en tiedä mitä teen..mulla on kaks viikkoo aikaa tehä abortti ja ite en haluis.poikaystävän kanssa meni vuoden ja 3kk seurustelu poikki..
se ja hänen vanhempansa pakottaa mut aborttiin ite en sitä haluis..
en pysty sanoo niille ei..
ensin hän vei itsensä elämästäni ja nyt vielä haluaa riistää tämän pikkusen..
hän on jo uudessa seurustelu suhteessa jonka saisin samantien loppuun kun hän on pettänyt uutta naistaan kolme kertaa jo mun kanssa..
tiedän onneks ettei se pettänyt mua..
siinä vaihessa tekisin abortin jos laps iolisi kehitysvammainen yms..
en haluis hänelle sellasta elämää..
kertokaa mielipiteitänne..
se ja hänen vanhempansa pakottaa mut aborttiin ite en sitä haluis..
en pysty sanoo niille ei..
ensin hän vei itsensä elämästäni ja nyt vielä haluaa riistää tämän pikkusen..
hän on jo uudessa seurustelu suhteessa jonka saisin samantien loppuun kun hän on pettänyt uutta naistaan kolme kertaa jo mun kanssa..
tiedän onneks ettei se pettänyt mua..
siinä vaihessa tekisin abortin jos laps iolisi kehitysvammainen yms..
en haluis hänelle sellasta elämää..
kertokaa mielipiteitänne..
Vastaukset 100
Vanhimmat
Aivan varma että olet valmis kantamaan vastuun lapsestasi, jos näin on niin, älä kuuntele muita ja heidän mielipiteitään asiasta, kukaan ei pysty sinua pakottamaan abortiin. Tulevan lapsesi isä ei tunnu olevan niitä vastuuta kantavia perheen isiä, joten unohda hänet ja keskity lapseesi tai sitten tee tämä jälkimmäinen vaihtoehto, mutta mieti tarkasti mitä tulevaisuudelta tahdot.
kun kerroin hänelle asiasta niin sanoi vaan ettei koskaan tuu rakastaan sitä lastaan tai tunnustaan isyyttään..
nyt toivon etten ois kertonut hänelle asiasta..
vosin itse tehdä päätökset..
noin viikko sittten olin pitämässä lasta vielä mutta sitten tuli tämä..
mä en vaan jaksa enään painostavia ihmisiä..
Pidä lapsi jos sinusta siltä tuntuu. Olen itse tehnyt abortin painostuksen alaisena ja seuraamuksia olen kärsinyt muutaman vuoden eikä se kärsimys lopu koskaan. Kaduttaa. Ja lakkaa jakamasta itseäsi ex-poikakaverillesi kun hänellä kerran on uusi suhde! Olet arvokas, älä anna poikaystäväsi käyttää sinua hyväkseen ja pettää samalla uutta naistaan!
niin onhan sen niinkin..
tänään hän sanoi ettei tiedä että pystyykö olee tän uuden kanssa kosak rakastaa mua vielä ja häneen sattuu niin paljon.
eikä pysty olla ajattelematta meijän yhteisiä aikoja..
sit sanoi ettei pysty oleen onnellinen..
mieti kuinka paljon enemmän oot ahdistunut sen jälkeen jos et pidä lastasi..se seuraa sua ajatuksissa lopun elämääsi ja suret sitä. sen lisäksi oot varmasti katkera ex-miehelles lopun ikää ja sen kautta pilaat omankin elämäs. mun neuvoni on että pidät lapsesi! mieti mitä iloa se sun elämääs tuo =) kyllä sä hyvin selviät ilman isääkin ja varmasti joskus löydät lapsellesi hyvän isän. mutta sen sanon että älä vaan missään nimessä tee sitä muiden takia (aborttia) sitä kadut lopun elämääs! ja mitä se exäsi vanhemmille kuuluu tai exälle jos eivät kerran kuitenkaan ole tekemisissä kanssasi. Tsemppiä!
kavereita meidän pitäisi olla..
mä en vaan jaksa kuunnella sitä keltään..
teidän että pärjäisin ja musta tuntuu tosi pahalta ajatuskin jo..oltiin äityisneuvolassa ja lääkärin ei tarvinnu kun sanoo abortti niin mulle tuli jo tuska hiki..
mä haluisin pitää tän lapsen ja rakastaa sitä..
mutta miten sanon tän mikalle??
sanot sille että oot päättänyt pitää lapsen ja päätös pysyy. sen ei tarvi kuulua lapsen elämään jos ei halua ja lopettaa kaiken abortista puhumisen. sinä päätät ja kasvatat lapsen.
ei kai sun paljon muuta tarvi sanoa?
se kysy ettenkö meinaa tehä sitä sanoin vaan etten varmaankaan..
sit ei puhunut mulle enään..
joskus se tän asian tulee ihan varmana hyväksyyn..
ja tulee rakastaan sitä..
ja vaikeki tulis niin mä tuun ja niin moni muukin..
Jos et halua tehdä aborttia, et tee sitä.
Voit aina tehdä ilmoituksen viranomaisille ahdistelusta. Mainitse tämä lääkärillesi, hänen vastuullaan on auttaa sinut alkuun antamalla vähintään tietoa mihin otat yhteyttä. Potilaan tahtoa ja yksityisyyttä on kunnioitettava. Unohda kaikki tarpeettomat ihmiset.He putoavat kelkastasi kyllä myöhemmin. Sinä olet nyt tärkeä. Ja vain siinä on järkeä.
en vai haluaisi satuttaa mikaa tässä asiassa..
kunpa saisin mahd.suuden sanoo oman mielipiteeni enkä vaan saada siihen haukkuja päälle..
mä tulisin rakastaan tätä lasta tiedän sen jo nytten..miten kerron sen hänellle etten tee aborttia..
sekin oli helpompaa kun saisin sen niil pillereillä mut joutuisin jo kaavintaan..
Et haluaisi satuttaa ex-miestäsi..? Haloo, mieti miten hän on satuttanut SINUA! Jos todella haluat pitää lapsen niin sitten pidät. Jos hän on noin vastuuntunnoton ja ilkeä ääliö, niin ei hänen mielipiteillään ole paljon merkitystä. Hänen vanhemmilleen asia ei ainakaan kuulu pätkääkään!
Nyt vähän itsekkyyttä peliin tyttökulta! Tässä on kyse sinun ja lapsesi elämästä, ei kukaan muu saa pakottaa sinua aborttiin jos et halua. Sanot vain ukolle, että olet päätöksesi tehnyt etkä muuta mieltäsi. Jos häntä ei kiinnosta lapsi niin pysykööt poissa elämästänne, kyllä sinä pärjäät yksinkin! Ihan oikeasti, pidä puoliasi.
sanoin sille tänää ku oltii ultrassa ja abortti ois 4.1 että unohda mut etten tarvi sitä mukaan sinne ja en meinaa mennä tekeen sitä..
sanoin sille että koska se sen huoransa näkee nii se vaa sano että kato peilii..
tää vauva sai alkunsa kokkolassa meijän yhteisten kavereitten suihkussa=))
mieti itse mitä haluat... lapset on ihania mutta joskus on turhan rankkaa alkaa itse tekemään yksin lasta ja kasvattamaan sitä.apua ja tukea täytyisi saada. sit tosta keskeytyksestä,niin itsellä on keskeytetty pillereillä ja kaavinnalla ja henkisesti helpompi toi kaavinta.pillereillä tuntee ne kivut ja huomaa ne veriklöntit ku ne tulee ulos. ikinä ei enää lääkkeelliseen!mut ei kai ikinä enää keskeytystäkään...nyt mulla on oikea mies ja kaksi ihanaa lasta :)
sain tietää että mulla ois pillereillä se..
en kyllä tee sitä..
valita itse kuinka keskeytys tapahtuu...kyllä saa!ennen 7rv lääkkeillä ja siitä ->12rv kaavinnalla...
