Suomeksi
På svenska
In English
RSS
Yhteystiedot
Anna palautetta
Selkosuomi
Haku
Tarkennettu haku
EtusivuTällä hetkellä valittu
Kansanedustajat
Nykyiset kansanedustajat
Puhemies ja varapuhemiehet
Eduskuntaryhmät
Toimielimet
Kansanedustajan työ ja tehtävät
Kansanedustajien palkkiot ja kulukorvaukset
Kansanedustajien eläkkeet
Kansanedustajien sidonnaisuudet
Vaalit ja vaalirahoitus
Verkostot, ystävyys- ja yhteistoimintaryhmät
Entiset kansanedustajat 1907–2014
Lakien säätäminen
Täysistunto
Valiokunnat
Uusimmat valtiopäiväasiat
Lainvalmistelun vaiheet
Kansalaisaloite
Tilastoja ja raportteja
Hallituksen valvonta
Poliittinen valvonta
Oikeudellinen valvonta
Hallituksen itsevalvonta
EU-asiat
Eduskunnan rooli EU-päätöksenteossa
EU-asiat käsitellään valiokunnissa
EU-asiat täysistunnossa
Eduskunnan tiedonsaanti EU-asioista
Eduskunnan Brysselin-toimisto
Talousarvio
Budjetti 2016
Eduskunta päättää budjetista
Näin budjetti syntyy
Talousarvioesitykseen liittyvät budjettilait
Kansanedustajien talousarvioaloitteet
Aiemmat talousarviot
Kansainvälinen toiminta
Aasian ja Euroopan parlamentaarisen kokouksen Suomen valtuuskunta
Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta
Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta
Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta
Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston parlamentaarinen verkosto
Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta
Parlamenttienvälisen liiton (IPU) Suomen johtokunta
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta
Välimeren unionin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta
Tietoa eduskunnasta
Vierailulle eduskuntaan
Kansalaisinfo
Eduskunnan kirjasto
Eduskunnan hallinto
Esitemateriaalit
Julkaisuja
Medialle
Eduskunnan historia
Eduskunnan talot ja taide
Peruskorjaus
Sisällysluettelo
Identifiointiosa
Perustelut
Ponsiosa
Allekirjoittajat
Muut esitysmuodot
Asiakirjan painoasu
Dokumentet på svenska
Kirjallinen kysymys
KK
187
2015 vp
Satu
Taavitsainen
sd
Kirjallinen kysymys pienituloisten ulosottovelallisten tilanteesta
Eduskunnan puhemiehelle
Ulosottovelallisia oli vuoden 2014 lopussa lähes 240 000. Näistä naisia oli 77 800 ja miehiä 133 900. Hyvin usein käy niin, että ulosotossa olevan henkilön ei kannata mennä töihin, koska ulosotto korkoineen vie niin suuren osan palkasta, että palkan osuus jää pienemmäksi kuin toimeentulotuki. Nykyinen ulosottolaki määrää, että ennakonpidätyksen jälkeisestä palkasta 2/3 on jätettävä ulosmittaamatta. Palkan ollessa hyvin pieni sitä pehmennetään suojaosuussäädöksillä, joilla ei kuitenkaan ole suurta vaikutusta siihen, että ulosotto hyvin usein tuhoaa pienituloisen ansiotyöhalut ja suorastaan ajaa ihmiset hengenpitimikseen harmaille työmarkkinoille.
Jotta ihmiset pääsevät pois velkakierteestä ja köyhyydestä ja jotta edistetään Suomen työllisyyttä, tulee suojaosuutta kasvattaa. Tämä voitaisiin ratkaista muuttamalla ulosottolakia niin, että korkeintaan 1/10 voimassa olevan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisesta tulosta olisi ulosoton alaista. Tällä toimenpiteellä viestitettäisiin pienituloisille ulosottovelallisille, että heidän elämässään on toivoa ja tehtyjen virheiden vuoksi ei tarvitse kärsiä koko loppuelämäänsä. Ratkaisu hyödyttäisi sekä velallista että velkojaa velkansa hoitamatta jättäneiden ryhtyessä maksamaan heidän tuloihinsa nähden järjellisempiä osuuksia. Asian korjaamisella olisi myönteinen vaikutus kuntien ja valtion verotuloihin, ja toimeentulotukimenot pienentyisivät.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko ministeriöllä aikomus parantaa pienituloisen ulosottovelallisen realistista mahdollisuutta ottaa työtä vastaan ja maksaa velkansa pois ja
onko ministeriöllä aikomusta korjata ulosottolakia niin, että epäonnistuessaan pienituloinen ihminen ei vietä koko loppuelämäänsä työttömyydessä, velkavankeudessa ja kurjuudessa?
Helsingissä 23.9.2015
Satu
Taavitsainen
sd
Viimeksi julkaistu 25.9.2015 15:14
Share
Eduskunnan vaihde: 09 4321
Postiosoite: 00102 Eduskunta
Käyttöehdot
Suojattu sähköposti
Tulostettava versio
Sivun alkuun
Taavitsaisella järki tallella.
