Joku obsessio kuolemasta
Onko sulla nainen
mementomorix
8<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mulla on siitä melkeinkokemus heitteillejätön seurauksena.
On kyllä!
Mut en nyt jaksa ajatella tälläisii
Kuoleman enkeli kulki kauan kanssani
Se oli hyvin todellista.
Yritin häätää pois pitkän aikaa
Mutta luovutin(meistä tuli kai jonkinlaiset kaverit loppujen lopuksi)Nykyään ei enää tunne et olisi matkassa mukana.
Niin, minähän en ole nimimerkki "elluhallo".
Ei oikeastaan. Minua kiinnostaa tietää, miten ihmiset selviävät henkisesti ääritilanteisiin joutuessaan? Miten he ovat asiat ja tilanteet kokeneet? Miten selittäneet kaiken itselleen?
Esim. eräässä dokumentissa ruotsalainen opettaja kertoo hämmästyttävän tasapainousesti MS Estonialta selviytymisestä, vaikka dokumentti on tehty vai pari vuotta tapahtumien jälkeen. Tasapainoista muistelua ei häiritse edes se, että mies on kokenut kaiken hyvin syvästi. Hän mm. kertoo ajatelleensa, että punaiset elastusliivit näyttivät hänestä kuin veden pinnalta kelluvilta ruusuilta, jotka oli laskettu veteen juuri menehtyneiden toverien ja tuntemattomien muistoksi.
..juuri tuollaisten aitojen tuntemusten ja mielikuvien jakaminen on tuollaisten dokumenttien rikkaus.
Mies oli siis istunut väsyksissä ja märkänä "heiveröisellä" kumilautalla - epävarmana omastakaan pelastumisestaan. Kuitenkin hän tajusi olevansa onnekas, niihin matkatovereihin verrattuna, jotka jäivät uppoavaan alukseen. Mieleltään ko. opettaja oli niinkin positiivinen ääritilanteessa, että hän rinnasti ajatuksissaan mustilla aalloilla kelluvat sadat, tyhjät, oranssinpunaiset pelastusliivit - laineille laskettuihin muistoruusuihin.
Se on meillä kaikilla väistämättä edessä ja aika monta läheistä on saavuttanut matkansa pään: osa luonnollisesti menehtyen, osa oman käden kautta ja osa väkivaltaisesti tai onnettomuudessa.
Kuin nii?
Yleensä se menee niin... hyvin nukutun yön jälkeen ....rakastan elämää joka uutena aamuna koittaa :) usein tunnen näin juuri viikonloppuaamuisin, ja se on hyvä tunne. Joku väsäsi siitä laulun, joten tuskin olen ainoa joka saa tunteen rakkauden pelkästään siitä että aamu koittaa :)
Jos nyt ajattelen erästä jota olen ajatellut aika usein niin sydän laulaa, rakastan, rakastan, rakastan..( pirun hyvä hokema) pohjimmiltaan realistisena ihmisenä tiedän ettei se ole niin, ei ketään noin vaan rakasteta, silti tämäkin aamu on ihmeellinen. Mitä se haittaa jos tunne tekee tepposet mielelle ja mieli on hyvä.
Tällä rakkauden tunteella jaksan nyt nousta ylös, siivoan, leivon ja käyn kaupassa. Odotan vieraita ja paljon paljon mukavaa tekemistä tältä viikonlopulta.
Miksi mä tänne tulin, noh ihan hyvin vuoksi luin ja yht hyvin voin sanoa lämmöllä mielessäni, hyvää aamua hänelle <3 myös ja paljon, paljon hyviä ajatuksia sillä niistä tulee hyvä mieli.
ajatus sai alkunsa?
No ei todella ainakaan koske minua, mutta senkun kysäsen noin hassun ajatuksen syntyä.