa jne.

Suolausta ei olla lopettamassa, joten sileän jään ominaisuuksia (testeissä käytännössä hoidettu luistinrata / puhdistettu järvenjää) ei pääse kovin usein kokeilemaan. Ja kun sileää jäätä on ollut, niin eivät ne nastatkaan aina auta. Yhden tutun piha oli jäässä eikä ilman hiekkaa ja työntöapua auto liikkunut mihinkään (ehkä osaavampi kuski olisi saanut liikkeelle). Oman nastattoman autoni sain liikkeelle vastaavassa paikassa kun en alkanut sudittamaan.

Lue lisää

Ihan säännöllisesti esiintuodaan tuo sileä jää, jolla testeissä yksi osatesti testataan. Siinä nastat ovat ylivoimaisia, mutta missään muussakaan osatestissä ei kitkat saavuta nastojen tasoa saati, että olisivat parempia. Ei sulalla märällä tai kuivalla tienpinnalla, ei kovalla tai pehmeällä lumella jne.

Nuo tutuntuttujen kokemat jutut tai väitteet lienee hyvä jättää sinne muidenkin loputtomien kaupunkilegendojen pohjattomaan tynnyriin....

Suhteellisuutta kirjoitti:

Eiköhän noi ammatikseen kovaa ajavat, huippukuljettajiksi tunnustetut rallin maailmanmestarit tiedä keskivertoautoilijaa aika paljon enemmän renkaista ja liukkaalla ajamisesta.
Jos Kankkunen kehuu nastoja, on hänen lausunnollaan myös aika paljon enemmän painoarvoa verrattuna jonkun täällä S24 palstalla nimimerkillä esiintyvän autoilijan sanomisiin.

Lue lisää

Totta, he ovat kovaa ajamisen asiantuntijoita. Kovaa ajaminen johtaa liikenteessä sakkoihin ja ajo-oikeuden menetykseen. Toki jos ihailee vaarallisia ohituksia ja kovia ylinopeuksia myös huonolla kelillä ovat heidän neuvonsa varmaan päteviä - ja kyllähän niitä piittaamattomuksia näkee sen verran arkiliikenteessä.

Minä puolestani täällä S24:ssä kerron että kun noudattaa liikennesääntöjä (lakeja ja asetuksia) ei ehkä tarvitse nastoja. Samalla lailla kun ei "tarvita" myöskään hirveitä hevosvoimamääriä koska niitä ei pääse laillisesti hyödyntämään.

Keskustelussa -kuten rengastesteissä- oikea lopputulos riippuu siis vähän siitä mitä on hakemassa. Uskon että minun ja Kankkusen & Alénin ajotavat poikkeavat niin paljon toisistaan että samat tuotteet eivät sovi molemmille. Ennakoivalla, keliolosuhteet huomioivalla ajotavalla ei opi pärjäämään rallissa...

nastattomia_ainoastaan kirjoitti:

Jos Juha Kankkunen tai vaikkapa Markku Alén ajoivat työkseen tavalla joka kilpailutilanteen ulkopuolella on "törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista" ei sieltä löydy ehkä parasta vastaajaa vastuulliseen valintaan. Paljonko tarvitaan ylimitoittamista jos sitä ei voi tehdä ilman haittavaikutuksia? Normaaliajossa keskiarvorenkaan tai testivoittajarenkaan pidon menettäminen on osoitus liian kovasta tilannenopeudesta, siis siitä että ajaa liian nopeasti. Talvirengaskautena nopeusrajoituksia alennetaan, joten "ralliominaisuuksia" ei pääse kunnolla hyödyntämään.

Omassa ajossani en ole kaivannut nastoja (yllätyin itsekin!), vaikka ajan lähes samalla tavalla kuin kesällä. En aja liian lähellä muita, en ohita tiukoissa paikoissa, en tule risteykseen siten että muut joutuvat arvailemaan aionko kiilata vaiko väistää, en oikaise vastaantulijan kaistaa käyttäen mutkissa jne.