noe n tee enään koko aborttia..
hyvä alku lapsen elämälle kun pitää miettiä haluaako vai ei... tee se lapsi kuule sit ku olet löytänyt miehen ja olet kypsynyt itsekkin.ei tuu mitään sulla tuosta touhusta!
kyllä tulee..
ja pärjään lapseni kanssa sisarusteni,kavereiden ja vanhempien ja muiden sukulaisten avulla..
kyllä tulee..
ja pärjään lapseni kanssa sisarusteni,kavereiden ja vanhempien ja muiden sukulaisten avulla..
ja itse olen aina halunnut tämän..
neljä vuotta sitten tulin vahingossa raskaaksi. lapsen isä ei halunnut lasta, ei myöskään hänen äitinsä, minä halusin. jossain vaiheessa olin jo kääntymässä abortin kannalle, mutta sitten päätin itsekäästi pitää lapsen ja kasvattaa sen yksin. raskausaika meni hienosti, olin 17-vuotias, lukiosta sain käytyä 2 ensimmäistä vuotta ennen kuin poika syntyi. lapsen isä oli kyllä tässä ajassa kiinnostunut yrittämään uudelleen ja muutimmekin yhteen vähän ennen lapsen syntymää. mikään ei kuitenkaan toiminut. isää ei voinut vähempää kiinnostaa meidän yhteinen lapsi, enkä minäkään sen enempää. hoidin lasta yksin, hoidin kodin yksin, hoidin vielä miehenkin joka vain makoili sohvalla jos jostain syystä sattui olemaan kotona. kiitokseksi sain nyrkkiä naamaan..
Pojan ollessa puolen vuoden ikäinen, päätin viimein että nyt riittää!!! muutin pois omaan asuntoon pojan kanssa. elämämme parani kerta heitolla. kahdestaan lapsen kanssa osasin vihdoin taas nauttia elämästä, olin onnellinen! kun poika oli vähän yli vuoden, vein hänet päiväkotiin ja jatkoin koulua, valkolakin sain viime keväänä hyvillä papereilla. taustatukea on ollut jonkun verran, mutta ei nimeksikään asti. silti olen pärjännyt ja vielä hyvin. toissa kesänä tapasin nykyisen mieheni, hän on ottanut pojan omakseen, tasavertaiseksi perheenjäseneksi :). viime helmikuussa muutimme yhteen ja nyt meille on yhteinen vauva tulossa :) rv18 3! elämä hymyilee, meillä on siis 3-vuotias iloinen poika ja toinen toukka syntyy toukokuussa :)!
pointtini siis oli se että pidä lapsi jos SINÄ sitä haluat. katuisin todella jos olisin tehnyt abortin 4 vuotta sitten... minulla on maailman ihanin ja kaunein poika mitä maa päällään kantaa. itken jo ajatusta siitä jos olisin antanut periksi ja tehnyt jotain kamalaa hänelle. onneksi en tehnyt.
niin, ja unohda mika! hän ei ole sinun arvoisesi.. ei kannata tyytyä huonoon mieheen, parempiakin kun on.. ja haluatko todella lapsellesi isän joka hänet on halunnut tappaa?? ja painostanut sinua sen tekemään?? en usko..
Etkä jää siltikään yksin! itse sain apua erään kaupungin ensikodista. älä pelkää ottaa yhteyttä moiseen paikkaan, sieltä saat apua ja ensitöytäyksen lapsen kanssa elämiseen! paikka oli mielestäni todella viihtyisä ja eteenkin mikä tärkeintä, sieltä saa vertaistukea, tutustut muihin nuoriin äiteihin ja heidän lapsiinsa :)! neuvolasta varmasti saat kans tietoa noista paikoista jos kysyt! ja jos haluat minulta jotain kysyä niin kysy ihmeessä, vastaan mielelläni..
onnea odotukseen jos päätät pitää lapsesi :D!
tiedän että pärjäisin tän lapsen kanssa saisin kaikkien läheisteni tuen..
mika sanoi kun nähtiin että koskaan suhteesta ei tulis mitään..
abortti ois 4.1 mut sanoin mikalle etten tarvi häntä että oon pärjänny tähänkin asti niin pärjään eteenkin päin,ja en mee tekeen sitä aborttia..
itse halua pitää tämän lapsen..
mites sun raha tilantees..??
mun maili on [email protected] mailaa sinne jos viittit..
tiedän että pärjäisin tän lapsen kanssa saisin kaikkien läheisteni tuen..
mika sanoi kun nähtiin että koskaan suhteesta ei tulis mitään..
abortti ois 4.1 mut sanoin mikalle etten tarvi häntä että oon pärjänny tähänkin asti niin pärjään eteenkin päin,ja en mee tekeen sitä aborttia..
itse halua pitää tämän lapsen..
mites sun raha tilantees..??
mun maili on [email protected] mailaa sinne jos viittit..
Et tietenkään tee aborttia, jos sinusta tuntuu siltä!! Kukaan ei saa sellaiseen pakottaa, miehesi kantakoon vastuunsa!
Lapsen isällä ei ole minkäänlaista sanavaltaa syntymättömään vauvaan.
Eli jos haluat lapsen pitää, hänen haluamisellaan ja varsinkaan hänen vanhempiensa haluamisilla ei ole mitään merkitystä!
Kyllä nykyään kaikki toimii niin hyvin että suomessa yh pärjäävät ihan hyvin!
Onnea ja jaksamista vaikean päätöksesi kanssa !
T: Huhtikuussa synnyttävä
teidän apu on tosi suuri tällä hetkellä..
mun pitää vaan vielä pystyä sanoon lapsen isälle ei..
ai sanomaan isälle ei ettet tee aborttia? etkös sen jo sanonutkin? ainakin niin käsitin aiemmasta viestistä..ethän sä oo sille velkaa mitään,eihän sun tarvi sanoo sille mitään!!! miks sun tarvis sille sanoo ei? eihän se sille kuulu! se on sun elävä lapses mikä on sun sisälläs! en oikein ymmärrä miks näet niin suurta vaivaa ex-miehes mielipiteestä eihän teidän suhteesta kuitenkaan enää mitään tuu:eiks se niin sanonu. sä jäät yksin tuskines kuitenkin sen jälkeen jos tekisit abortin,nyt se näkee vaan vaivaa niin kauan et sais sut tekeen abortin ja sit jäisit sureen sitä ittekses sen jälkeen ja hän jatkaa onnellisena elämäänsä uuden naisen kanssa. sitäpaitsi mitä oikeutta sillä on sanoo että sun lapses pitäs tappaa? tossa vaiheessa sikiö tuntee asioita! oo vahva äläkä yritä mielístellä! =)
kyllä...
Ensinnäkin:
Sait "tietää" että aborttisi olisi ns. pillerikeskeytys?
Mitenniin sait tietää ??
Sen saa itse päättää.
Toiseksi, miksi ex-ukkosi uusi nainen on huora ?
Maksullinen nainen ? /ko ?
Huora on ammattinimike, eikä mielestäni kypsyneen aikuisen käyttämä nimitys kenestäkään, joka ei todella huora ole !
Kolmanneksi, tekstisi on niin äärimmäisen pintapuolisen lapsellista, että pakko kysyä ikääsi ?
Miten luulet ketää kiinnostavan abortti-osastolla missä lapsesi on alkunsa saanut ?
Ja neljänneksi, hankkiuduitko raskaaksi, vai puhkesiko kumi ?
Jos ei kumpikaan, niin eikö sinun tyttökulta,korviisi
ole tässä seksivalistuksen mekassa kantautunut minkäänlaista tietoa EHKÄISYSTÄ !?!?
