Yskii!

Mikä lienee W124:n 200 kat-bensamersussa, kun kone yskii pahasti varsinkin kylmänä. Auto starttaa erittäin hyvin käyntiin kovillakin pakkasilla, mutta sammuu heti jos ei älyä antaa rajusti kaasua. Myös liikkeellelähtö on yhtä helvettiä, yskii, nikottelee, rykii ja köhii. Kaasuun vastaavuus on heikkoa kylmällä koneella, eikä lämpimänäkään veto ole mitenkään tehokasta tai kaasuun reagoivaa. Autossa haiskahtaa myös bensa aina silloin tällöin.

Autossa on kuulemma joku sähköohjauksellinen kaasutin ja katalysaattori, sain sen nyt vasta tietää Vehosta (ostin auton n.2 vkoa sitten). Neuvoivat tuomaan heille korjattavaksi, mutta hinta hirvittää jo etukäteen. Sanoivat että voi vaatia kaasuttimen uusimisen. Tiedättekö te mersuilijat mitä tämmöiselle voisi tehdä? Muutoin auto on melko ruosteeton ja ajettu vasta 280 tkm, eikä tässä olisi varaakaan taas vaihtaa. Toisaalta hermot menee tämän nykimisen kanssa!
143064
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

juu autosi on 89 ja uudempi ja siinä ei ole kaasutinta ei sähköistä eikä muutakaan vaa KE-jetronic, joka on sama kui n vanha K, mutta siihen on lisätty muutamia sähköisiä ominaisuuksia kuten ohjauspaineen säätö sähköllä ja simmoisia.

ensimmäisenä sinun kannattaa tarkastaa virranjakajan kansi ja varsinkin pyörijä ja siinä oleva vastus. se on valettu tai rakennettu pyörijän sisään ja sen kunnon näkee kyllä yleensä jos se palanut karrelle. se on yleinen vika noissa. osa maksaa tarvikkeena 18 mk ja kansi n 80mk eli ei paha.

Itse ruisku on aika toimintavarma ja vanhaa teknikkaa, mutta kato ny se jakaja ensin.

Äänestä
  • Mersu käytti vuoteen 90 saakka 2-litraisessa perus-bensakoneessaan Pierburgin sähköohjattua kaasaria. (vm-85-90), vasta kesällä -90 astui tilalle ruisku.

    Näissä sähkökaasuttimissa on ollut erittäin pahoja ongelmia: päästöongelmat katsastuksessa, inhottavat käyntiongelmat arkiajossa sekä jopa täydellinen sekoaminen kesken ajon (matkanteko loppuu siihen paikkaan). Syynä elektroninen ohjausmekaniikka solenoidiventtiileineen sekä toki paljon ajetuissa autoissa myös muu kaasarin osien kuluminen. Tuota kylmäkäyntiongelmaa esiintyi aikoinaan jo aivan uusissakin yksilöissä, samoin vastaavuus kaasuun ei ole edes normaalikaasuttimella varustetun auton tasoa. Kun summaan vielä lisätään erittäin suuri polttoaineenkulutus, ei tuo sähkökasarimalli ole oikein mitenkään kannattava ostos. Autoliikkeet karttavatkin tuollaisen auton sisäänostoa, koska auton mahdollisuudet pästä vanhemmiten katsastuksen päästömittauksesta läpi ovat aika kehnot -ja arpapeliä. Ihmettelen, kuinka M-B päästi aikoinaan tuollaisen rakenteen tuotantoon...

    Äänestä

  • a.n. kirjoitti:

    Mersu käytti vuoteen 90 saakka 2-litraisessa perus-bensakoneessaan Pierburgin sähköohjattua kaasaria. (vm-85-90), vasta kesällä -90 astui tilalle ruisku.