SDP alkaa nostaa profiiliaan.Jos tuollainen kysely tulisi lakialoitteeksi ja uudeksi ulosottolaiksi,tulisi työmarkkinoille paljon työvoimaa käyttöön ja ei tarvitsisi kouluttaa kielitaidottomia maahanmuuttajia kalliilla kielikursseilla.
Työhalut kasvais 240.000:lla.
På svenska
In English
RSS
Yhteystiedot
Anna palautetta
Selkosuomi
Haku
Tarkennettu haku
EtusivuTällä hetkellä valittu
Kansanedustajat
Nykyiset kansanedustajat
Puhemies ja varapuhemiehet
Eduskuntaryhmät
Toimielimet
Kansanedustajan työ ja tehtävät
Kansanedustajien palkkiot ja kulukorvaukset
Kansanedustajien eläkkeet
Kansanedustajien sidonnaisuudet
Vaalit ja vaalirahoitus
Verkostot, ystävyys- ja yhteistoimintaryhmät
Entiset kansanedustajat 1907–2014
Lakien säätäminen
Täysistunto
Valiokunnat
Uusimmat valtiopäiväasiat
Lainvalmistelun vaiheet
Kansalaisaloite
Tilastoja ja raportteja
Hallituksen valvonta
Poliittinen valvonta
Oikeudellinen valvonta
Hallituksen itsevalvonta
EU-asiat
Eduskunnan rooli EU-päätöksenteossa
EU-asiat käsitellään valiokunnissa
EU-asiat täysistunnossa
Eduskunnan tiedonsaanti EU-asioista
Eduskunnan Brysselin-toimisto
Talousarvio
Budjetti 2016
Eduskunta päättää budjetista
Näin budjetti syntyy
Talousarvioesitykseen liittyvät budjettilait
Kansanedustajien talousarvioaloitteet
Aiemmat talousarviot
Kansainvälinen toiminta
Aasian ja Euroopan parlamentaarisen kokouksen Suomen valtuuskunta
Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta
Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta
Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta
Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston parlamentaarinen verkosto
Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta
Parlamenttienvälisen liiton (IPU) Suomen johtokunta
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta
Välimeren unionin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta
Tietoa eduskunnasta
Vierailulle eduskuntaan
Kansalaisinfo
Eduskunnan kirjasto
Eduskunnan hallinto
Esitemateriaalit
Julkaisuja
Medialle
Eduskunnan historia
Eduskunnan talot ja taide
Peruskorjaus
Sisällysluettelo
Identifiointiosa
Perustelut
Ponsiosa
Allekirjoittajat
Muut esitysmuodot
Asiakirjan painoasu
Dokumentet på svenska
Kirjallinen kysymys
KK
187
2015 vp
Satu
Taavitsainen
sd
Kirjallinen kysymys pienituloisten ulosottovelallisten tilanteesta
Eduskunnan puhemiehelle
Ulosottovelallisia oli vuoden 2014 lopussa lähes 240 000. Näistä naisia oli 77 800 ja miehiä 133 900. Hyvin usein käy niin, että ulosotossa olevan henkilön ei kannata mennä töihin, koska ulosotto korkoineen vie niin suuren osan palkasta, että palkan osuus jää pienemmäksi kuin toimeentulotuki. Nykyinen ulosottolaki määrää, että ennakonpidätyksen jälkeisestä palkasta 2/3 on jätettävä ulosmittaamatta. Palkan ollessa hyvin pieni sitä pehmennetään suojaosuussäädöksillä, joilla ei kuitenkaan ole suurta vaikutusta siihen, että ulosotto hyvin usein tuhoaa pienituloisen ansiotyöhalut ja suorastaan ajaa ihmiset hengenpitimikseen harmaille työmarkkinoille.
Jotta ihmiset pääsevät pois velkakierteestä ja köyhyydestä ja jotta edistetään Suomen työllisyyttä, tulee suojaosuutta kasvattaa. Tämä voitaisiin ratkaista muuttamalla ulosottolakia niin, että korkeintaan 1/10 voimassa olevan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisesta tulosta olisi ulosoton alaista. Tällä toimenpiteellä viestitettäisiin pienituloisille ulosottovelallisille, että heidän elämässään on toivoa ja tehtyjen virheiden vuoksi ei tarvitse kärsiä koko loppuelämäänsä. Ratkaisu hyödyttäisi sekä velallista että velkojaa velkansa hoitamatta jättäneiden ryhtyessä maksamaan heidän tuloihinsa nähden järjellisempiä osuuksia. Asian korjaamisella olisi myönteinen vaikutus kuntien ja valtion verotuloihin, ja toimeentulotukimenot pienentyisivät.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko ministeriöllä aikomus parantaa pienituloisen ulosottovelallisen realistista mahdollisuutta ottaa työtä vastaan ja maksaa velkansa pois ja
onko ministeriöllä aikomusta korjata ulosottolakia niin, että epäonnistuessaan pienituloinen ihminen ei vietä koko loppuelämäänsä työttömyydessä, velkavankeudessa ja kurjuudessa?
