Ensi vuoden budjetti takaa puolustusvoimien tehtävien onnistumisen. Näin vakuutti puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) tänään, kun eduskunnassa puhuttiin puolustusministeriön hallinnonalasta.
Puolustusvoimien hankintamäärärahoja korotettiin 50 miljoonaa euroa viime vaalikaudella istuneen Ilkka Kanervan (kok.) johtaman parlamentaarisen työryhmän linjausten mukaisesti. Myös reserviläisten kertausharjoitusten määrä on nostettu tänä vuonna tasolle, joka on pitkästä aikaa riittävä: 18 000 reserviläistä vuodessa.
– Puolustuksen tavoitteet saavutetaan tällä tasolla ja tämä taso pysyy, Niinistö vakuutti.
Niinistö vakuutti, että valtio haluaa turvata myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen mahdollisuudet, vaikka siitä leikataankin 400 000 euroa.
Suomi jatkaa osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan, vaikka sen rahoitusta leikataan 2 miljoonalla eurolla – 37 miljoonaan euroon.
Rahoitus kasvaa:
Puolustusvoimien rahoitus kasvaa BKT:hen verrattuna tämän vuoden 1,29 prosentista 1,37 prosenttiin.
– Laadukas varusmieskoulutus edellyttää mm. 35 maastovuorokautta, 2,5 kouluttajaa joukkuetta kohti sekä reservin kertausharjoitukset 18 000 henkilöä vuodessa, 8 900 Hornetien lentotuntia vuodessa ja taistelualusten 1 400 vuorokautta vuodessa.
– Rahoitus on yhteensä 2,9 miljardia euroa, missä kasvua on 227 miljoonaa eli yhdeksän prosenttia, vaikka kasvusta kaksi kolmasosaa onkin siirtyviä eriä, Niinistö luetteli.
Omavaraisuudesta huolehditaan:
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kysyi, huolehtiiko hallitus laivaston hankintojen kotimaisuusasteesta. Niinistö vastasi, että neljän taistelualuksen kyvyt – kuten jäissäkulku ja miinoitus – antavat jo sinänsä mahdollisuudet perustella kotimaisen hankinnan.
Eero Heinäluoma (sd.) kehui Niinistöä siitä, että hallitus jatkaa edellisen hallituksen aloittamia linjauksia. Hän kysyi myös, aikooko Suomi jatkaa yhteistyötä esimerkiksi sukellusveneentorjunnassa.
Niinistö kertoi, että hallitus jatkaa yhteistyötä EU:n, pohjoismaisen Nordefcon ja Naton kanssa, mutta ennen kaikkea Ruotsin kanssa. Hän sanoi keskustelleensa asiasta Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin kanssa.
Heinäluomalle Niinistö vastasi, että sukellusveneasiasta ja satamien käytöstä on keskusteltu, samoin lentotukikohtien yhteisestä käytöstä.
– Eräs esimerkki oli ruotsalaisen Gripenin laskeutuminen maantietukikohtaan Rovaniemen lähelle, Niinistö kertoi.
Hän jakoi myös Stefan Wallinin (r.), Mikko Savolan (kesk.) ja Sofia Vikmanin (kok.) huoleen vapaaehtoisen maanpuolustuksen määrärahoista.
– Meillä on erikoinen perinne, jossa eduskunta on saanut lisättyä puuttuvan summan jouluna budjettiin. Toivon, että perinne jatkuu – pallo on eduskunnalla, Niinistö vetosi.
Puolustusvoimien hankintamäärärahoja korotettiin 50 miljoonaa euroa viime vaalikaudella istuneen Ilkka Kanervan (kok.) johtaman parlamentaarisen työryhmän linjausten mukaisesti. Myös reserviläisten kertausharjoitusten määrä on nostettu tänä vuonna tasolle, joka on pitkästä aikaa riittävä: 18 000 reserviläistä vuodessa.
– Puolustuksen tavoitteet saavutetaan tällä tasolla ja tämä taso pysyy, Niinistö vakuutti.
Niinistö vakuutti, että valtio haluaa turvata myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen mahdollisuudet, vaikka siitä leikataankin 400 000 euroa.
Suomi jatkaa osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan, vaikka sen rahoitusta leikataan 2 miljoonalla eurolla – 37 miljoonaan euroon.
Rahoitus kasvaa:
Puolustusvoimien rahoitus kasvaa BKT:hen verrattuna tämän vuoden 1,29 prosentista 1,37 prosenttiin.
– Laadukas varusmieskoulutus edellyttää mm. 35 maastovuorokautta, 2,5 kouluttajaa joukkuetta kohti sekä reservin kertausharjoitukset 18 000 henkilöä vuodessa, 8 900 Hornetien lentotuntia vuodessa ja taistelualusten 1 400 vuorokautta vuodessa.
– Rahoitus on yhteensä 2,9 miljardia euroa, missä kasvua on 227 miljoonaa eli yhdeksän prosenttia, vaikka kasvusta kaksi kolmasosaa onkin siirtyviä eriä, Niinistö luetteli.
Omavaraisuudesta huolehditaan:
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kysyi, huolehtiiko hallitus laivaston hankintojen kotimaisuusasteesta. Niinistö vastasi, että neljän taistelualuksen kyvyt – kuten jäissäkulku ja miinoitus – antavat jo sinänsä mahdollisuudet perustella kotimaisen hankinnan.
Eero Heinäluoma (sd.) kehui Niinistöä siitä, että hallitus jatkaa edellisen hallituksen aloittamia linjauksia. Hän kysyi myös, aikooko Suomi jatkaa yhteistyötä esimerkiksi sukellusveneentorjunnassa.
Niinistö kertoi, että hallitus jatkaa yhteistyötä EU:n, pohjoismaisen Nordefcon ja Naton kanssa, mutta ennen kaikkea Ruotsin kanssa. Hän sanoi keskustelleensa asiasta Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin kanssa.
Heinäluomalle Niinistö vastasi, että sukellusveneasiasta ja satamien käytöstä on keskusteltu, samoin lentotukikohtien yhteisestä käytöstä.
– Eräs esimerkki oli ruotsalaisen Gripenin laskeutuminen maantietukikohtaan Rovaniemen lähelle, Niinistö kertoi.
Hän jakoi myös Stefan Wallinin (r.), Mikko Savolan (kesk.) ja Sofia Vikmanin (kok.) huoleen vapaaehtoisen maanpuolustuksen määrärahoista.
– Meillä on erikoinen perinne, jossa eduskunta on saanut lisättyä puuttuvan summan jouluna budjettiin. Toivon, että perinne jatkuu – pallo on eduskunnalla, Niinistö vetosi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.