Kansalaisten oikeustaju on tässä Rogersin poikien tapauksessa pettänyt pahemman kerran. Onneksi valtava kohu ei sekoittanut KKO:n päätä, vaan se toimi ihailtavan jämäkästi ja teki oikean ratkaisun.
Oikeusvaltion ja puolueettoman oikeuslaitoksen tunnistaa siitä, että se tekee päätökset lakiin perustuen, eikä sorru kuuntelemaan huutoäänestyksiä, kansalaisten "oikeustajua", eikä taivu ulkopuolisen painostuksen alla.
Minua ihmetyttävät erityisesti naisten, ja äitien kommentit tässä asiassa.
On sanomattakin selvää, että jokainen äiti taistelee lapsistaan viimeiseen hengenvetoon saakka. Terve äiti ei kuitenkaan sorru manipuloimaan lapsiaan, eikä kohdista heitä kohtaan henkistä kiristystä tai uhkailua.
Terve äiti ei kaappaa lapsiaan heidän lailliselta huoltajaltaan ja laillisesta kotimaastaan.
Yrittäkää pitää mielessä, että mahdollinen päätös huoltajuudesta tehdään Yhdysvalloissa, ei Suomessa. KKO toimi oikein palauttaessaan lapset kotimaahansa Haagin sopimuksen perusteella.
Jos KKO olisi toiminut toisin, se olisi avannut portin kymmenille samanlaisille murhenäytelmille, eikä Haagin lapsikaappausta koskevan sopimuksen perään olisi enää auttanut huudella.
Terve ja lapsiaan aidosti rakastava äiti olisi päästänyt lapset Yhdysvaltoihin laillisen huoltajansa hoiviin silläkin uhalla, että hän ei lapsia hetkeen näe.
Hän olisi ymmärtänyt, että hän voi saada lasten huoltajuuden itselleen vain joko asiallisesti sopimalla, tai oikeuden päätöksellä. Lapsikaappaus tai henkinen väkivalta lapsia kohtaan ei ikinä tule johtamaan myönteiseen lopputulokseen.
Kansalaisten oikeustaju on sokaistunut kiivaista tunteista ja epäluotettavan keltaisen lehdistön rahanahneesta uutisoinnista.
Kylmä harkinta ja järjenkäyttö ovat tarpeen, kun
kriisi on venynyt näin järkyttävän pitkäksi ja monimutkaiseksi. Loputtomiin ei voida paapoa henkisesti sairasta äitiä, ja pahasti sekaisin olevia lapsia. Johonkin pitää vetää rajat! Onneksi KKO toimi näin.
Aitoa rakkautta on rajojen asettaminen ja joskus kipeidenkin päätösten tekeminen. Väkivaltainen roikkuminen lapsissaan on merkki sairaasta mielestä, ei äidinrakkaudesta.
Oikeusvaltion ja puolueettoman oikeuslaitoksen tunnistaa siitä, että se tekee päätökset lakiin perustuen, eikä sorru kuuntelemaan huutoäänestyksiä, kansalaisten "oikeustajua", eikä taivu ulkopuolisen painostuksen alla.
Minua ihmetyttävät erityisesti naisten, ja äitien kommentit tässä asiassa.
On sanomattakin selvää, että jokainen äiti taistelee lapsistaan viimeiseen hengenvetoon saakka. Terve äiti ei kuitenkaan sorru manipuloimaan lapsiaan, eikä kohdista heitä kohtaan henkistä kiristystä tai uhkailua.
Terve äiti ei kaappaa lapsiaan heidän lailliselta huoltajaltaan ja laillisesta kotimaastaan.
Yrittäkää pitää mielessä, että mahdollinen päätös huoltajuudesta tehdään Yhdysvalloissa, ei Suomessa. KKO toimi oikein palauttaessaan lapset kotimaahansa Haagin sopimuksen perusteella.
Jos KKO olisi toiminut toisin, se olisi avannut portin kymmenille samanlaisille murhenäytelmille, eikä Haagin lapsikaappausta koskevan sopimuksen perään olisi enää auttanut huudella.
Terve ja lapsiaan aidosti rakastava äiti olisi päästänyt lapset Yhdysvaltoihin laillisen huoltajansa hoiviin silläkin uhalla, että hän ei lapsia hetkeen näe.
Hän olisi ymmärtänyt, että hän voi saada lasten huoltajuuden itselleen vain joko asiallisesti sopimalla, tai oikeuden päätöksellä. Lapsikaappaus tai henkinen väkivalta lapsia kohtaan ei ikinä tule johtamaan myönteiseen lopputulokseen.
Kansalaisten oikeustaju on sokaistunut kiivaista tunteista ja epäluotettavan keltaisen lehdistön rahanahneesta uutisoinnista.
Kylmä harkinta ja järjenkäyttö ovat tarpeen, kun
kriisi on venynyt näin järkyttävän pitkäksi ja monimutkaiseksi. Loputtomiin ei voida paapoa henkisesti sairasta äitiä, ja pahasti sekaisin olevia lapsia. Johonkin pitää vetää rajat! Onneksi KKO toimi näin.
