Kulissi on tärkeä, niin tärkeä.

Mitä kamalaa on olla sinkku? Minä ainakaan en sinkkuudestani helposti ole luopumassa. Se on pitkän suhteen jälkeen etuoikeus ja ihana rauha. Ei ole koko ajan joku rajaamassa tekemisiä eikä tarvi väsyneenä töiden jälkeen alkaa tappeleen jostain ihan turhasta, vaan saa syödä ja oikasta hetkeksi päiväunille.
Voi mennä mihin haluaa, tehdä mitä haluaa, mikään tekemäni päätös ei ole riippuvainen toisesta vaan kaikki päätökset voi tehdä "musta tuntuu" ajatuksella.
Ei ole sidonnainen kehenkään toiseen ja toisen mielipiteisiin/tahtoon/tunteisiin ja ajatuksiin. Se tuntuu mukavalta lomalta. Hengähdystaukona sen olen pitänyt.

Jos ilmoitan olevani jossain varattu ilmoitan niin vain estääkseni iskuyrityksiä ja epätoivottuja yhteydenottoja ja turhaa härdelliä pariutumisrintamalla ympärilläni. Muuten kyllä en ymmärrä miksi joku sinkkuutta häpeisi. Mä pidän kynsin hampain kiinni sinkkuudestani, kun sen etuoikeuden taistellen sain itselleni, vaikka työtä, tuskaa ja kyyneliä se vaati että siihen tieni raivasin. Helpoksi ei pyrkimystäni päästä sinkuksi jälleeen tehty ja siksi nautin/ olen jo muutaman vuoden nauttinut häpeilemättä.

Mä oon sinkku ja ylpeä siitä myös.

Hampaat ne on kulissillakin.

Ei aina ole kysymys siitä, että häpeäisi olla sinkku. Kuten tuolla edellä todettiin, sillä
takaa vaan oman rauhan. Ei ole mitään intoa lähteä kuuluttamaan sinkkuuttaan ihan vaan sillä, että alkaa monenmoista mouruajaa juosta pitkin nurkkia :)