Voisitko lapsen pitämisen, ja kasvattamisen sijaan harkita omaa kasvuasi ?
onhan se niinkin että mä joutuisin senkin kärsiin yksinäni..
eli se on vähä niinkun plus miinus nolla..
mut vauva ois lapsi jota rakastaisin..
mulla on onneks vähä aikaa aikaa miettii asioita..
ensinnäkin mulla on täälä paljon jo tukihenkilöitä joiden kanssa kerrotaan kaikki..
toiseks söin pillereitä..
ja kolmanneks pilleri keskeytystä ei ois voinu tehä jos raskaus olisi ollut juuri sillaine että pitää parin päivän sisällä tehä..
ja kolmanneks mitä se sulle kuuluu millä nimellä puhuttelen ex mieheni naista??
tuuppasa mun pöksyihini niin et varmaan itekkää kattois asioita suopein silmin mut et sattumoisin oo seurannu tätä koko aikaa..
Ihmetyttää edelleen.
Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa.
Ensinnäkin, kyllä : sinulla on "tukihenkilöitä", jotka näköjään ymmärtävät sinua hieman sormiensa läpi katsoen.
En tullut Sinua tänne missään nimessä haukkumaan, tai loukkaamaan,
yksinkertaisesti vaan kysymään missä purkissa olet kasvanut kun keskustelusi taso on sitä luokkaa.
Toiseksi.Hienoa, olet kuullut ehkäisystä. Entäpä niiden oikeaoppisesta syömisestä ?
Ja kolmanneksi, ei minulle kuulukaan miten exäsi naista haukut.
Satun vaan elämää nähneenä tietämään, ettei toisten maahan painamisella pitkälle pötkitä.
Et saa loukattua sydäntäsi yhtään sen parempi-vointiseksi vaikka kuinka huorittelisit.
Ja neljänneksi, ei kannata tulla minulle tarjoamaan pöksyjäsi.
Olen kyllä omat ristini kantanut ja kannan ne vast'edeskin. Kyllä, kovia kokenut sanan varsinaisessa merkityksessä.
Omien kokemuksien kovuudella vertailu, ei sekään johda mihinkään.
Tiesitkö, jokaisella meillä on omamme ?
Viidenneksi, hyvät jatkot Sinulle, ja koitahan hillitä lapsi-parka vihaasi !
että kaikki menee hyvin jos vain unohdat sen miehen ja pidät lapsen. Tärkeintä on että tosiaan et pidä siihen mieheen enää mitään yhteyttä. Raivostuttaa tuollaiset keskenkasvuiset miehet jotka äitinsä avulla vaativat naista tekemään abortin vastoin tämän tahtoa. Itse olisin tuossa vaiheessa kokonaan pyyhkinyt tuollaisen miehen sukuineen pois mielestäni ja puhelimestani.
Tsemppiä!
se mua tässä eniten vituttaa kun sen tarvii äitinsä sekottaa tähän asiaan nytten sitten mukaan..
ei voi mun kanssa selvittää vaan sen äitikin soittelee mulle asioista..
...nytten sitten nii.
Oletko täyttänyt jo 14 ?
kauan aikaa sitten oon täytäänyt jo 14..
et jos siitä lähetää liikkeelle..
...no et vaan vaikuttanut siltä, niin oli pakko kysyä.
Mouhosit, että exäsi puhuu asiasta äidilleen.
Mitäs sitten ?
Suuriin elämänmuutoksiin yleensä tarvitaan tukea (jonka sinä näemmä olet järjestämässä)
ja niistä keskusteleminen on mielestäni vähintäänkin normaalia.
Puhuuhan hän sentään äitnsä, tuttunsa kanssa,
-sinä sensijaan pohdiskelet asiaasi kovaan ääneen netissä, hakien tukea ja turvaa,
ehkä kehotuksiakin.
Kumpi puolusteltavampaa ?
-Minusta kummassakaan ei mitään väärää, enkä siis ymmärrä exääsi kohdistettuja haukkuja.
Et ole ostamassa Baby Born:ia, etkä Barbia, hyvä tyttö !
Olet saamassa LAPSEN !!!!
-Jonka isällä ei asiassa näy olevan mitään sanottavaa ?
Miksi ?
Onhan lapsi myös isänsä lihaa ja verta ?
mä voin tutustuttaa sut tähän jätkään..
nii teidät sitten..
ja ei vanhempaskaan varmaan jaksais että niille soitetaan joka päivä..
via ootko erimieltä ja ketään ei voi pakottaa..
mut oonhan mä ostamassa barbin..
mut mua ei kiinnosta enää etät älä laita enää kommenttiis..
itelläs taitaa elämä olal aika vituillaan.
Itse-asiassa elämäni ei ole vituillaa, kiitos kysymästä.
Ja taas asiaan.
Miksi kommentit, jotka ovat eri-mieltä omiesi kanssa, sattuvat sinua noin kovin ?
Eikö rakentavassa keskustelussa oteta eriävätkin mielipiteet huomioon, vaikkei niitä hyväksyttäisikään ?
Ehkä ajan mittaan tulet huomaamaan että tämänkin mamman ajatuksissa oli jotain itua !
Ja, olen sitä mieltä ehdottomasti, ettei ketään voi pakottaa.
Ei exäsi sinua, sen enempää HUOM! SEN ENEMPÄÄ KUIN SINÄ HÄNTÄKÄÄN!!!!
Sinä katsot hyväksyttäväksi silti väkisin isäksi tulemisen ? vaikket pakko-abortttia ?!
-Kumpikin on väärin !
Ja tulevaisuuteen.
Oletko ikinä miettinyt mitä lapsesi saa kestää isättömänä?
Itse olen yksi heihin kuuluva, ja lapsena "ns.huonoina päivinä" sain äitini mielen maahan
toteamalla : miksi minut piti tänne maailmaan VAIN toisen haluamana vastaan ottaa !
OLISIN minäkin sen rakastavan isän halunnut !
Ja omille lapsilleni olen sellaisen suonut.
Tee sinäkin niin.
Ja hommaa se toivottu lapsi kestävässä parisuhteessa.
Harkitse edes. Niinkuin sanoin, elämäsi muuttuu etkä ole hommaamassa Barbia !
Olen samaa mieltä,että alkup.kuullostaa lapselliselta.Mutta lopullinen päätös on(on oltava)naisen.Muista että alkup.on raskaana ei isä.Isä miettisi asiaa enemmän,jos olisi raskaana..Muuten,kun lapsi on isän lihaa ja verta,niin luulisi hänen pohtivan asiaa enemmän.Miehen on helppo sanoa,ettei juttu kiinosta.Ja toki voi puhua äitinsä kanssa,mutta ei se äiti saa sekoittaa itseään asiaan.Antaisi ennemminkin asiallista tietoa ja apua.Alkup.kannattaisi nyt mennä psykologille ja jos päättää pitää lapsen,niin hankkia kaikki tiedot.Miten asuminen,onko töissä,miten rahatilanne.Sille ei voi mitään,jos miestä ei kiinnosta.Oletan että vaatii aborttia,koska joutuu maksaan elatusmaksua.
Ei ole mitään pahaa kirjottaa tänne ja kysyä.Lopullinen päätös on naisen oma.Kummankin päätöksen hyvät ja huonot puolet on harkittava tarkkaan.Kyllä abortin kestää,jos sen tekee omista syistä,eikä painostuksen alla.Ja vauvan tuloon voi valmistautua,Raskaana on tosin itkusempi ja aika väsynyt..Ja vauva on iso vastuu.
Sitä en minäkään ymmärrä miksi haukkuu sitä toista naista.Poikaystävä tässä paskalta vaikuttaa.
Lopullinen päätös kyllä, nainenhan sen kroppansa (ja tässä tapauksessa ilmeisesti yksin..)lapsensakin kantaa.
Silloin kun isä ei asiaa sen isommin pohdi, vaan miettii vaihtoehtona ainoastaan aborttia, sitä olisi mielestäni naisen harkittava.