Helsingissä 23.9.2015
Satu
Taavitsainen
sd
Viimeksi julkaistu 25.9.2015 15:14
Share
Eduskunnan vaihde: 09 4321
Postiosoite: 00102 Eduskunta
Käyttöehdot
Suojattu sähköposti
Tulostettava versio
Sivun alkuun
Taavitsaisella järki tallella.
SDP alkaa nostaa profiiliaan.Jos tuollainen kysely tulisi lakialoitteeksi ja uudeksi ulosottolaiksi,tulisi työmarkkinoille paljon työvoimaa käyttöön ja ei tarvitsisi kouluttaa kielitaidottomia maahanmuuttajia kalliilla kielikursseilla.
Työhalut kasvais 240.000:lla.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tälläinen muutos toisi tullessaan valtiovallalle myös säästöjä.
Jos lakia ulosottokaaresta yksinkertaistettisiin esim.tuohon 1/10 osaan,voisi vapaakuukaudet poistaa.Ei tarvitsisi enää UO:n ja käräjätuomareiden käsitellä UO:n vapaakuukausien valituksia.Pitkä ja aikaavievää prosessia joka on kallista muutamaan sataseen verrattuna joka velalliselle on ISO juttu.
Esim. minä saan ansiosidonnaisesta päivärahasta noin 1100 nettona/kk.Siitä pois UO,niin minulle jää noin 800 euroa/kk.saa.Vuokra on yli 360 euroa. Asumistukea en saa,enkä myöskään sossusta mitään.
Jos lähtisin töihin ja saisin palkkaa 1700 jäisi minulle UO:n jälkeen vajaat 900.
Sama kun nyt UO:n jälkeen.
Jos otettaisiin palkasta 10% jäisi käteen 1250 ja se on jo ihan toinen juttu köyhälle.
Päivärahasta jäisi käteen vajaa 1000 joka helpottaisi elämää.
Työmarkkinoille olisi tunkua.
Ensimmäin yhteiskunnalisesti merkitävä aloitus. kannatetaan.
Ei onnistu tämän hallituksen aikana.
"Hullu...ukon" kommentti taitaa pitää paikkansa.
Tämä hallitus kaatuu ennen joulua.
No,eipä tarvitse/kannata mennä töihin ennen joulua.
Hieno ehdotus, suojaosuutta pitäisi ehdottomasti nostaa. Nyt yhteiskunta eli veronmaksajat rahoittavat ulosottomafiaa kun pienituloinen velallinen joutuu turvautumaan sossun apuun. Suojaosuus pitäisi olla vähintään 1000 euroa.
Juu aivan totta, liian moni hakee sossusta sen, minkä ulos-otto vie. Joten näiden velkojen osittainen maksaja onkin valtio. Ja onko mitään järkeä siinä, että valtio maksaa esim omalle instanssilleen, eli voudille maksuissaan näitä sossusta haettuja rahoja. Ei ole.
Itse joskus pohdiskelin, että sossun ja voudin pitäisi olla yhteistyössä, jotta valtio säästäisi omia rahojaan. Ei nimittäin ole mitään järkeä, että esim minä yksinhuoltajana haen sossusta lapseni tarhamaksun,sähkön ja sairaskuluja samalla summalla, minkä vouti minulta juuri vei. Nuoruuden töppäilyjä maksaessani....
Ei minulta lähtenyt senttiäkään, kaikki maksut maksettu.fatta antoi sen, minkä vouti vei....
Muissa Pohjoismaissa on käytäntö, että sossu arvioi paljonko velalliselle pitää jättää elämiseen rahaa kuukaudessa ettei hänen tarvitse nostaa rahaa luukulta ulosoton jälkeen. Eli ei siis ole mitään suojaosuustaulukoita (typerä vitsaus Suomessa) vaan jokainen tapaus käsitellään erikseen. Tuohon pitää Suomessakin päästä eikä valtion pakkosyöttää ulosottomafiaa.
Tästä suojaosuusvedätyksestä voisi tehdä vaikka addressin tai jokainen kohdallaan olisi yhteydessä edustajaansa asian tiimoilta.
Hyvä ehdotus. Liian hyvä ollakseen totta.
Mulla olisi ansiosidonnainen ilman ulosottoa netto 900€, uo:n otettua osuutensa n.750€. Kun olin vielä töis, sain 2kon välein jotakuinki 500-600€ eli kk-palkaks tuli nettoan jotakuinki tonni-1200€ (en muista tarkasti). Kyllä noilla eroilla menisin heti töihin jos vaan sellasen ihmeen jostai löytäsin. Sossusta en hae mitään ja koen siitä ylpeyttä, varmasti neki säästyneet rahat on jollekin toiselle enempi tarpeen. En myöskään saa -enkä ole hakenutkaan- muitakaan etuisuuksia.