    Näissä sähkökaasuttimissa on ollut erittäin pahoja ongelmia: päästöongelmat katsastuksessa, inhottavat käyntiongelmat arkiajossa sekä jopa täydellinen sekoaminen kesken ajon (matkanteko loppuu siihen paikkaan). Syynä elektroninen ohjausmekaniikka solenoidiventtiileineen sekä toki paljon ajetuissa autoissa myös muu kaasarin osien kuluminen. Tuota kylmäkäyntiongelmaa esiintyi aikoinaan jo aivan uusissakin yksilöissä, samoin vastaavuus kaasuun ei ole edes normaalikaasuttimella varustetun auton tasoa. Kun summaan vielä lisätään erittäin suuri polttoaineenkulutus, ei tuo sähkökasarimalli ole oikein mitenkään kannattava ostos. Autoliikkeet karttavatkin tuollaisen auton sisäänostoa, koska auton mahdollisuudet pästä vanhemmiten katsastuksen päästömittauksesta läpi ovat aika kehnot -ja arpapeliä. Ihmettelen, kuinka M-B päästi aikoinaan tuollaisen rakenteen tuotantoon...

    Mutta eikös kat-koneessa ja "katittomassa" ole kuitenkin eri kaasari? Näin olen ymmärtänyt ja myös yrittänyt havannoida.
    Itsellä kun on 2-litrainen bensakone ilman kattia ja kun siihen viereen tuo tuon sähköhässäkkäkaasarikoneen, niin onhan niissä eroa.

    Sähkökaasarin rykimisestä on ollut juttua tällä palstalla ennenkin, milloin w201-korissa ja vissiin muutamaan otteeseen tässä isommassakin.

    Katilla varustetussa autossa kaasarin säätömahdollisuudet ovat rajalliset, se myönnettäköön.
    Mutta ehkä kannattaisi aloittaa siitä, että viet auton huoltoon ja pyydät tarkistamaan, onko kaasari ylipäätään EHJÄ, vai onko vuotoja, sähkönkulkukatkoksia tai muuta. Ja ovatko ne vähäiset säädöt kohdillaan.
    Samalla voit pyytää uusimaan tulpanjohdot, virranjakajan kannen ja pyörijän ja tulpat tietysti.

    Itselläni oli jonkinasteista nykimistä kylmänä tässä katittomassa koneessa. Huollossa tutkittiin asiaa ja pääteltiin, että ryypyn päällä ollessa kone käy liian laihalla. Seosta käännettiin rikkaammalle ja nyt veto kylmänäkin on kaikin puolin tyydyttävää. Ajokilometrejä tämän huollon yhteydessä oli siinä 200 000.

    Mutta kuten sanottua, hoida ensin sähköpuolen pienet asiat kuntoon. Ne eivät hirveitä maksa ja niissä on tuohon ajomäärään mennessä kulumaa varmasti. Kaasaria ei kannata lähteä kalliisti uusimaan tai purkamaan, jos 20 euron hintainen tulpanjohto on se, missä vika piilee.

    Äänestä

  • a.n. kirjoitti:

    Mersu käytti vuoteen 90 saakka 2-litraisessa perus-bensakoneessaan Pierburgin sähköohjattua kaasaria. (vm-85-90), vasta kesällä -90 astui tilalle ruisku.

    Näissä sähkökaasuttimissa on ollut erittäin pahoja ongelmia: päästöongelmat katsastuksessa, inhottavat käyntiongelmat arkiajossa sekä jopa täydellinen sekoaminen kesken ajon (matkanteko loppuu siihen paikkaan). Syynä elektroninen ohjausmekaniikka solenoidiventtiileineen sekä toki paljon ajetuissa autoissa myös muu kaasarin osien kuluminen. Tuota kylmäkäyntiongelmaa esiintyi aikoinaan jo aivan uusissakin yksilöissä, samoin vastaavuus kaasuun ei ole edes normaalikaasuttimella varustetun auton tasoa. Kun summaan vielä lisätään erittäin suuri polttoaineenkulutus, ei tuo sähkökasarimalli ole oikein mitenkään kannattava ostos. Autoliikkeet karttavatkin tuollaisen auton sisäänostoa, koska auton mahdollisuudet pästä vanhemmiten katsastuksen päästömittauksesta läpi ovat aika kehnot -ja arpapeliä. Ihmettelen, kuinka M-B päästi aikoinaan tuollaisen rakenteen tuotantoon...