Suolausta ei olla lopettamassa, joten sileän jään ominaisuuksia (testeissä käytännössä hoidettu luistinrata / puhdistettu järvenjää) ei pääse kovin usein kokeilemaan. Ja kun sileää jäätä on ollut, niin eivät ne nastatkaan aina auta. Yhden tutun piha oli jäässä eikä ilman hiekkaa ja työntöapua auto liikkunut mihinkään (ehkä osaavampi kuski olisi saanut liikkeelle). Oman nastattoman autoni sain liikkeelle vastaavassa paikassa kun en alkanut sudittamaan.

Lue lisää

Väärin. Rallikuskit eivät yleensä ajele siviilissä reikäpäänä, vaan rajoitusten ja sääntöjen mukaan. Heidän ennakointikykynsä ja reaktionsa ovat aivan eri tasolla kuin meidän tavallisten ratinkääntäjien -silti he suosivat nastaa. Markku Alenkin totesi Nokian rengastestissä Lapissa, että onhan se nasta aina nasta.

Se on nimittäin niin että ainakaan vilkasliikenteisillä väylillä et pysty itse määrittämään esimerkiksi sopivaa etäisyyttä edellä ajavaan, vaan siihen väliin tunkee lähes aina joku kiilari. Usein joutuu ennakoidenkin ajavana tekemään nopeita jarrutuksia ja väistönkin, ja yöllä jäätyneellä peilijääpinnalla nasta takaa paremman pysähtymismatkan. Toki jos nastarenkaat ovat jo vanhat tai nastat revitetty pois, ei homma päde, mutta se johtuu sitten kuskista ei renkaista. Entäs hirvivaara? Jarrutusmatkassa 10-15 metrin ero voi olla merkittävä, ero jonka TM:kin sai taas nasta-kitka-välille.

En tiedä miten rallikuskit ajavat siviilissä - voin vain arvailla ajavatko siten että vetävät jonoa perässään, vai ohittavatko letkat tehokkaalla autolla. Itse en kuitenkaan ole ajaessani tarvinnut nastoja, en vaikka tuo monen harrastama koukkaava kaistanvaihto on tuttu ilmiö.

Nämä ovat vaikeita asioita keskustella kun ei pääse kokeilemaan käytännössä. Täysin peilijäällä oleva hoitamaton tie on onneksi harvinainen, mutta vaatii se nastoilla ajavaltakin malttia. Hirvi- tai peuravaara on maantiellä yksi harvoja äkkijarrutuksia aiheuttavia tilanteita, liian lyhyet turvavälit on toinen, ja pohdinkin ajoittain miksi maantiellä ajetaan huoletta ylinopeutta ja ohitellaan. Nopeus kun pidentää sekä jarruttamatta ajettua reaktiomatkaa, pidentää jarrutusmatkaa että tekee väistämisen vaikeammaksi. ESP ei ole sekään mikään ihmeidentekijä, vaan sekin toimii paremmin jos lähtönopeus on alempi.

Liikenteessä näkee paljon piittaamatonta käytöstä ja sellaisten kuljettajien kohdalla sopiva testivoittajanastarengas saattaa vähentää törmäysvoimia. Tai jättää tilanteen vakavan säikähdyksen tasolle. Asiallinen kuljettaja ei olisi joutunut vaaratilanteeseen.

Minulle TM-testivoitto ei ole kovin tärkeä, ja etenkin siksi koska nastat ovat haitallisia. Jos rengasmerkkejä ajatellaan ei minun olisi olisi järkeä hankkia Michelinin nastaversiota, suorituskykyero kitkamalliin on pieni. Testin tärkein anti on osata välttää tähdettömiksi jääviä renkaita, niitä ei kannata ostaa vaikka autorengasliike niitä möisikin edullisesti.

nastattomia_ainoastaan kirjoitti:

En tiedä miten rallikuskit ajavat siviilissä - voin vain arvailla ajavatko siten että vetävät jonoa perässään, vai ohittavatko letkat tehokkaalla autolla. Itse en kuitenkaan ole ajaessani tarvinnut nastoja, en vaikka tuo monen harrastama koukkaava kaistanvaihto on tuttu ilmiö.