Jo pelkästään lapsenkin takia.
Elämää, ja sen perustaa ei ole kiva rakentaa tiedon varaan, että "aikanaan minut haluttiin tappaa" (eikä isä vieläkään ole elämässä mukana.)
Se on lasta kohtaan väärin, ja lähtökohtana erittäin vääristynyt.
Tänne kirjoittamisessa, olet oikeassa -ei ole mitään pahaa.
Yhtä vähän pahaa, kuin exän keskustelemisessa äitinsä kanssa.
Ja viimeiseen kommenttiisi, -mielestäni on kovin yksipuolista mennä poikaystävääkään paskaksi haukkumaan, (siltä kyllä vaikuttaa, etkä haukkunutkaa).
Silti.
Kolikolla on aina kaksi puolta.
Emme tiedä aloittajan, ja hänen exänsä suhteesta.
Emme loppupeleissä tiedä sitäkään johtuuko aloittajan exän (ja tämän uuden naisen haukkuminen) katkeruudesta.
Onko hänet jätetty, ja täynnä vihaa ?
Koko tilanne vaikuttaa niin ristiriitaiselta, ja kirjoittaja sekopäiseltä (anteeksi sanavalintani) etten näe lapsen kannalta mitään hyvää "päästä tähän paskaan".
Anna lapselle elämä, äläkä välitä ex ystäväsi puheista että lapsi pitäis tappaa.
Kuuntele omatuntosi ääntä
mä ostin tossa just siskon lapsille barbit että tätä hankin vähä samanlailla..
ja en oo pakottanut sitä ottaan vastuuta asiasta..
sanoin hänelle että tekee päätöksen ihan ite..
ja kyllä niitä isäehdokkaita jo löytyy..
että kyl tämä vauva sais rakastavan "isän" elämäänsä
Kerroit että exäsi on periaatteessa "täys paska".
Näin lyhennettynä versiona.
Sanoit minulle, etten tiedä millainen hän on.
Siitä huolimatta tästä "paskasta" on tulossa nyt isä ?
Haluat siis lapsellesi tälläisen isän ?
Se on oikein mielestäsi lasta kohtaan ?
-Olet silti tämän "täyspaskan kanssa" sextaillut hänen uuden seurustelusuhteensa aikana ?
(ja kolme kertaa...Kiinnostaako ketään kerrat, tai tavat MITEN ja missä se on tehty !?)
Miksi ihmeessä paskaa rakastelee ?
-Ja nyt tiedät voivasi rikkoa tämän suhteen ?
Mitä hyötyä siitä olisi?
Autuas olo, vai oikeasti jotain järkevää, konkreettista hyötyä ?
Kirjoitit, että hän ensin vei itsensä elämästäsi.
Niin.
Olet jätetty, surun murtama, ja lapsi olisi oiva konsti pitää mies elämässäsi kätevästi järjestetyllä pakolla ?
-Sano nyt jo, että olet provoilija, jooko ?
Tai vastaavasti (kysyn VIELÄ KERRAN)
-Minkä ikäinen olet ?
ensinnäkin mä en oo sanonut että tää mies on täys paska vaan ihminen ketä mä rakastan yli kaiken..
ja en ole yksin ollut pettämässä sitä muijaa..
ja eikö se ole meijän asia..no jos sattumoisin joku on kysynyt mitä on tapahtunut niin..
eikö ole kohteliasta vastata..
mut vittuako mä rupeen sua kuunteleen..
tosi rohkasevia kommentteja...älä kuitenkaan pahoita mieltäs niistä! saatan kyllä ite ymmärtää vaikka ootkin maannut sen "täys paskan" kanssa silti vaikka onkin sellanen.. se on silti joskus niin vaikeeta päästä eroon...ikävä säilyy ja hyvät muistot jäävät huonojen tilalle. MUTTA mun mielestä sun ei edes pitäs miettiä aborttia, ajattele nyt vähän, ihmiset puhuu vaan taloudellisesta toimeentulosta ja siitä kuka on hyvä äidiksi/isäksi mutta kukaan ei huomioi sitä että sun sisälläs on elävä elämä joka huutaa "äiti älä tapa mua"... ei kellään oo oikeus kuolla sen takia että joku ei sitä halua. sä kuitenkin sanoit rakastavas sitä ja sehän on kaikkein tärkeintä. Toistan joitakin edellisiä eli se on YKSIN sun valintas ja tietysti jos lapsi sais päättää niin tuskin sekään haluis kuolla, et isekkään varmasti. halusin vaan rohkasta sua!
toi sun viestis autto aikalailla..
en mä voi sanoo että se on täys paska..
se on kumminkin ihminen jota mä rakastan koko sydämmestäni..
ymmärrät varmaan??
kyllähän tää aikaa vie irtaantua ja monet illat toivoisin etät oon taas hänen kainalossa niinkun ennenkin..
Ihminen jota rakastat koko sydämestäsi ?
Vaikka haukut sen kun ehdit ?
Jos aidosti rakastaa, osaa varmasti olla (ajan myötä) onnellinen myös toisen onnesta.
Vain vapaa voi rakastaa, et voi pakottaa häntä välittämään sinusta, ja mitä ilmeisemmin hän ei välitäkään.
Eksäsi seurustelee, ja nimettelet tyttöystävää täällä huoraksi ?
Hän "vei" miehesi ja olet katkera, ja niinkuin "ihmetyttää" kirjoitti, olet keksinyt vallan mainion keinon edes YRITTÄÄ pitää mies lähelläsi.
Jos suhteenne on katsottu päättyneeksi, se on ohi.
Avaa silmäsi kakara !
Todellakin, teksistäsi päätellen olet täys-pentu jolle en soisi yhtä ainutta lasta ennen omaa henkistä kasvuasi.
Ja toiseksi, minä miehenä en voi sietää kieroilevia muijia, joihin selvästikin tunnut kuuluvan.
Jos olet niin tyhmä (helppo!) että makaat eksän kanssa
(joka ei välittää sinusta kärpäsen paskan vertaa)
ja seuraavaksi, oman itsekkään minäsi vuoksi mietit eksäsi narauttamista.. niin...?
Voin kertoa ettet saa vastarakkautta tältä mieheltä enää ikinä !
Jutustasi paistaa kyllä läpi, ettet ole sitä viimeaikoina saanut muutenkaan.
Hän käyttää sinua kakara-parka häikäilemättömästi hyväkseen,
ei rakasta sinua....etc. Lista jatkuu.
Oletko todella niin tyhmä että mielestäsi lapsen hankkiminen (miehen pakottaminen isäksi!) on sinusta oikein ?
Vaikutat äärimmäiseltä idiootilta, ja sait verenpaineeni nousemaan kattoon.
Yhdyn täysin "ihmetyttää" nimimerkkiin.
Hän vain näkyi jaksavan lässyttää sinulle ystävällisemmin.
Tsoorgen ! Ei usealta , tuskin keltään tilannettasi oikeasti tuntevalta myötätuntoa saat ! Sormien läpi katsovat näköjään täälläkin sinulle vastanneet.
Itse päätöksesi tottakai teet, mutta muista pentu kantaa vastuu.
Aikuinen et jokatapauksessa ole.
en ole pakottanut sitä miestä isäksi..
se on hänen oma päätöksensä..
ja en ole sanonut etteikö hän rakastaisi minua vielä ja itse hän sanoi ettei teidä pystyykö vielä oleen tän uuden kanssa..
olen puhunut hänen vanhempiensa kanssa ja tiedän aikalailla tämän miehen ajatukset koska hän on tosi läheinen vanhempiensa kanssa..
ja molemmat tiedämme että se on väärin mitä olemme tehnyt eikä hän kiellä etteikö mitään enään voisi olla ja etteikö hän kaipaisi niitä yhteisiä aikoja.
ja lapsi ei ole tehnyt mitään väärää etteikö hänen ois oikeius elää..
ja lasta en pidä sen takia että saisin miehen takaisin koska tiedän ettei se auta asiaa.