Aitoa rakkautta on rajojen asettaminen ja joskus kipeidenkin päätösten tekeminen. Väkivaltainen roikkuminen lapsissaan on merkki sairaasta mielestä, ei äidinrakkaudesta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
KKO:n päätös osoitti sen, ettei Suomi sentään
kuulu rosvovaltioitten joukkoon. Lähellä se
kuitenkin oli. Jostain syystä ihmisten tiedot
oikeasta ja väärästä ovat hämärtyneen. Kun ennen
KKO:n päätöksen tyydyttiin siinä kun luki: tätä
kaikki noudattakoon, niin nyt nuristaan ja osoi-
tetaan mieltä. ilmeisesti kaikki nykyään saadaan
liian helpolla ja se aiheuttaa sen, ettei mihin-
kään tyydytä.
Tämä oli vasta harjoittelua...
Seuraavassa kaappauksessa ollaan heti mukana ja rinki odotaa sormet syyhyten pelastusoperaatiota "lasten "eduksi.
Hyvää joulua seuraavaakertaan...
Kylmää, kylmää...
Noin se varmaan on, että KKO teki päätöksen
juuri niinkuin sopimuksissa sanotaan, eri asia on sitten se olisiko se voinut harkita ja vedota johonkin, niinhän jotkut väittävät. Itse on ole varsinaisesti asiantuntija, joten enpä väitä mitään.
Kylmää, kylmää...
Mietin, pitäisikö lain ja kansalaisten oikeudentajun kulkea rintarinnan tai olla ainakin samansuuntainen. Tarvittaisiinko kriittistä keskustelua, jos näin ei ole. Olisiko asioissa korjaamisen varaa. Varmasti olisi, asioita voidaan kehitellä ja yhteistyötä voidaan tehdä, kansainvälisestikin.
Kylmää, kylmää...
Missä ovat määritelmät "terve äiti", "aidosti rakastava äiti" tai ylipäänsä "rakkaus".
Itse en menisi kovin helposti sanomaan kenestäkään, että hän on esimerkiksi sairas äiti tai sairas isä tai että jonkun rakkaus ei ole aitoa. Kuka ne määrittelee.. terveen ihmisen määrittelemiseen tarvitaan vähintäänkin alan asiantuntija ja paljon taustatietoa.
Vai voitaisiinko siinäkin käyttää tervettä järkeä ? No sitäkään ei ole määritelty yhtään missään.
Olet oikeassa, KKO teki varmaan ns oikean ratkaisun, on hyvä katsoa asioita laajemmasti..
mutta silti asioista pitää keskustella ja silti olisi hyvä olla mahdollisuus harkintaan. Väitän, että näin tehdään aika monessa muussa maassa vastaanvanlaisissa tapauksissa. Suomi voisi aktiivisesti toimia niissäkin, mutta kuulemma näin ei ole, nostetaan kädet pystyyn.. Mutta, kuulopuhetta tuokin :))
Ja lasten etu.. se on tainnut nyt unohtua..
No, "Oikeus ja kohtuus" taisi olla vain nimimerkki, mutta kyllä pitää kohtuus olla lastenkin pompottelussa, ja sille tuli nyt ainakin vähäksi aikaa loppu.
Kriittisyys on todellakin tarpeen tällaisissa asioissa. Minusta tuntuu vähän siltä, että kansalaisten ns. oikeustajua ja lakeja ei koskaan saada samalle tasolle.
Lakien laatijat laativat lakeja työkseen, ja vankkaan kokemukseen pohjautuen. Tavallinen ihminen taas arvioi oikeudenmukaisuutta ja laillisuutta yleensä vain oman kokemuksensa ja tunteidensa perusteella.
Suomen laissa on toki monia porsaanreikiä, ja paljon kehittämistä, sitä ei voi kiistää. Olen kuitenkin sitä mieltä, että valtaa ei lainsäädäntöasioissa voi mitenkään antaa kansalle. Kansan viisaus ja ymmärrys ei yleensä valitettavasti riitä.
' Missä ovat määritelmät "terve äiti", "aidosti rakastava äiti" tai ylipäänsä "rakkaus" '
Erittäin hyviä kysymyksiä. Minäkään en ihan helpolla lähde määrittelemään ketään äitiä sairaaksi tai terveeksi. Mutta tässä asiassa minäkin perustan näkemykseni vain (valitettavan) vankkaan kokemukseen siitä, miten mielenterveydeltään järkkyneet ihmiset käyttäytyvät.
Epäilen suuresti molempien vanhempien mielenterveyttä tässä tapauksessa. Lasten käyttäminen vallan välineenä on yksi julmimmista rikoksista mitä lapsille voi "normaali" kansalainen tehdä.
Vaikka olenkin täysin suomalaisesta mediasta saamieni tietojen varassa, epäilen erityisesti Outi Kosken henkistä tilaa. Hänen käyttäytymisessään ja teoissaan monia seikkoja, jotka viittaavat tiettyihin mielenterveyshäiriöihn. No, amatöörihän minä olen, mutta mielipiteeseeni minulla on oikeus.
Lasten etu on unohtunut ajat sitten, sen vuoksi nyt tarvitaan juuri sitä hokemaasi kylmää, jääkylmää harkintaa.