Asuntojen hinnat näyttäisivät seuraavan BKT:tä

Nää korreloinnit tai pikemminkin keskenäiset vuorovaikutusjutut ovat kinkkisiä asioita. Se kun on niin, että molemmatkin keskenäisessä vuorovaikutussuhteessa olevat asiat voivat vaikuttaa toisiinsa, ja usein vaikuttavatkin eri painotuksilla. Ja tietty vielä muitakin vaikuttavia tekijöitä voi olla jotka vaikuttavat näihin molempiin asioihin saman tai vaikka erisuuntaisesti. Kaikkien vuorovaikutusten summa sitten näkyy tuloksena jossa korrelaatiota havaitaan näiden kahden asian välillä, siis korrelaatiota havaitaan mikä ei kuitenkaan todista välttämättä juuri kummoisestakaan keskenäisestä vuorovaikutuksesta.
No se on kyllä helppo uskoa että asuntojen hinnat ja bkt korreloivat, mutta mitä siitä sitten paljon muuta kuin että korreloivat, syy-seuraus suhteet jäävät paljolti pelkiksi arvuutteluiksi.
Nää syys-seuraus-suhteiden analysoinnit muuttuvat niin pian toivottoman kihariksi analysoida jos mukaan tulee vähänkin enemmän keskenäisessä vuorovaikutussuhteessa olevia tekijöitä. Tämä tulee hyvin esiin matematiikan n.s. analyysipuolella tai calculuksessa differentiaaliyhtälöihin enemmän tekijöitä otettaessa. Nämä yhtälöt kiharoituvat pian mahdottomiksi käsitellä kun enemmän tekijöitä kehiin otettaan.

wweeee kirjoitti:

Nää korreloinnit tai pikemminkin keskenäiset vuorovaikutusjutut ovat kinkkisiä asioita. Se kun on niin, että molemmatkin keskenäisessä vuorovaikutussuhteessa olevat asiat voivat vaikuttaa toisiinsa, ja usein vaikuttavatkin eri painotuksilla. Ja tietty vielä muitakin vaikuttavia tekijöitä voi olla jotka vaikuttavat näihin molempiin asioihin saman tai vaikka erisuuntaisesti. Kaikkien vuorovaikutusten summa sitten näkyy tuloksena jossa korrelaatiota havaitaan näiden kahden asian välillä, siis korrelaatiota havaitaan mikä ei kuitenkaan todista välttämättä juuri kummoisestakaan keskenäisestä vuorovaikutuksesta.
No se on kyllä helppo uskoa että asuntojen hinnat ja bkt korreloivat, mutta mitä siitä sitten paljon muuta kuin että korreloivat, syy-seuraus suhteet jäävät paljolti pelkiksi arvuutteluiksi.
Nää syys-seuraus-suhteiden analysoinnit muuttuvat niin pian toivottoman kihariksi analysoida jos mukaan tulee vähänkin enemmän keskenäisessä vuorovaikutussuhteessa olevia tekijöitä. Tämä tulee hyvin esiin matematiikan n.s. analyysipuolella tai calculuksessa differentiaaliyhtälöihin enemmän tekijöitä otettaessa. Nämä yhtälöt kiharoituvat pian mahdottomiksi käsitellä kun enemmän tekijöitä kehiin otettaan.

Lue lisää

Totta. Korrelaatio ei kerro keskinäisistä riippuvuussuhteista tai juuri mistään muustakaan. Se vain kertoo, että syystä tai toisesta asiat tuntuvat tapahtuvan korrelaation mukaisella kertoimella suhteessa toisiinsa. Sekin on totta, että mitä enemmän tekijöitä otetaan huomioon, sitä syheröisemmäksi lopputulos tulee. Löytyyhän sitä sinultakin "runomuotoa" :).

Asuntojen hinnat ovat aina olleet 'maksimi'. Eli hinnaksi muodostuu aina sellainen summa mitä juuri ja juuri ihmiset pystyvät maksimissaan maksamaan asumisestaan. Aina on tingitty muusta kulutuksesta asumisen takia.