Nämä ovat vaikeita asioita keskustella kun ei pääse kokeilemaan käytännössä. Täysin peilijäällä oleva hoitamaton tie on onneksi harvinainen, mutta vaatii se nastoilla ajavaltakin malttia. Hirvi- tai peuravaara on maantiellä yksi harvoja äkkijarrutuksia aiheuttavia tilanteita, liian lyhyet turvavälit on toinen, ja pohdinkin ajoittain miksi maantiellä ajetaan huoletta ylinopeutta ja ohitellaan. Nopeus kun pidentää sekä jarruttamatta ajettua reaktiomatkaa, pidentää jarrutusmatkaa että tekee väistämisen vaikeammaksi. ESP ei ole sekään mikään ihmeidentekijä, vaan sekin toimii paremmin jos lähtönopeus on alempi.

Liikenteessä näkee paljon piittaamatonta käytöstä ja sellaisten kuljettajien kohdalla sopiva testivoittajanastarengas saattaa vähentää törmäysvoimia. Tai jättää tilanteen vakavan säikähdyksen tasolle. Asiallinen kuljettaja ei olisi joutunut vaaratilanteeseen.

Minulle TM-testivoitto ei ole kovin tärkeä, ja etenkin siksi koska nastat ovat haitallisia. Jos rengasmerkkejä ajatellaan ei minun olisi olisi järkeä hankkia Michelinin nastaversiota, suorituskykyero kitkamalliin on pieni. Testin tärkein anti on osata välttää tähdettömiksi jääviä renkaita, niitä ei kannata ostaa vaikka autorengasliike niitä möisikin edullisesti.

Lue lisää

Ei nastarenkaillakaan pidä ajaa piittaamattomasti, ei vaikka ovatkin selvästi kitkoja paremmat talviolosuhteissa. Ei nastarengas estä kolareita ja eikä kompensoi kuljettajan osaamisvajeita niinkuin ei mikään muukaan auton turvallisuusapuväline. Ne vain auttavat hädän tullen ja tämä apu on tietenkin sitä tärkeämpi mitä taitamattomampi tai kokemattomampi kuljettaja on. Taitavallekaan kuljettajalle ei näistä auton ja renkaiden turva-apuvälineistä ole haittaa.

En myöskään jaksa uskoa, että piittaamattomilla ja turvallisuudesta yleensäkään vähät välittävillä on myöskään turvallisimpia renkaita allaan. Miksi muuten turvallisuudesta yleensä piittaamattomat nyt yhtäkkiä pitäisivät turvallisia renkaita tärkeänä?
Jos kerran turvallisuus olisi tärkeä tekijä liikkumisessa, niin silloin ei käyttäydy liikenteessä noin ihan riippumatta renkaista.

Tuosta ole täysin samaa mieltä, että noissa testeissä jatkuvasti surkeimmiksi osoittautuneita talvirenkaita ei pidä hankkia edes reippaasti halvemmalla hintaakaan. Kesärenkaissa ei ihan niin tarkkaa, mutta niissäkin.

Nastat voivat olla haitallisia, mutta kitkojen käytön edellytysten luominen liikenteessä se vasta haitallista onkin. Näin siis vain ja ainoastaan, jos unohdetaan kokonaan turvallisuusnäkökohdat talviliikenteessä.