Lapsen saanut nainen on mielestäni äiti, lapsen saanut mies puolestaan isä
ON LAPSEN ELÄMÄSSÄ OSALLISENA TAI EI.
Sinä TEET tästä miehstä nyt isän!
Olet puhunut miehesi äidin kanssa, mitä hän on asiaan sanonut? Mielipiteitä saa olla ja joskus niitä on jopa ihan järkevää kuunnella.
Mikset saisi, tai mikesei sinun kannattaisi pitää tätä lasta ? Hänen mielestään?
-Isä ei halua, ei rakasta sinua, ette ole yhdessä, ja olet itsekin lapsi ?
Osuiko oikeaan ?
Se nyt on se ja sama alatteko vastaisuudessa vielä yhteistä elämää rakentamaan, tällä hetkellä kai päällimmäisenä pitäisi olla lapsi?
Tehdäkö vai ei.
Eikö niin?
Tekstistäsi paistaa kultaiseni liian kirkkaasti kaipuu eksäsi helmoihin, katkeruus
-ja viha uutta suhdetta kohtaan.
Suurin murheesi on siis saada mies takaisin, vaikka lapsen avulla?
Oletko miettinyt, mitä JOS asiassa käy niin, että mies todella sanoo EVVK:t sinulle ja tulevalle muksullesi? Niin voi hyvinkin käydä.
Oletko valmis elättelemään esim. koliikki pentua, joka valvottaa yöt läpeensä, yksin ?
Olisitko valmis rajoittamaan menojasi, ja todella elämään lapsen ehdoilla?
-Yksin?
Omat läheisesi varmasti auttavat, ei siinä mitään, mutta lapsi on sinun, ja vastuu on sinun.
Et tee sitä lasta heille, etkä voi laskea ulkopuolisen avun varaan.
Totta, lapsi ei ole tehnyt mitään pahaa joten ei varmasti ansaitse kärsiä.
Jos olet valmis senkun. Mutta rankkaa tulee, sen takaan! Itselläni avioeron jälkeen, nyt kohta 4kk ikäinen poika.
IT IS NOT EASY!
Elelet vaaleanpunaiset harsot silmillä.
Ja jos et ole valmis, vaihtoehtoja on kaksi.
Abortti, tai adoptio. Kummassakaan lapsi ei kärsi.
Ajattele välillä muutakin kuin omaa napaasi.
(tai todellisuudessa vaikutat niin idiootilta, ettet tajua EDES omaa parastasi!!!)
Kerrohan tähän loppuun, mitä mieltä omat vanhempasi ovat asiasta? Niinkuin sanottu, aikuinen et ole.
vanhempani,sisarukseni ja kaverit ja suku kaikki ovat tukenani..
ja yhdessä ei olla mutta yhteydessä kyllä..
(sukupuoli)-yhteydessä.
Horo sinä olet,
jolla ainoo paikka missä ylipäätään mitään liikkuu on alapää !
"Uusiakin isä-ehdokkaita jo on" nii... ...
otan maksua panosta niin sitten olen horo mut ihan miten haluut..
ja sellasia on joiden kanssa oon ollut pitkään jokavreita ja sanoo että tekee ihan mitä tahansa etten joudu kärsiin ja että mulla on hyvä olla..
ja minkäs ikäinen itse mahdat olla tuskin tuota 28..aika lapsellinen sitten olet..
sanonut kertaakaan etät olen tehnyt "uusien isä ehdokkaiden" kansa yhtään mitään..
kysynpä vain?
Haukuit eksäsi uuden huoraksi.
HUORA ottaa palveleuistaan maksua.
Horo (=yhtäkuin lutka) on tyhmä. Ts. tekee samaa hommaa edellisen kanssa, mutta maksutta.
Sinä kuulut tähän viimiseen kastiin.
Horo, jakoraisia, reikä, panopuu, lutka....synonyymejä riittää. Huora on asia erikseen, tyttöhyvä, jollet SITÄKÄÄN vielä tiedä!?
Huoraksi en sinua sanonut, enkä sano!
On se kuule ihanaa että sullekin niitä kavereita on siunaantunut.
Eikä tarvitse eritelläkään
"oletko tehnyt niiden kanssa mitään"
(ja missä Kokkolan vessassa seuraava kakara saa alkunsa)
vaan kerroit vaan että uusia isäehdokkaita riittää....
Se siitä.
Ei pitäisi olla mitenkään oleellista nyt, verraten tilanteeseen jossa elät !
mitä sä mulle sanot..on se kiva olla panopupu..
kuka tykkää mistäkin. =)
Et vastannut,mitä eksäsi äiti on sinulle sanonut?
Mikset hänenKÄÄN mielestä ole sopiva äidiksi?
-Ihan oikeasti, et ainakaan vielä.Ota nyt se järkikulta käteen!
Älä välitä tuon juntin jutuista. Katkeruus ja naisviha paistaa tekstistä läpi niin selvästi, ettei tuollaisen höpinöitä ja haukkumisia tarvitse ottaa tosissaan. Mitähän on tuollekin ressukalle tapahtunut kun on noin vihainen ja katkera, että pitää tuntemattomia ihmisiä haukkua horoksi ja jakorasiaksi.
sen kun tietäis miten joku nainen on sitä satuttanut..
ja en tietääkseni tullut koskaa kysyy täältä olenko horo vaan mielipiteitä asioista..!
älä tee aborttia !!!!!en tiedä mitään parempaa kuin oma 2 vuotiaani poika jota rakastan yli kaiken .alku tulee olemaan hankala lapsen kanssa mutta se kannattaa,koten ei missään nimessä aborttia
kerrankin joku mies tulee kommentoimaan..
mitä mieltä sä olet asiasta..
voisko se koskaan tulla rakastaan omaa lastaan..
täälä on kaikki miehet sanonu(tampereella)että kun hän näkee sen ja tietää että se on oma niin ei sitä voi olla pitämättä omanaan ja rakastamatta..
Mieti myös sitä, että pienen vauvan kanssa on TOSIAAN rankkaa yksin. Onko sinulla läheisiä jotka voivat auttaa? Oletko kovin nuori? Jos synnytät lapsen, olet sitoutunut noin 20-vuodeksi huolehtimaan lapsesi hyvinvoinnista. Se on Äidin tehtävä, oli oma elämäntilanne mikä vaan. Ei ihan pieni vastuu. Sinun pitäisi pystyä miettimään myös mitä lapselle on tarjottavaa, Jos se on puhdas rakkaus, se riittä riippumatta taloudellisista yms seikoista. Mieti tarkkaan. Ratkaisu on vain sinun. Keskustele jonkun aikuisen vaikka ammatti-ihmisen kanssa.
oon jutellu jo menen vanhemman kanssa..
saisin niin vanhempien,sukulaisten ja kavereiden tuen ja niin sais lapsikin rakkauden..
ja tiedän että siinä on suuri vastuu..
mutta tiedän myös että pärjäisin..
jos sulla on noin paljon ihmisiä tukemassa sua, rakastat lasta ja tiedät et pärjäät niin sullahan on vastaus valmiina =) huonomminkin asiat vois olla..
niinhän ne asiat vois olla paljon huonommin..
mut vielä kun sais muutkin asiat kuntoon niin oma elämän tilanne paranis nii kaikki ois varmempaa..
Sinä ainoastaan päätät pidätkö lapsen vai et. Jos tuntuu siltä, että tathoisit pitää sen, sitten pidät. Älä anna muiden painostuksen vaikuttaa päätökseesi, KYSEESSÄ ON SINUN LAPSESI.
niinhän se on mun päätökseni halusin vaan kuulla lapsen isän mielipiteen ja kunpa se ois ollu sellanen kun oisin toivonu..
