kerää olkia, saat 30 miljoonaa

maalaisliitto järjestää toukohousuille risusavottojen lisäksi olkisavottoja
ja totta kai kylätiet on asfaltoiva jotta olkirekat kulkee....

Mahtaa tyhmiä harmittaa

monella paikkakunnalla on tehty konsulttiselvityksiä biokaasulaitoksista - julkisella-rahalla.
valtaosassa näissä selvityksissä ei ole ollut lähtökohtaisesti mitään realistisuutta, vain maakunnan "hovi-konsultti" on tehnyt tilinsä.

alla muutama muu maalaisliittolainen biosfäärin kärkihankke
kyllähän ne tukirahat kelpaisivat lähtökohtaisestikin elinkelvottomiin hankkeisiin
ja saadaanhan konsultointiin julkista rahaa

- kainuu
- ilmajoki
- kajaani
- sievi
- punkaharju
- jne........

dejavu!
pekkarisen maakuntien tuulivoimaloiden tukeminen- kun tuki loppuu , loppuu toiminta

Eurooppalaisia toimijoita:

Saint-Louis Sucre, Ranska, juurikas ja melassi (15 000 000)
Cristal Union Ranska, juurikas (120 000 000)
Tereos Ranska, vehnä ja juurikas (50 000 000)
S.dzucker Saksa, vehnä (260 000 000)
Sauter Saksa, ruis (310 000 000)
Kwst Saksa, juurikas ja melassi (30 000 000)
Abengoa Bioenergy Espanja, vehnä (510 000 000)
Agroethanol AB Ruotsi, vehnä (210 milj. litraa)
SEKAB (ennen Svensk Etanolkemi) Ruotsi, puujäte, viini (100 000 000 l)

Keskusta ymmärtää biotalouden lähinnä investointeina maakuntien infran kehittämiseen kun todelliset mahdollisuudet piilevät tutkimustyön ja yritysten uusissa innovaatioissa.

Edellämainittua he tukevat, jälkimmäiseltä leikkaavat

Sipilän hallituksen epärealistisen kunnianhimoisena tavoitteena on luoda ns. biotalouteen 100 000 uutta työ­paikkaa vuoteen 2025 mennessä.

Appropo, ns. bio­talouden työ­paikat ovat kuitenkin vähentyneet tällä vuosi­tuhannella 356 000:sta 284 000:een.

Loitsunomaisesta uudesta biotaloudesta yli puolet muodostuu maa­taloudesta, elin­tarvike­teollisuudesta, metsä­taloudesta ja massa- ja paperi­teollisuudesta. Näillä aloilla uudistuminen on hidasta. Lisäksi elin­tarvike­teollisuuden pitäisi löytää Venäjän markkinoiden tilalle uudet vienti­kohteet.

Sipilän hallitus kertoo tukevansa biotaloutta 300 miljoonalla eurolla, josta vähintään 1/3-osa on korvamerkitty matalan innovaatiotason maa­taloudelle.

Olemassaolevien rakenteiden tukiin perustuvan elinkeino­politiikka hidastaa tunnetusti haluttua rakennemuutosta.
Oikeampi panostuksenkohde olisi tutkimus ja tuotekehitys.