Kitkarenkaalla pärjää hyvin peilijäälläkin, kun ajaa ennakoiden ja hitaammin eli ei kaahaa. Sen sijaan se hiljaisuus, ah mikä nautinto ajaa pitkääkin siivua. Alla on aina ollut Volkkaria ja nyt pari Skodaa, joten rengasmelu tai paremminkin meluttomuus on nro 1 rengasvalinnassa.

kitkaerkki kirjoitti:

Kitkarenkaalla pärjää hyvin peilijäälläkin, kun ajaa ennakoiden ja hitaammin eli ei kaahaa. Sen sijaan se hiljaisuus, ah mikä nautinto ajaa pitkääkin siivua. Alla on aina ollut Volkkaria ja nyt pari Skodaa, joten rengasmelu tai paremminkin meluttomuus on nro 1 rengasvalinnassa.

Lue lisää

Totta. Hiljaisuus on kitkojen paras ominaisuus. Tästä olen samaa mieltä.
Erityisesti se vielä korostuu, kun auton äänieristys ei ole hyvä. Myös auton ulkopuolella hiljaisuus on miellyttävämpää. Näinpä monelle se onkin talvirenkaiden valinnan ykkösprioriteetti.

Se on ainoa ominaisuus, jossa se on nastoja parempi.

Hiljaisuuden lisäksi kitka on parempi siinä ettei se hakkaa asfalttia pienillä metallipiikeillä. Tarpeeksi iskuja niin eroosio tekee tienpinnasta karkean ja jonkun ajan kuluttua uraisen. Hyvin huomaa joissakin kohdin missä on kiihdytetty että nasta repii rikki tienpinnan. Ja se pieni isku irrottaa tienpinnasta pölyä mikä on märkän joko kuraa tai kuivuessaan pölyä.

Siinähän ne varsinaiset syyt ovatkin, itselle hiljainen auto, muille hiljaisempi liikennemelu ja tie-eroosion välttäminen. Nastojen etu on sileällä jäällä, sitä "herkkua" on vain hirmu harvoin tarjolla. Röpelöjäällä kitka pärjää ihan hyvin, vaikkei se tietenkään kesäkeliä ole millekään renkaalle.

Todella vaikea aihe. Toisaalta nastat antaisivat mukavan mutta harhaanjohtavan tunteen että uskaltaa ajaa liian kovaa tilannenopeutta, nastoilla on hyvä "brändi" ja liikennehaita olivat ennen VW-skandaalia ainoastaan CO2.

Toisaalta, riippuu henkilöstäkin montako niitä jääpäiviä on. Nasta-ajasta muistan vahvasti nastojen ulvonnan kun tuli pääosin ajettua suolattuja teitä, ja voi sitä ilon tunnetta kun pääsi lumen peittämälle hiljaiselle tielle. Nastoista luopumisen jälkeen talviajo ei sen kummemmin ole herättänyt ajatuksia, lähinnä kurakelillä eteen koukkivat liikenneturvallisuuden vaarantajat ärsyttävät. Edelleen toivon talveksi pakkasta ettei suolakura tekisi tienpinnoista mustia ja pimeitä sekä peittäisi ajovaloja (ja tietysti koko autoa) möhnään.

Olen niin tyytyväinen Hakka 4-renkaiden jälkeiseen nastattomuuteen että heitin seuraavan vaihtoauton mukana tulleet Hakkapelitta 5:set viikon ulinan jälkeen romukoppaan, ja sitä seuraavassa en edes käyttänyt Hakka 7-renkaita auton alla.
No, en vielä kiirehdi vaihtamaan talvirenkaisiin vaikka jotkut ajavat niillä (säästösyistä?) ympäri vuoden.

Tuo satuhetki nauratti kovin, kiitos.

Taitaa niitä hups-elämyksiä tulla nastarenkaille enenmän. Ainakin nastarenkaat on yliedustettuina onnettomuustilastoissa, verrattuna ns. kitkarenkaisiin. Mistähän sekin mahtaa johtua?

Hyvin pysähtyy kun aloittaa jarrutuksen ajoissa. Kitkakuski ennakoi. Kun minulla oli nastat meni käännös pitkäksi. Vilkku päällä ja melkein kolmion takaa tultiin alle kun ei pysähtynytkään.

Nastat tekevät talvesta kesän.

BMW Keisari