Paljonkos sulla ihan todella on sitä ikää?
kommentoi noihin ikäkysymyksiin,
ja mahdollisia syitä siihen on tasan kaksi.
1) Joko se ON todellakin teini, eikä siksi kehtaa kertoa...
TAI
2) On vanhempi, mutta henkisesti niin kypsymätön, ettei kehtaa tunnustaa todellista ikäänsä.
Jokatapauksessa, olkoon sen fyysinen ikä vaikka viiskyt, henkisesti se on jälkeenjääneen 12-vuotiaan tasolla!
-Ja lapsi vielä tollaselle.. ....
Voi voi, sanon minä.
mitä ihmeen väliä on kuinka vanha "ahdistunut" on, tilanne on mikä on ja on se hyvä jos täälä kaikki muut on niin kauheen kypsiä ja kehittyneitä.. ei sitä tiedä ellei ite oo vastaavassa tilanteessa ollu mitä kaikkee mielessä pyörii. toi solvaaminen ei auta mitään.
kiitos kun sinä olet edes puolellani tässä asiassa..
päästäni olen jo tosi pyörällä..
ikää löytyy ensi kuussa 18 vuotta..
oletko tyytyväinen??
ja jos itse olisit tässä tilanteessa niin omat ajatuksesikin olis ihan sekasin!!!!!!!
ota nyt ihan rauhallisesti, onhan sinulla vielä vähän aikaa miettiä.
Olen ulkopuolisena seurannut tätä keskustelun kehittymistä, ja huomannut että sekä puolesta, että vastaan mielipiteistä,
-molemmista löytyy paljon asiaa.
Olen nyt itse ehdottomasti
(sinunkin vastauksiasi välillä hämmästelleenä) tullut siihen lopputulokseen, että
: Mieti ensinnäkin se, että lapsen etu on oltava etusijalla. Helpommin sanottu kuin tehty.
Hänellä tosiaan olisi jo syntymästään "perhe" hajalla, jos sitä sellaiseksi on alusta astikaan voinut sanoa.
Se ei ole suotavaa kenellekään.
Muttei hajonnut perhe kuitenkaan mikään mahdoton yhtälö ole, sekin on totta.
MUTTA, siinä vaiheessa jos lapsen päätät pitää, on elettävä ns. sen ehdoilla, ja jo itsesi takia unohtaisin exäsi. Oikeasti.
Kaikesta mitä nyt on tullut ilmi
(hänen sanansa, sinun sanasi....) on ilmeistä ettei tätä nuorta miestä kiinnosta sen enempää sinun, kuin lapsenkaan hyvinvointi.
Hän on nuori(?) ja haluaa elää.
Puhuu enemmän kuin tarkoittaa, hakee pohjaa elämälleen, eikä ole valmis, saati halukas sitoutumaan isyyteen millään tavalla.
Olet rakastuneena altis uskomaan "lässytyksiä" mitä hän herkällä hetkellä sinulle suoltaa,
ja syvällä sisimmässäsi itsellesi uskottelemaan, että kyllä hän lapsen syntymän jälkeen sitä, ja kyllä hän lapsen syntymän jälkeen tätä...
mutta muista: hän kuitenkin jo seurustelee toisen kanssa.
Tulee siitä sitten jotain tai ei, hän on siirrollaan tehnyt selväksi ettei sinun
(eikä tietysti välttämättä tämän nykyisenkään) kanssa aio loppu-elämäänsä viettää.
Ehkä sekaisin tunteidensa kanssa, muttei ainakaan aidosti rakasta.
Se on asia numero yksi, joka sinun on muistettava, ja mahdollisesti tulevan lapsesikin kanssa jaksettava.
Ketään ei voi pakottaa.
Ei sinua aborttiin, tai äidiksi, ei häntä rakastamaan sinua, tai teitä... ...
Maailma on vapaa, ja hyvä niin.
Ajattelin vastata sinulle syystä, että omalle ystävälleni, omina teinivuosinani tapahtui niin.
Tilanne lähes sama kuin sinulla.
Oikeastaan riviäkään en muuttaisi heistä kertoessani.
Tämä isä oli valmis "tukemaan abortissa" ja keskustelemaan suhteesta ja sen jatkuvuudesta abortin jälkeen.
Oli valmis auttamaan, muttei isäksi.
Ja todella, tukena hän olikin,
-uhrasi työaikaansakin itkevän kaverini olkapääksi, jotta kaikki kääntyisi paremmaksi.
Tyttö päätti kuitenkin pitää lapsen, ja sai sen.
Soitti ymmärrettävästi lapsen syntymäpäivänä, että sait "tytön".
Vaan eipä tämä lähellä ollut, tukeva nuori mies enää myötäyllytkään.
Hän oli omat ehtonsa selväksi tehnyt, ja niitä kunnioitettakoon.
"Aha" oli kaikessa komeudessaan ainoa lause, jonka tyttä exältään sai,
eikä edelleenkään törmätessään,
-ei exä ole huomaavinaankaan.
Se sattuu.
Ja tyttö kun luuli että "kyllä se sitten kun".
Vaan aina ei käy niin.
Eli tarkoituksenani ole kertoa, -Älä murra koko maailmaasi haikailemalla eksän perään.
Hänellä on jo uusi elämä.
Jos lapsen pidät, pidä myös tämä vaihtoehto mielessäsi.
Tai heittäydy hänen asemaansa.
Olisit nuori, elämänhaluinen, et vielä lopulliseen sitovaan suhteeseen valmis ihminen.
Eksäsi kertoisi olevansa raskaana,
eksäsi, jota et enää rakasta, joka on jo mennyt sivu elämässäsi.
Satunnaisia "kertoja" lukuunottamatta ette ole tekemisissä, ja vaikka olisittekin, ette enää parina.
Miltä tuntuisi kertoa sukulaisille ja tutuille, että siellä jossain minulle syntyy lapsi,
minun omaa lihaa ja verta,
ihmisestä joka ei ole minulle enää mitään.
Minkäs siinä teet ?
Tuntuisiko sinusta hyvältä?
Epäilen että ei.
On aikuisuutta osata katsoa asioita monelta kantilta.
Kokeile rehellisesti tätäkin!
Ja ala myöntämään, ja hyväksymään se kaikki historiana,
teet lapsen suhteen sitten mitä tahansa.
Tulevaisuuteen emme näe, emmekä voi tietää vaikka ihmeen kaupalla palaisittekin yhteen.
Mutta sen varaan älä petaa.
Kulutat itsesi vaan loppuun.
.....Siinä muutama "sydämestä tullut" neuvo.
Olen sanoistani suora, mutta rehellinen.
Tavoitteenani ei ole satuttaa,
vaan avata silmiä.
Camilla puhuu asiaa ja toi näkökulmia, joita en itse olisi saanut päähäni kirveelläkään!
On totta että jokaisella meistä on oikeus saada lapsi sen ihmisen kanssa jota rakastamme!
Lapsi joka on molemmille toivottu, ja haluttu.
Näin naisena on vaikea heittäytyä tuohon rooliin, mutta nyt sitä kokeiltuani, I got the point!
Jos joku minulle "ei rakas" tosiaan tekisi minusta vanhemman, niin.... ....
En halua edes ajatella sitä vihaa.
Mutta jos niin kuitenkin kävisi, minkäs sille teet. Sen asian kanssa olisi elettävä,
mutten itsekään olisi varma yhteydenotoista enää siinä vaiheessa.
Kiitos Camilla vielä kerran!
...Tein samassa tilanteessa kuin "ahdistunut" nyt, kuukausi sitten abortin,
ja nyt tajuan. Nyt tajuan.
Onneksi ei ollut liian myöhäistä. =)
siis tajuat mitä ja mikä ei ollut liian myöhäistä..??
hei mieti miten hieno juttu, saat lapsen! siitä on sulle paljon iloa!