Näin ei tarvitsisi olla, vaan ihmisten rahat voisivat kohdentua muutenkin eli rahaa jäisi ns. elämiseekin. Koti pitäisi olla myös suomalaisen perusoikeus ilman, että suuri osa tuloista kohdentuu asuntoon ilman luksustakin.

ps. korrelaatiosta. Jäätelön syönti lisää hukkumakuolemia. Vertailkaa vaan tilastoja. Kesällä jäätelön syönti lisääntyy ja samalla voimme todeta hukkumisten käyrän noudattelevan pelottavan tarkasti jäätelönsyönti käyrää.

nimimekkillinen kirjoitti:

Asuntojen hinnat ovat aina olleet 'maksimi'. Eli hinnaksi muodostuu aina sellainen summa mitä juuri ja juuri ihmiset pystyvät maksimissaan maksamaan asumisestaan. Aina on tingitty muusta kulutuksesta asumisen takia.

Näin ei tarvitsisi olla, vaan ihmisten rahat voisivat kohdentua muutenkin eli rahaa jäisi ns. elämiseekin. Koti pitäisi olla myös suomalaisen perusoikeus ilman, että suuri osa tuloista kohdentuu asuntoon ilman luksustakin.

ps. korrelaatiosta. Jäätelön syönti lisää hukkumakuolemia. Vertailkaa vaan tilastoja. Kesällä jäätelön syönti lisääntyy ja samalla voimme todeta hukkumisten käyrän noudattelevan pelottavan tarkasti jäätelönsyönti käyrää.

Lue lisää

Nähtävästi kuulut niihin jotka katsovat, että alemmat asuntojen hinnat kasvattaisivat bkt:tä. Minäkin uskon että jonkin verran tähän suuntaan vaikutustakin asuntojen hintojen alenemisella(siis alenemisella suhteessa tuloihin) olisi, mutta arvelisin että toisaalta vaikutus päinvastaiseen suuntaan olisi selvästi suurempi, eli näiden vaikutusten summa olisi siten bkt:tä laskeva. Summautuvathan nämä raskaat verotkin millä asuntorakentamisen kustannukset on paisutettu julkisten törsäilyjen kautta bkt:hen.
En myöskään usko että meillä nykyistäkään elintasoa saati n.s. hyvinvointivaltiota sillä paremmin ylläpidettäisi jos vaikka ihmiset meillä enemmän erilaisia ravintolapalvelujen tarjoajia ja taksikuskeja y.m.palvelualan yrittäjiä törsäilyillään työllistäisivät, eikä sen paremmin sillä jos vaikka enemmän erilaisia byrokraatteja ja turhanaikaisia palkansaajia julkisella puolella kansalaiset pakotettaisiin työllistämään.

Bkt ja myös asuntojen hinnatkin ovat asioita joihin vaikuttaa hyvin monet tekijät. Mutta siis tätä näiden asioiden keskenäsitä vuorovaikutussuhdetta ajatellen uskon bkt:n kasvusta seuraavaan asuntojen hintojen nousua. Ja jos asuntojen hintojen nousu vielä buustaa bkt:tä niin positiivinen takaisnkytkentälenkkikin siihen näin vielä tulee. Elikkä systeemillä tältä osin olisi taipumusta heilahteluun tai oskillointiin, toki omat dumppausjuttunsa tähänkin tulee ja sitten ne monet muut näihin asioihain vaikuttavat tekijät jotka voivat pitää systeemiä logaritmisella puolella.

wweeee kirjoitti:

Nähtävästi kuulut niihin jotka katsovat, että alemmat asuntojen hinnat kasvattaisivat bkt:tä. Minäkin uskon että jonkin verran tähän suuntaan vaikutustakin asuntojen hintojen alenemisella(siis alenemisella suhteessa tuloihin) olisi, mutta arvelisin että toisaalta vaikutus päinvastaiseen suuntaan olisi selvästi suurempi, eli näiden vaikutusten summa olisi siten bkt:tä laskeva. Summautuvathan nämä raskaat verotkin millä asuntorakentamisen kustannukset on paisutettu julkisten törsäilyjen kautta bkt:hen.
En myöskään usko että meillä nykyistäkään elintasoa saati n.s. hyvinvointivaltiota sillä paremmin ylläpidettäisi jos vaikka ihmiset meillä enemmän erilaisia ravintolapalvelujen tarjoajia ja taksikuskeja y.m.palvelualan yrittäjiä törsäilyillään työllistäisivät, eikä sen paremmin sillä jos vaikka enemmän erilaisia byrokraatteja ja turhanaikaisia palkansaajia julkisella puolella kansalaiset pakotettaisiin työllistämään.