    Muissa merkeissa tuo samainen sahkoisella ohjuksella oleva kaasutin on ollut ongelma. Monesti on ollut niin, etta sen sahkoventtiilin ohjaimet johto on poikki tai liitin hapettunut. Tarkasta nekin. Joku kirjoitti taalla aikaisemmin etta kaasutinmalleissa kylmana sumu tiivistyy kylmalle metallipinnalle kaasuttimen sisalla ja aiheuttaa k.o. efektin.
    Sitten ihan muita: jos se on kat malli niin eiko se vaadi automaattisesti kunnon ruiskun eika kaasutinta?

    Äänestä

  • SL-dude kirjoitti:

    Muissa merkeissa tuo samainen sahkoisella ohjuksella oleva kaasutin on ollut ongelma. Monesti on ollut niin, etta sen sahkoventtiilin ohjaimet johto on poikki tai liitin hapettunut. Tarkasta nekin. Joku kirjoitti taalla aikaisemmin etta kaasutinmalleissa kylmana sumu tiivistyy kylmalle metallipinnalle kaasuttimen sisalla ja aiheuttaa k.o. efektin.
    Sitten ihan muita: jos se on kat malli niin eiko se vaadi automaattisesti kunnon ruiskun eika kaasutinta?

    sillosilla päästönormeilla ei välttämättä ruiskua vaadittu, vaan tollainen sähkökaasari ja lambda-anturi riittivät antamaan sopivan seoksen katalysaattorin kera. Vuonna -90 päästörajat kiristyivät, ja siirtyminen ruiskuun oli välttämätöntä -Mersu onneksi suoraan monipistesuihkuun, monet merkit ekaksi 1-pisteisenä, sitten monipisteeseen.

    Äänestä

  • a.n. kirjoitti:

    Mersu käytti vuoteen 90 saakka 2-litraisessa perus-bensakoneessaan Pierburgin sähköohjattua kaasaria. (vm-85-90), vasta kesällä -90 astui tilalle ruisku.

    Näissä sähkökaasuttimissa on ollut erittäin pahoja ongelmia: päästöongelmat katsastuksessa, inhottavat käyntiongelmat arkiajossa sekä jopa täydellinen sekoaminen kesken ajon (matkanteko loppuu siihen paikkaan). Syynä elektroninen ohjausmekaniikka solenoidiventtiileineen sekä toki paljon ajetuissa autoissa myös muu kaasarin osien kuluminen. Tuota kylmäkäyntiongelmaa esiintyi aikoinaan jo aivan uusissakin yksilöissä, samoin vastaavuus kaasuun ei ole edes normaalikaasuttimella varustetun auton tasoa. Kun summaan vielä lisätään erittäin suuri polttoaineenkulutus, ei tuo sähkökasarimalli ole oikein mitenkään kannattava ostos. Autoliikkeet karttavatkin tuollaisen auton sisäänostoa, koska auton mahdollisuudet pästä vanhemmiten katsastuksen päästömittauksesta läpi ovat aika kehnot -ja arpapeliä. Ihmettelen, kuinka M-B päästi aikoinaan tuollaisen rakenteen tuotantoon...

    Erikoista tuossa kaasarihässäkässä oli, että eikös 190-sarjassa käytetty kuitenkin jo vuosia ruiskua ennen 124:ää tuon kaksilitraisen kanssa. Miksi sitä ei käytetty 124:ssa?

    Äänestä

  • Kallonkutistaja kirjoitti:

    Erikoista tuossa kaasarihässäkässä oli, että eikös 190-sarjassa käytetty kuitenkin jo vuosia ruiskua ennen 124:ää tuon kaksilitraisen kanssa. Miksi sitä ei käytetty 124:ssa?