Pitäisikö sanoa, että nyt puhuu Paavi!
En kuitenkaan sano, mutta selitän kyllä mitä tarkoitin otsikollani.
Teillä sekoboltseilla on selvä tarkoitus sekoittaa ahdistuneen pää niin, että se kaksi viikkoa, joka vielä olisi aikaa abortin tekemiseen ehtii kulua ja niin tyttöpaha ei voi tehdä mitään aborttia!
Toisaalta voi olla niinkin, että Teillä ei lainkaan ole tätä tarkoitusta, vaan tarkoituksenne on kannustaa häntä tekemään tuo abortti!
Te sanote, että sen päättäminen on hänen oikeutensa ja siinä olen kanssanne samaa mieltä.
Huomatkaa kuitenkin, että hänen ja nimenomaan hänen täytyy se "painostuksen" alaisena päättää!
Jo heti aluksi hän ilmoitti aika selvästi, että mies ja tämän perhe painostaa häntä aborttiin. Se on osin ymmärrettävääkin, kun lapsen syntymästä seuraa kuitenkin elatusvelvollisuus ja vaikka muuta kuvitellaan tuo mies, jos hän on lapsen isä vääjäämättä todetaan DNA testeissä lapsen biologiseksi isäksi.
Kaikki rakkudentunnustukset ja muu paritteluun liittyvä nöyhtä ovt huulien tuottamaan mieli-kuvitusta kuuntelijan korvien välissä.
En minä osaa epätietoista neuvoa, En muuten kuin siten, että sinun on tehtävä oma päätöksesi. Päätä rakastaa tai tuhota. Jos päätät rakastaa lapsi on sinun. Ei ikuisesti, mutta laina kuitenkin. Jos päätät tuhota, voit unohtaa, et ikuisesti, mutta kuolemaasi asti kuitenkin.
hyvät joulut kumminkin kaikille jotka jaksaa mulle neuvoja antaa..
tarkoititko tolla viestillä että minun tarvisi tehdä abortti??
mä taas käsitin ettei kannattanut aborttia kun puhui elämän tuhoamisesta. Hauskaa Joulua kumminkin =)
Paras tapa ehkä on miettiä asiaa lapsesi kannalta.
Itse suorastaan toivon etten olisi koskaan syntynyt.
Isoveljeni oli vielä rakkaudessa syntynyt lapsi.
Vanhempani olivat juuri menneet naimisiin ja esikoista odotettiin innolla.
Isä ja poika olivat kuin paita ja peppu ja harrastelivat niitä asioita mitä isät ja pojat yleensäkin.
Mutta kun minua alettiin tehdä alulle, liitto jo nitisi ja natisi liitoksistaan, uskonkin olevani vain viimeinen epätoivoinen yritys paikata liitto ennalleen.
No, erohan siinä tuli.
Lopullisen avioeron hetkellä olin n.6 vuotias, enkä sen jälkeen ole merkinnyt isälleni mitään:(
Myös elämäni veljen ja äidin kanssa meni pyllylleen, äidin oli käytävä kahdessa työssä elättääkseen meidät ja silloin harvoin kun häntä näki, oli hän väsynyt ja teki vain kotitöitä, ei halunut edes puhua meille.
Tämä kaikki lienee aiheuttanut sen että olen koko aikuisikäni (nyt 26v) ollut masentunut ja sittemmin sairastuin myös paniikkihäiriöön.
Enköhän tässä joku päivä riistä vielä henkenikin itseltäni..
Joten haluan vaan sanoa, että kun tätä nykynuorten touhua katsoo niin olisi ihan kiva jos HIUKKA mietittäisi sen lapsen tulevaisuutta, minkälainen aikuinen hänestä kasvaa, minkälaiset eväät hänelle antaa?
Yksin ei ole helppoa, kun pitää itse maksaa kaikki, kai sinulla nyt sitten on vakituinen ja hyväpalkkainen työ?
Muuten se on sitä kahdessa työssä paahtamista, jolloin omia lapsia ei edes näe muuta kuin nukkumassa.
ja entä jos lapsesi on sairas?
Silloin se vaatii entistä enemmän rahaa ja aikaa.
mulla on hyväpalkkainen työ ja varmasti tulisin rahallisesti toimeen siitä ei ole kyse..
ja sen nyt sanon kaikille etten pitäisi lasta jotta saisin ex mieheni takaisin..
mielestäni lapsella on oikeus elää koska se ei ole tehnyt mitään väärää..
vai onko??
ei ainakaan mielestäni..
minun omat vanhempani erosivat kun olin kymmenen ja tässä on hyvää se kun vanhempani kun erosivat niin ovat kumminkin aina olleet hyvissä väleissä keskenään..ihan meidän astemme takia..
ja tiedän myös ettei tämä lapsi joutuisi kärsimään tästä tilanteesta..hyvää joulua..
Herra käskee olemaan hedelmällinen ja lisääntymään. Myös huorin tekeminen on kielletty. Ainoa tapa välttyä Helvetin ikuiselta kadotukselta on avioitua lapsen biologisen isän kanssa. Ja rakkaudesta ei kannata murehtia: Herra rakastaa aina uskovia.
Ise raskaana exälleni joka myös seurustelee toisen kanssa!Ja silti päätin pitää lapsen...enkä kyllä kadu päätöstäni...
Päätös on sinun, mieti asiaa siltä kannalta miten elämäsi jatkuu yksin lapsen kanssa ilman isää, joka ei välitä niin sinusta kuin lapsesta tippaakaan. ja mieti millaista elämä olisi ilman lasta. molemmissa hyvät ja huonot puolensa, mutta älä anna exäsi vaikuttaa päätökseen koska ketään ei saa pakottaa mihinkään! exäsi on kyllä sellainen ihminen, joka olisi pitänyt abortoida ennen syntymäänsä! kaikkea hyvää sinulle! yritä jaksaa, mitä ikinä teetkin! itse abortin tehtyäni masennuin syvästi, koska ensin halusin pitää lapsen. mutta jokainen kokee sen tavallaan.
ihmeessä, koska itse sitä haluat! Tulet katumaan jos teet abortin ja olisit kuitenkin halunnut pitää lapsesi. Varmasti teet oikein jos sinusta itsestäsi siltä tuntuu ja olet valmis hoitamaan lastasi ja antamaan hänelle rakastavan elinympäristön! Hyvää jatkoa sinulle.
miks sä sitten pitänyt sitä lasta??
nyt ei jaksa kirjottaa enempää oon tässä ust mahataudissa..
Moi, jos kysyit multa miksen pitäny lasta, niin voin sanoo et syitä oli monia. Yks oli painostus vanhempien ja kaikkien muidenkin osalta ja olin niin ahdistunut ja sekasin että jätin sen poikaystävänkin. Tuntu siltä että olisin jääny yksin. Toiseks olin 16 ja vasta peruskoulun päättänyt. Aborttiin varasin ajan mutta tulin katumapäälle. Kun kerroin päätöksestä poikaystävälle ja vanhemmille ja kavereille, kaikki oli sitä mieltä että pilaisin elämäni. Olin tosi tosi sekaisin enkä tienny mitä tehdä, ja vielä edellisenä iltana ennen aborttia mietin meenkö sinne vai en. Mutta varmaan suurin syy siihen että menin, oli se painostus. Tosin tuntui että abortin jälkeenkin jäin yksin. Olin katkera kaikille ihmisille, katkaisin välit kavereihin ja vihasin vanhempiani. Poikaystävän kanssa kuitenkin selvitimme asiat ja olemme edelleen yhdessä. Hän haluaa vielä joskus perheenlisäystä, minä en enää. Kokemuksesta jäi hirveät traumat. Olen vanhempien kanssa väleissä ja kavereita on jonkun verran. Mutta kesti kauan toipua masennuksesta.
