Kaksikerroksisen mökin lämmittäminen

Parvellisessa ratkaisussa on se ongelma, että takan lämmittäessä ilmaa se nousee ylös parvella alakerran ollessa vielä viileä. Kun alakertakin alkaa olla lämmin niin parvella on kuuma. Sama homma kesälläkin auringon lämmittäessä mökin kattoa.

Hommaa auttaisi se, että ylös nousevan ilman saisi puhallettua parvelta jotenkin alas. Aurinkosähkön varassa puhallus ei oikein talvikuukausina onnistu, jottei akku tyhjene ja jäädy. Puhaltimeksi kävisi hyvin jokin pieni kanavapuhallin. Nehän eivät paljon virtaa kuluta, mutta akkukäyttössä toimisivat korkeintaan viikonlopun. Akun voisi tietenkin viedä aina kotiin ladattavaksi.

Varaava takka ei kylmillään olevassa mokissä ole paras vaihtoehto. Sitä ei saa nopeasti lämpimäksi ja kun sen on lämmin, niin mökiltä pitää jo lähteä pois. Jokin kiertoilman ja varaavan takan yhdistelmä toimisi parhaiten. Kiertoilmatakalla huone saadaan nopeasti lämpimäksi eikä aika mene kivien lämmittämiseen.

Sisätilan kuutiot ilman muuta vaikuttavat puun kulutukseen Parvellinen mökki on muuten mukava tilaihme, mutta parvella on aina liian lämmin oli sitten kesä tai talvi.

"Parvellisessa ratkaisussa on se ongelma, että takan lämmittäessä ilmaa se nousee ylös parvella alakerran ollessa vielä viileä."

Tästä olen perillä, mutta kuinka paljon enemmän täytyy lämmittää parvellista kuin yksikerroksista mökkiä, jotta senkin saa talvella lämpimäksi? Saako alakertaa ylipäänsä lämpimäksi?

Jos satunnaisessa käytössä ei saa takalla ja kaminalla mökkiä lämpimäksi, niin aika avuton on.

Keskustelu paljonko parvi lisää puunkulutusta on täysin teoreettinen. Parven ongelma on edellä mainittu kuumuus.

Kamina ja varaava takka on mökille hyvä yhdistelmä. Kaminalla ensin mökki lämpimäksi ja samalla lämmittää takkaa hiljakseen. Seuraavana päivän takasta saa hyötyä ja kaminan rooli vähenee.

Tullessa puita kuluu kylmän mökin lämmittämiseen ja kosteuden poistamiseen. Kun mökki on lämmin, niin lämmön ylläpitoon puita kuluu huomattavasti vähemmän.

Olettaisi tämän olevan ns. itsestäänselvyys, mutta ilmeiseti ei ole.

"Keskustelu paljonko parvi lisää puunkulutusta on täysin teoreettinen."

Hyvä jos näin on. Omat kokemukseni talvimökin lämmittämisestä rajoittuvat autiotupien lämmittämiseen. Kun kaamoksessa menee kovassa pakkasessa (yli 20 astetta) autiotuvalle, kamiina nostaa lämmön ylös yllättävän nopeasti. Lämpö kuitenkin kerääntyy tehokkaasti ylös, vaikka mökit ovat yksikerroksisia.

Siitä tuli mieleen, että kuinkakohan samanlaisessa pakkasessa toimii kaksikerroksinen mökki. Koska kokemusta ei ole, kysyin.

Parven lämpeneminen ei ole keskeinen ongelma, koska sen tarkoitus on lähinnä tarjota säilytystilaa. Pienessä mökissä sitä on niukasti.

Laita suosiolla peltitakka ja varaava, ja kun tulee mökille molempiin tuli samantien. Peltitakkaa joutuu lämmittämään n.5 tuntia ja sitten alkaa varaavakin työntää lämpöä. Tämä siis kun mennään mökille -20c kelillä.

"""-20C lämpötilassa olevaan varaavaa takkaa on aika riskaabelia lämmittää 5 tunnin aikana kuumaksi. Itse puhuisin ainakin vuorokauden projektista""""

Tarkoitin että n. 5 tunnin kuluttua peltitakan voi antaa sammua, varaava lämmittää siinä vaiheessa senverran että lämpö riittää. Itsellä vastaava systeemi vuodesta 1989, ja piippu on kuin uusi, 2 hormia ja reikätiilistä tehty.