    Eli W201-sarjassa (190) käytettiin rinnakkain alusta alkaen sekä kaasaria että ruiskua. RUisku oli 190E ja kaasarimalli "pelkkä" 190.
    Kaasutinmalli poistui W201-sarjasta 1991 190 E 1.8-mallin myötä ja samalla kertaa (muistaakseni!) tuohon 200-malliin vaihdettiin ruisku.
    Muistaakseni 200-malli (W124) oli ennen tuota 1991 tapahtunutta muutosta tarjolla vain tällä kaasarilla. Epäloogista, toki. Olisiko vaan katsottu että suuri osa 124-korisista myydään dieselinä tai isommilla koneilla ja siksi tähän "karvalakkimalliin" ei haluttu panostaa. W201 taas oli suhteessa kokoonsa kallis auto jo perusmallina ja varmaan hinnaston alapäässä katsottiin olevan suurin kysyntä ja siksi 2-litrainen varustettiin ruiskulla.

    Äänestä

  • a.n. kirjoitti:

    sillosilla päästönormeilla ei välttämättä ruiskua vaadittu, vaan tollainen sähkökaasari ja lambda-anturi riittivät antamaan sopivan seoksen katalysaattorin kera. Vuonna -90 päästörajat kiristyivät, ja siirtyminen ruiskuun oli välttämätöntä -Mersu onneksi suoraan monipistesuihkuun, monet merkit ekaksi 1-pisteisenä, sitten monipisteeseen.

    Eikä myöskään siirtymä ruiskuun käynyt aina ihan kivuttomasti.
    Esimerkiksi VW Passatissa oli alkuun (about 1991-1992) tarjolla yksipisteruisku, joka oli käytännössä vain monimutkainen sähköisesti ohjattu kaasutin.
    Ja samat ongelmat niissä oli kuin mersuissakin -- muistaakseni nykimistä VAG-autoissa saatiin kuriin jonkun suuttimen vaihdolla.
    Kuka tietää paremmin, kertokoon.

    Äänestä

  • nih kirjoitti:

    Eli W201-sarjassa (190) käytettiin rinnakkain alusta alkaen sekä kaasaria että ruiskua. RUisku oli 190E ja kaasarimalli "pelkkä" 190.
    Kaasutinmalli poistui W201-sarjasta 1991 190 E 1.8-mallin myötä ja samalla kertaa (muistaakseni!) tuohon 200-malliin vaihdettiin ruisku.
    Muistaakseni 200-malli (W124) oli ennen tuota 1991 tapahtunutta muutosta tarjolla vain tällä kaasarilla. Epäloogista, toki. Olisiko vaan katsottu että suuri osa 124-korisista myydään dieselinä tai isommilla koneilla ja siksi tähän "karvalakkimalliin" ei haluttu panostaa. W201 taas oli suhteessa kokoonsa kallis auto jo perusmallina ja varmaan hinnaston alapäässä katsottiin olevan suurin kysyntä ja siksi 2-litrainen varustettiin ruiskulla.

    ...tätä kaasarimallia tehtiin sekä ei-katalysaattorilla että katalysaattorilla vuosina 85-90, sekä W201 että W124-sarjoina. Suomeen näitä kat plus sähkökaasari-malleja tuotiin enemmän Vehon kautta vuodesta -89 lähtien, eli silloin kuin tää katalysaattoriin siirtyminen pikku hiljaa alkoi. Mersu oli Volvo 200-ja 700-sarjan kanssa kanssa tässä asiassa "pioneereja" euroautoissa, ja japanilaisista Toyota Corolla 1,3 i-malli. Heti seuraavana vuonna muut alkoivat seurata perässä.

    Tää sähkökaasari-katti-Mersun perusbensamalli oli tosiaan lyhyt tähdenlento Suomessa -onneksi. Saksassa ja muualla Euroopassa tätä myytiin jonkin verran, mutta kyllä enemmistö osti tuolloin auton joko ilman kattia kaasarikoneisena tai sitten ruiskulla E-mallimerkinnällä. USA:han vietiin 80-luvullakin jo Mersut katalysaattorilla ja monipisteruihkulla varustettuna (siellähän on ollut kattipakko lähes kaikissa osavalloissa 70-luvulta lähtien...). Isot edellä, pienet perässä...