Elämäni olisi täysin erilaista nyt, jos minulla olisi lapsi. Mutta sitä ei voi tietää olisiko se parempaa vai huonompaa. Olen kuitenkin iloinen, että saan viettää nuoruuttani pitkään, enkä tällä hetkellä edes haluaisi olla teiniäiti. Minulla on vielä monta vuotta aikaa tehdä lapsia, ja nyt voin elää vapaata elämää. Tosin en tiedä haluanko enää äidiksi.
Tilanteesi kuulostaa siis aika samanlaiselta kuin minun oli silloin. Erona vaan se, ettei poikaystävälläni ollut koskaan mitään toista naista, ja jos olisin pitänyt lapsen, hän ei olisi hylännyt minua eikä lasta, koska sehän olin minä joka hylkäsin hänet. Tälläinen oli mun stoori, ja tosiaan en kirjoita siksi että kaipaisin vittumaisia kommentteja osakseni. Tämä viesti on lähinnä "ahdistuneelle" ja samanlaisessa tilanteessa oleville. Kiva kun jaksoitte lukea tämän, on hyvä jakaa kokemuksia.
Moi, kysyit multa miksen pitäny lasta, niin voin sanoo et syitä oli monia. Yks oli painostus vanhempien ja kaikkien muidenkin osalta ja olin niin ahdistunut ja sekasin että jätin sen poikaystävänkin. Tuntu siltä että olisin jääny yksin. Toiseks olin 16 ja vasta peruskoulun päättänyt. Aborttiin varasin ajan mutta tulin katumapäälle. Kun kerroin päätöksestä poikaystävälle ja vanhemmille ja kavereille, kaikki oli sitä mieltä että pilaisin elämäni. Olin tosi tosi sekaisin enkä tienny mitä tehdä, ja vielä edellisenä iltana ennen aborttia mietin meenkö sinne vai en. Mutta varmaan suurin syy siihen että menin, oli se painostus. Tosin tuntui että abortin jälkeenkin jäin yksin. Olin katkera kaikille ihmisille, katkaisin välit kavereihin ja vihasin vanhempiani. Poikaystävän kanssa kuitenkin selvitimme asiat ja olemme edelleen yhdessä. Hän haluaa vielä joskus perheenlisäystä, minä en enää. Kokemuksesta jäi hirveät traumat. Olen vanhempien kanssa väleissä ja kavereita on jonkun verran. Mutta kesti kauan toipua masennuksesta.
Elämäni olisi täysin erilaista nyt, jos minulla olisi lapsi. Mutta sitä ei voi tietää olisiko se parempaa vai huonompaa. Olen kuitenkin iloinen, että saan viettää nuoruuttani pitkään, enkä tällä hetkellä edes haluaisi olla teiniäiti. Minulla on vielä monta vuotta aikaa tehdä lapsia, ja nyt voin elää vapaata elämää. Tosin en tiedä haluanko enää äidiksi.
Tilanteesi kuulostaa siis aika samanlaiselta kuin minun oli silloin. Erona vaan se, ettei poikaystävälläni ollut koskaan mitään toista naista, ja jos olisin pitänyt lapsen, hän ei olisi hylännyt minua eikä lasta, koska sehän olin minä joka hylkäsin hänet. Tälläinen oli mun stoori, ja tosiaan en kirjoita siksi että kaipaisin vittumaisia kommentteja osakseni. Tämä viesti on lähinnä "ahdistuneelle" ja samanlaisessa tilanteessa oleville. On hyvä jakaa kokemuksia!
mun olis pitnäyt tänää otaa alotus pileeri mut en ottanu..mulla on onneks kaverit luvannu olla tukena teen mä minkä päätäksen tahansa..
ex ei soita muun asian takia kun että teen ebortin sanoin vaan että jos ei oo muuten asiaa nii ei tarvi soittaa ollenkaa..!!
Päätit miten päätit, kunhan OLET VARMA päätöksestäsi. Älä ole niin kiltti että kuuntelet muiden mielipiteitä ja annat niiden vaikuttaa päätökseesi,koska tämä asia koskee SINUA eniten,kaikista eniten. Pistää ihan vihaks ku poikaystävän vanhemmat puuttuu SUN PÄÄTÖKSEEN noin kiihkeesti! Niiden pitäis TUKEE sua sun päätösessä,eikä muuta. Ne haluu vaan ettei heidän poika joudu maksaan elatusmaksuja!!!:)
Mä oon itse tehnyt abortin, enkä ole katunut,se oli oma päätös ja olin 101% varma. Mäkin tulin jätetyks ennen sitä. Olisi mukava kuulla mitä päätät!
Heippa, näin pyhien jälkeen selailin netissä ja huomasin juttusi.
Tosi rankka tilanne, mutta haluan rohkaista sinua kuitenkin tekemään sen mikä sinusta tuntuu oikealta ja hyvältä. Nykyisin on paljon eri instansseja, mistä saa apua, että sinun ei tarvitse pelätä, että jäisit yksin vauvasi kanssa.
Uskon, että sinulle on jo syntynyt side vauvaasi ja se on kuitenkin tässä tilanteessa tärkeintä. Syö terveellisesti ja nauti odotuksestasi!
Ei sulla ole hätää, sä et noilla perusteella uskoakseni aborttia saa. Jos kerrot lääkärille ainoaksi syyksi miksi haluat keskeytykseen, että poikaystävä vanhempineen haluaa, hän tuskin sinulle lähetettä sinne kirjoittaa
kai sä oot tehny jo päätöksen pitää lapses? =)
tänään ois pitänyt ottaa alotuspilleri mutta en ottanu..
lapsen isä soitti että kai otit sen sanoin vaa että jos sä et muute nvoi pitää yhtetyttä nii oo sit hiljaa!
hei toi oli TOSI mukava tietää!! antoisaa odotusaikaa sulle ja kaikkea hyvää muutenkin!
luinko oikein et oot tampereelta? itse oon =)
joo oon mä tampereelta..
se soitti taas tossa ja sanoin etten ilmota sille asiasta enään mitään että mua ei kiinnosta ilmottaa sille mitään että muuten ei voida pitää yhteytettyttä..että mä oisin monta kertaa halunnu jutella ja olla vaan sun kanssa mut kun koskaan ei käy..
mist päin trettä muuten olet??
asustelen linnainmaan kupeessa,holvastin puolella. entäs ite? hyvä kun teet sille selväksi ettei se voi kohdella sua noin! ja oon oikeesti ilonen sun puolesta kun päätit pitää vaavin =)
itse asun täälä kaukajärven vieressä annalassa!minkä ikänen mahdat olla?
voit vaikkka mailata minulle
[email protected]
niin jutellaan siellä paremmin..
päätin etten anna sen miehen enää päättää elämsäni sillä tapasin uutenavuotena niin ihanan ihmisen!
laitan meiliä vaiks huomenna..nyt menee simmut kii..
Saaks kysyy et miks ees kävit hakee ne pillerit sitte? Senkö takii et saisit miettii viimeseen minuuttiin asti et mitä teet niiden kanssa? Olisit vaan sanonu suoraan siellä lääkärissä ettet sä oo tekemässä mitään aborttia.
Mites sulla meni muuten uus vuos?
sain sen pillerin hatanpäältä..
mulla oli ihan täydellinen uusivuosi..
tapasin niin ihanan miehen..
se kylläkin on huhtikuuhun asti turus ku se on intis laivastossa!
mut 14 päivä se tulee treelle mun luokse!
ku olin siellä lääkärissä joku kaks kolme viikkoo sitten ja en ollu näin varma päätöksestäni silloin..!
Onneksi olkoon vaavista =D hyvä päätös ellen sanoisi että paras mahdollinen =D
niin on munkin mielestä paras mahdollinen..
ja toivon mukaan kaverit on si tukena..