itseni niin tyhjäksi, että rakastamisesta ja olemisesta ei oikein tule mitään. Ja tuntuu, että minua ei voi rakastaakkaan kun en ole asioista oikein mitään mieltä ja kun tykkään olla niin paljon ajatuksissani, vaikka kyllä kaipaan rakkautta ja hellyyttä koko ajan. Voisin suukotella koko päivän oman rakkaan kanssa. Olen aika sekaisin päästäni. Hyvää yötä.
Minä vaan tunnen
Minäm
9106
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hyvää yötä.
Jokaisella ihmisellä on välillä sekavia tunteita elämässään ja tuntee olevansa jotenkin tuuliajolla, eikä tosiaan tiedä mitä haluaa. Anna olla itsesi hetken tyhjillään, sieltä alkaa se eheytyminen, kun käyt tunteitasi läpi itkien, vihaten, iloiten ja nauraen, lopulta hyväksyt tilanteen ja huomaatkin olevasi ehjä itsesi. Mieti mitä sinulla on elämässäsi ilman sitä rakasta ihmistä siinä rinnalla, ja jos sulla on niitä omia harrastuksia tai muita mielenkiinnon kohteita, niin keskity niihin tai kokeile uusia harrastuksia. Tapaa ystäviäsi ja nauti siitä omannäköisestä elämästäsi, joka sinulla kuitenkin on ympärilläsi ja pian huomaatkin, että elämäsi onkin täyttä ja että oletkin täynnä. Vasta sitten sulla on jotain annettavaakin.
Kyseessä erilaista tyhjyyttä. Tämä on ollut minulla aina. Takana ei ole mitään parisuhde draamaa jota tarvitsisi surra. Ei ole mielenkiinnon kohteita, eikä oman näköistä elämää. Tyhjää ja melko tunteetonta olemista. Tunteeni ovat lähinnä eläytymistä toisten tunteisiin. Omat tunteeni ovat kadoksissa.
Ilmeisesti tarvitset sen rakkaan vierellesi, jonka kanssa jaat rakkauden tunteita. Olet ollut varmaan paljon itseksesi, koska tunnet noin. Yksinäisyys saa aikaan tuollaisia ajatuksia ja tyhjyydentunnetta. Ihminen tarvitsee vierelleen toisen jota rakastaa. Rakastaminen on vaikeaa ilman näkyvää ja tuntuvaa kohdetta.
Itselläni on tuollaisia tuntemuksia eron jälkeen, ei ihminen ole valmis silloin mihinkään uuteen, jos kokee itsensä tyhjäksi ja kyllä silloin se yksinäisyyskin nostaa päätään, kun menettää elämässään sen, joka merkitsi todella paljon.
Kauanko on omasta erostasi?
Tästä on nyt parisen viikkoa aikaa, kun erottiin muutaman vuoden suhteesta miehen päätöksellä, hän ei halunnut jatkaa. Olin itsekin miettinyt jo eroa, koska olin päätellyt ettei hän vaan halua sellaista suhdetta kuin minä, jossa vietettäisiin aikaa enemmän yhdessä niin kuin oikeassa parisuhteessa, ja jossa osattaisiin joustaa omista elämistämme puolin toisin. Hän ei vain tahtonut tulla vastaan ja joustaa tai kyennyt sitoutumaan siten kuin itse halusin. Lopussa jäin vain ihmettelemään sitä, että miksi hän ei luottanut minuun, kun kuitenkin olen rehellinen ihminen. Kärsin itsekin ajottain luottamuspulasta häntä kohtaan, mutta kerroin hänelle ne syyt ja johtuivat osin ihan hänen omasta käytöksestään. Edelleenkin rakastan ja kaipaan, mutta kunnioitan hänen päätöstään.
Kuvailet minun tuntemuksiani.
Sama tunne.Vaikea elämä,se jatkuu..parantaisin,itseni ja kaikki jos olisi kykyä,voimaa.Ei ole,jokainen joutuu sen itse tekeen,itselleen,.Loppu