    Eli kyllä noi sähkökaasarimallit olivat surkea epäonnistuminen ja kokeiluvaihe, ihme että MBpiti sitä noinkin kauan valmistuksessa. Noh, ei se yskiminen ja empiminen niin paljoa haitannut tuolla etelämpänä, pohjoisten pakkasissa tuo oli susi jo syntyessään. otan osaa niille vielä kärsiville sähkökaasarimersuilijoille; osanne ei ole -eikä tule olemaan- helppo!!

    Äänestä

  • nih kirjoitti:

    Eikä myöskään siirtymä ruiskuun käynyt aina ihan kivuttomasti.
    Esimerkiksi VW Passatissa oli alkuun (about 1991-1992) tarjolla yksipisteruisku, joka oli käytännössä vain monimutkainen sähköisesti ohjattu kaasutin.
    Ja samat ongelmat niissä oli kuin mersuissakin -- muistaakseni nykimistä VAG-autoissa saatiin kuriin jonkun suuttimen vaihdolla.
    Kuka tietää paremmin, kertokoon.

    Muistaakseni saman ajan Sunnyssa oli saatavilla kaasutin katti.

    Äänestä

  • a.n. kirjoitti:

    ...tätä kaasarimallia tehtiin sekä ei-katalysaattorilla että katalysaattorilla vuosina 85-90, sekä W201 että W124-sarjoina. Suomeen näitä kat plus sähkökaasari-malleja tuotiin enemmän Vehon kautta vuodesta -89 lähtien, eli silloin kuin tää katalysaattoriin siirtyminen pikku hiljaa alkoi. Mersu oli Volvo 200-ja 700-sarjan kanssa kanssa tässä asiassa "pioneereja" euroautoissa, ja japanilaisista Toyota Corolla 1,3 i-malli. Heti seuraavana vuonna muut alkoivat seurata perässä.

    Tää sähkökaasari-katti-Mersun perusbensamalli oli tosiaan lyhyt tähdenlento Suomessa -onneksi. Saksassa ja muualla Euroopassa tätä myytiin jonkin verran, mutta kyllä enemmistö osti tuolloin auton joko ilman kattia kaasarikoneisena tai sitten ruiskulla E-mallimerkinnällä. USA:han vietiin 80-luvullakin jo Mersut katalysaattorilla ja monipisteruihkulla varustettuna (siellähän on ollut kattipakko lähes kaikissa osavalloissa 70-luvulta lähtien...). Isot edellä, pienet perässä...

    Eli kyllä noi sähkökaasarimallit olivat surkea epäonnistuminen ja kokeiluvaihe, ihme että MBpiti sitä noinkin kauan valmistuksessa. Noh, ei se yskiminen ja empiminen niin paljoa haitannut tuolla etelämpänä, pohjoisten pakkasissa tuo oli susi jo syntyessään. otan osaa niille vielä kärsiville sähkökaasarimersuilijoille; osanne ei ole -eikä tule olemaan- helppo!!

    Mutta mieleeni muistuu Kaupplehden etusivun (!)mainos, jossa mainostettiin jota kuinkin näin: "Uusi Mercedes-Benz 200. Siinä on E."
    Ja kuvassa oli W124 kapeilla listoilla. Eli 200E:tä on saanut jo v. 1989 tai 1988. Mm. Italian markkinoita varten 200E:tähän valmistettiin jo 1986 lähtien.

    Äänestä

  • Timo L. kirjoitti:

    Mutta mieleeni muistuu Kaupplehden etusivun (!)mainos, jossa mainostettiin jota kuinkin näin: "Uusi Mercedes-Benz 200. Siinä on E."
    Ja kuvassa oli W124 kapeilla listoilla. Eli 200E:tä on saanut jo v. 1989 tai 1988. Mm. Italian markkinoita varten 200E:tähän valmistettiin jo 1986 lähtien.

    Kyllä W124:sta sai 200E-mallinakin,sama ruiskukone kuin 190 E-mallissa, satakakskytheppaa ja risat, ilman kattia. Ok, mutta: perusmallihan pitkin 80-lukua oli maassammekin 200-malli, bensakoneinen 2-litrainen, tavallisella kaasarilla vm-85-89 (109 hv), 89-90 vuosina (muutamia jo v.88)sitten oli sähkökaasari ja katalysaattori (105 hv).