Bkt ja myös asuntojen hinnatkin ovat asioita joihin vaikuttaa hyvin monet tekijät. Mutta siis tätä näiden asioiden keskenäsitä vuorovaikutussuhdetta ajatellen uskon bkt:n kasvusta seuraavaan asuntojen hintojen nousua. Ja jos asuntojen hintojen nousu vielä buustaa bkt:tä niin positiivinen takaisnkytkentälenkkikin siihen näin vielä tulee. Elikkä systeemillä tältä osin olisi taipumusta heilahteluun tai oskillointiin, toki omat dumppausjuttunsa tähänkin tulee ja sitten ne monet muut näihin asioihain vaikuttavat tekijät jotka voivat pitää systeemiä logaritmisella puolella.

Lue lisää

Joidenkin tutkijoiden mukaan pankkien antolainauksella voisi olla samantasoinen, joskin väitetysti yksisuuntainen korrelaatio asuntojen hintakehitykseen kuin BKT:llä. Tällä tarkoitan sitä, että Goodhartin, Hofmannin ja Oikarisen (2007-2008) tutkimusten perusteella pankin lainahanojen avautuessa asuntojen hinnat nousevat, mutta hintojen nousu ei yllättäen vaikuttaisikaan lainojen määrään ja lainamäärien suuruuteen.
.
Väite tuntuu oudolta, koska kohonneiden asuntojen hintojen luulisi edellyttävän suurempia lainamääriä. Olisiko siis muka niin, että ostajat ostaisivat hintaluokassa edullisempia asuntoja?

pundit kirjoitti:

Joidenkin tutkijoiden mukaan pankkien antolainauksella voisi olla samantasoinen, joskin väitetysti yksisuuntainen korrelaatio asuntojen hintakehitykseen kuin BKT:llä. Tällä tarkoitan sitä, että Goodhartin, Hofmannin ja Oikarisen (2007-2008) tutkimusten perusteella pankin lainahanojen avautuessa asuntojen hinnat nousevat, mutta hintojen nousu ei yllättäen vaikuttaisikaan lainojen määrään ja lainamäärien suuruuteen.
.
Väite tuntuu oudolta, koska kohonneiden asuntojen hintojen luulisi edellyttävän suurempia lainamääriä. Olisiko siis muka niin, että ostajat ostaisivat hintaluokassa edullisempia asuntoja?

Lue lisää

No ei ne nyt hintaluokassa halvempia asuntoja voi päätyä ostelemaan jos kerta asuntojen hinnat nousevat. Tässä lie nyt takana jotain sellaista, että nämä lainahanat tässä aukeavat enemmänkin johonkin muuhun kuin mitä asuntolainoitukseen. Se että lainhanat aukeavat menee kyllä yhdessä sen kanssa kun bkt kasvaa, eli molemmat samalla tavalla korreloivat asuntojen hintojen kanssa.

Sellainen selitys tähän sopisi että tällöin asunnon ostajat painottuvat enemmän sellaisiin joilla on suuri omarahoitusosuus hintavamman asunnon ostoon. Mutta kun se omarahoitus taasen on lähinnä entisen asunnon myynnistä saatua jonka asunnon siis joku muu ostaa, ja kun senkin hinta on siinä nousussa niin se taas kumoaa tämän. Eensiasunnon ostajat niitä isompia lainoja asunnon hinnasta tarvitsevat, ja näitä ilmeisesti on enemmän juuri silloin kun pankeista helpommin lainaa saa.

Aivan. Ja jos ajatellaan tilannetta missä asuntorakentamisen osuus bkt:n buustauksesta näyttelee liian suurta osaa(t.s. realitalous pyörii suurelta osin pelkän asuntorakentamisen varassa), niin se on jokseenkin varma että siinä ei olla talouden kanssa millään kestävällä uralla, ja niin asuntojen hintojen kuin bkt:n romahdukseenkin siinä niin mennen ennen pitkää päädytään. Viimeaikaisina esimerkkitapauksina tällaisista käy Irlanti ja Espanjakin.

Oho. Kyllä kohoaa nopeasti, vähintäänkin bkt vauhtia, jopa nopeamminkin