    Vuodesta 1990 (noin kesästä lähtien)W124:n perusmalliksi tuli 200E-malli, jossa oli tehty tarvittavat muutokset ja lisätty katalysaattori. W201:ssä (190-srj)taas markkinoille tuotiin lähinnä maatamme varten (työsuhdeautoluokat)1,8-litrainen 190 1,8E-malli (109 hv).

    Että tämmöistä sotkua...

    Äänestä

  • a.n. kirjoitti:

    Kyllä W124:sta sai 200E-mallinakin,sama ruiskukone kuin 190 E-mallissa, satakakskytheppaa ja risat, ilman kattia. Ok, mutta: perusmallihan pitkin 80-lukua oli maassammekin 200-malli, bensakoneinen 2-litrainen, tavallisella kaasarilla vm-85-89 (109 hv), 89-90 vuosina (muutamia jo v.88)sitten oli sähkökaasari ja katalysaattori (105 hv).

    Vuodesta 1990 (noin kesästä lähtien)W124:n perusmalliksi tuli 200E-malli, jossa oli tehty tarvittavat muutokset ja lisätty katalysaattori. W201:ssä (190-srj)taas markkinoille tuotiin lähinnä maatamme varten (työsuhdeautoluokat)1,8-litrainen 190 1,8E-malli (109 hv).

    Että tämmöistä sotkua...

    Pisti vaan silmään tuo ruisku kun vilahteli vuosilukuja aiemmissa viesteissä.

    Sekoitetaan soppaa: Ollihart ja James Taylor kertovat lähteissään, että W201-kaasaria sai 105 hv ilman kattia ja 102 hv katin kanssa. Vasta 1.8 antoi 109 hv ruiskunsa avulla. 1982-84-malleissahan puolestaan oli 90 hv:n tehoinen moottori.
    Mutta varmaankin ohjekirja antaa oikean arvon, kenellä moinen on. Ja minkäkin vuosimallin. :-)

    Äänestä

Edellisessä autossa 260E alkuperäiset virranjakaja ja pyörijä kestivät n. 290tkm. Vikaoireet olivat samanlaisia kuin sinulla, ja vaivasivat erityisesti kostealla ilmalla. Erityisesti jos kylmänä haiskahtaa bensa, ei pitäisi ainakaan olla rikastuksen puutetta vaan kipinän.

Omasta mielestäni Veho ei ole paras paikka suht vanhojen mersujen korjaamiseksi. Lähes joka puolelta Suomea löytyy vanhoihin mersuihin erikoistuneita korjaamoita, joilla tietämys ja kokemus on niistä vankempaa kuin Vehossa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


200 kat kirjoitti:

Mikä lienee W124:n 200 kat-bensamersussa, kun kone yskii pahasti varsinkin kylmänä. Auto starttaa erittäin hyvin käyntiin kovillakin pakkasilla, mutta sammuu heti jos ei älyä antaa rajusti kaasua. Myös liikkeellelähtö on yhtä helvettiä, yskii, nikottelee, rykii ja köhii. Kaasuun vastaavuus on heikkoa kylmällä koneella, eikä lämpimänäkään veto ole mitenkään tehokasta tai kaasuun reagoivaa. Autossa haiskahtaa myös bensa aina silloin tällöin.

Autossa on kuulemma joku sähköohjauksellinen kaasutin ja katalysaattori, sain sen nyt vasta tietää Vehosta (ostin auton n.2 vkoa sitten). Neuvoivat tuomaan heille korjattavaksi, mutta hinta hirvittää jo etukäteen. Sanoivat että voi vaatia kaasuttimen uusimisen. Tiedättekö te mersuilijat mitä tämmöiselle voisi tehdä? Muutoin auto on melko ruosteeton ja ajettu vasta 280 tkm, eikä tässä olisi varaakaan taas vaihtaa. Toisaalta hermot menee tämän nykimisen kanssa!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu