Baltic33 ketjussa joku väitti että on purjehtinut bavalla 70t mailia.jos se on totta jota kyllä epäilen niin silloinhan mikä tahansa vene pitäisi kestää saman.mulla on sw27 jolla on nyt purjehditu 18t mailia.pitäis siis kestää vielä 3 kertaa tuo.epäilen.
mistä veneen kestävyys oikein riippuu ja vaikuttaako esimerkiksi etelän aurinko oikeesti kestoon niin kun väitetään.
Mitä purjevene kestää
tuomas.epäilee
34
543
Vastaukset
- Ijatti
"mistä veneen kestävyys oikein riippuu"
Riittävän suurilla (ylisuurilla) marginaaleilla tehdystä rungosta (nykyveneet ovat huonoja) ja sen jälkeen huoltamisesta. Jos ihmisellä on niin paljon rahaa, että hän voi ja haluaa ostaa ammattilaisten huoltoja aina, kun veneessä ilmenee jotain vikaa, ja korjaa kuluneet osat uusilla, niin venehän kestää vaikka kuinka kauan.- Taas_tätä
"Nykyveneet ovat huonoja". Hoh-hoijaa. Näitä asioita puidaan suolessa säännöllisin väliajoin. Esim:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/11759526/koska-vene-tulee-tiensa-paahan
Esimerkkejä vanhoista huonoista veneistä (lainaus ylläolevasta keskustelusta):
Onhan näistä ennenkin kirjoiteltu, alla jotain esimerkkejä. Taitavat tosin suurin osa olla 70-luvun skandeja. Omega toki 80-luvulta. Voihan tietty nykyveneidenkin heikkouksia korjailla, ja saada lisää elinikää siinä missä vanhempienkin. Luulen kyllä, että nykyneneissä heikkouksia on vähemmän. Tulevat vain kaikkien tietoon helpommin kuin 70- ja 80-luvulla.
http://www.sailguide.biz/forum2/viewtopic.php?f=3&t=5288&start=75
"Om man tittar lite historiskt på båtar med dålig kölkonstruktion så kommer jag på några gamla (finns säker fler) som poppar upp. Undra hur många insidenter dessa båtar varit med om som inneburit att dom sjunkit, eller vält?
Båtarna jag tänke på är Murena (svajköl) Becker 27 (svajköl) Albin 79 (svajköl) Scampi (höll ej för grunstötning). Den enda jag vet av egen erfarenhet som hade problem var Scampin, den höll på att sjunka för våra bästa vänner efter grundstötning i ca 6 knop."
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11022748
"
Shipman "Svajköl" 28:
"Shipmanissa kuten monissa 70-luvun veneiden pilssirakenteissa on nykyaikaisempiin sisariin verrattuna enemmän joustavuutta. 70 luvun Shipmanin pilssi on ajan tavan rakennettu ilman kunnon kölitukkeja, eli poikittaisi jäykkääjiä. Tämä ei ole tavanomaisesta poikkeavaa, vaan 70 luvulla veneitä tehtiin niin. Joissain yksilöissä on aika ohut laminaatti, ja Shipman sai Ruotsissa manineen että siinä on "svajköl" - heiluva köli."
"Keulapunkka irtoaa laminaateista aallokossa ja kylki lommahtaa, keulakansi notkuu, laminaatissa kuplia, moottori oikuttelee, köli notkuu. Laadukas, tukevasti rakennettu 70-luvun perusskandi..."
http://m.suomi24.fi/node/10131294
Albin Vega:
Esim:"Vegan omistajien keskuudessa tiedetään, että mastoa tukeva palkki on heikko rakennelma. Alkuperäisessä, Per Brohallin piirustuksessa on erilainen rakenne, pyöreä holvikaari. Tämä ratkaisu olisi ensimmäisille veneenveistäjille (Larsson Trade, myöh. Albin Marine) tullut liian kalliiksi, ja käytetyksi rakenteeksi tuotantoon tuli suora palkki. Useat Vegan omistajat ovat muuttaneet tämän ja vahvistaneet rakennetta monin tavoin."
Jne, lisää täällä:
http://suomenalbinpurjehtijat.purjehdusportaali.com/purjehdi_vegalla_osa1.php
Omega 36:
"Kurt Gelinin 500 (nykyään kaiketi jo 700) segelbåtar i test kirjoitetaan Omega 36:sta: Svaga tekniska lösningar. Besiktningar visar att laminatet kan vara underdimensionerat i kölpartier och att bottenstocarna lossar. Läckage i ruftaket och propelleraxeln förekommer. Siis kyhyesti, pysy kaukana Omega 36:sta, jos et halua ongelmia tai jos ostat niin älä aja venettä karille!"
http://m.suomi24.fi/node/10721434
" - päreiksimeni
"venehän kestää vaikka kuinka kauan"?
Voihan se kestää ensimmäiseen pohjakosketuskeen tai ensimmäiseen myrskyyn asti…
Katsopa esim. tätä kuvaa ja mieti uudelleen:
http://cdn.c.photoshelter.com/img-get2/I0000PhO.ZqNy6ZU/fit=1000x750/St-Augustine-Florida-Hurricane-Season-2008.jpg
- 10-14
Niin kauan kuin ei ajeta kovaa kivelle tai rikota johonkin muuten törmäämällä, ei lujitemuoviveneille ole vielä elinkaaren maksimia löydettykään. 70 000 mpk, no, 1500-2000 mpk ei ole vielä kovin ihmeellinen saldo vuotta kohti, vaikka seilaisi vain Itämerellä. Jos veneen historiassa on sitten muutamakin reissu Itämeren ulkopuolelle tai esim. pallonkierto, niin äkkiä mennään ylikin tuosta 70 000 mpk:sta. Nuorimmat Baltic 33:t ovat 35-vuotiaita, vanhimmat 40.
Kun sanon "ei kovin ihmeellinen", en tarkoita, että se olisi tyypillinen tai keskimääräinen mailimäärä vaan sitä, ettei se myöskään mitenkään mahdoton tai epätodennäköinen ole. - DSDDDSDS
Normaalissa mattimeikäläisen käytössä kaikki veneet ovat hyvällä huolepidolla lähestulkoon ikuisia. Kyse on lähinnä siitä, ylittävätkö korjaus- ja ylläpitokustannukset veneen käyttöarvon. Vanhalla, huonosti ylläpidetyllä veneellä se on todennäköisempää. Eli vene joutaa kaatopaikalle, jos sen käyttökelpoiseksi korjaaminen maksaa paljon enemmän kuin korjatun veneen arvo olisi.
Veistämö tekee veneeseen lähinnä rungon, varusteet (takila, kone, heloitus, sähkölaitteet, yms) tulevat muilta valmistajilta, ja ovat veneestä toiseen pitkälti samanlaisia. Toki mitoituksessa voi olla eroja.
Varusteiden käyttöikä vaihtelee normaalikäytössä n. 10 ja 50 v välillä (elektroniikka vs. takila). Uusissa veneissä tietty kaikki on uudempaa, ja uusimistarve vähäisempää. Vanhemmissa korjaus- ja uusimistarve riippuu täysin veneen huoltohistoriasta.
Runko veneen ylivoimaisesti pitkä-ikäisin osa, hyvällä huolenpidolla Itämeren oloissa lähestulkoon ikuinen. Yleisimpiä runkoon liittyviä ongelmia ovat osmoosi, kannen väliaineen (balsa) mätäneminen, kivilleajosta johtuvat vauriot, peräsimen vettyminen, joissain tapauksissa kölin tuennan väsyminen ja sisämodulien/laipioiden irtoilu. Osmoosia on enemmän vanhoissa 70- ja 80-luvun veneissä materiaalien kehittymisestä ja pidemmästä altistuksesta johtuen. Kannen mätäneminen liittyy lähinnä ruuvikiinnitteisiin tiikkikansiin, joita tehtiin 70- ja 80-luvulla. Uudemmissa tiikkikansi on kiinnitetty liimaamalla. Kivilleajovaurioita löytyy kaikenikäisistä veneistä. Vanhemmilla on tietty maileja enemmän takanaan, joten myös osuman todennäköisyys on suurempi.
Sanotaan, että uudemmat eväköliset veneet olisivat herkempiä vaurioitumaan kivilleajossa. Uudemmat veneet varmasti myös korjataan useammin vakuutuksen piikkiin ammattimaisesti, kun taas vanhemmissa herkemmin jätetään korjaus tekemättä tai vain peitellään vaurioita. Peräsinogelmat lienevät yleisempiä vanhemmissa veneissä pidemmästä altistuksesta johtuen. Kölin tuennan väsymiestä löytyy esimerkkejä vanhoista ja muutamasta uudemmistakin veneistä. Luulisin kuitenkin, että kehittyneemmistä suunnittelutyökaluista ja valvonnasta (esim. CE-tarkastus) johtuen nykyveneetovat tässä parempia. Sisämodulien irtoilua on esiintynyt kaikenikäisissä veneissä. Nykyveneissä se lienee harvinaista Itämeren oloissa purjehdittaessa. Lasikuitu materiaalina on sellaista, että kaikki yllämainitut ongelmat voi aina korjata. Kyse onkin lähinnä kustannuksista. Vanhemmassa veneessä korjauksen tarve on todennäköisempää. - Joakim1
" bavalla 70t mailia, jos se on totta jota kyllä epäilen niin silloinhan mikä tahansa vene pitäisi kestää saman"
Mikähän logiikka tuossa on? Siis Bavaria on heikoin ikinä tehty vene? Veneen koko ei vaikuta lainkaan? Onko sinulla joku oikea perustelukin noille uskomuksille?
70t mailia on toki pitkä matka. Sehän on vähintään 10t tuntia liikkeelläoloa. 10t tuntia on enemmän kuin vuodessa on tunteja, joten todella ahkerasti pitää purjehtia, että saa tuollaisen aikaan edes 10 vuoden aikana.
Omalla Bavavarialla on purjehttu vasta 11t mailia. Varmasti se on paremmassa kunnossa kuin suurin osa (kaikki?) SW27:sta, joilla saattaa hyvin olla purjehdittu saman verran, mutta ovat iältään 3-kertaisia. Mitään sellaista ei ole tullut vastaan, etten uskoisi veneen kestävän vielä 6 seuraavaa 11t mailia. Sen sijaan en usko, että 60 vuotiaana ko. vene on mitenkään relevantti eli on auttamattoman vanhanaikainen ja todennäköisesti jo hylätty aiemmin. Ja tietysti tuon matkan aikana pitää vaihtaa purjeet useampaan kertaan, moottorikin varsin todennäköisesti ainakin kerran, ehkä myös vantit jne.- Kestossa_ei_vikaa
Minkäs niminen on se suomalaisten bavaria 36, joka on kiertänyt palloa jo useamman vuoden. Kannattaa tutustua Bavariaan lähemmin .
- Matkabavarioita
Kestossa_ei_vikaa kirjoitti:
Minkäs niminen on se suomalaisten bavaria 36, joka on kiertänyt palloa jo useamman vuoden. Kannattaa tutustua Bavariaan lähemmin .
Muistelet varmaan Valentinaa, Bavaria 36, joka on nyt Välimerellä ja lokissa kai lähes 50.000 NM. Valentina teki pallonkierron hieman hankalampaa reittiä...
http://blog.mailasail.com/valentina
Toinen mielenkiintoinen tutustuminen on Ruffe, Bavaria 30, jolla ikää jo reilu 25 vuotta ja maileja varmaan tuo sama 50.000. Ruffe on kiertänyt Huippuvuoret Jäämerellä ja tehnyt Karibian kierroksen yms.
http://www.ruffe.fi/fi/vene
Kolmas paljon purjehtinut Bavaria (40) on Penelope. Kimppavene joka purjehtii kesät Välimerellä ja on purjehtinut 3 talvikautta Atlantin saarilla ja karibialla, välillä Afrikassakin. Maileja on nyt melkein 70.000.
http://www.penelope.fi/
On niitä muitakin, maailmalla on tälläkin hetkellä useita Suomi-Bavarioita. - BavariaOnHyvä
Matkabavarioita kirjoitti:
Muistelet varmaan Valentinaa, Bavaria 36, joka on nyt Välimerellä ja lokissa kai lähes 50.000 NM. Valentina teki pallonkierron hieman hankalampaa reittiä...
http://blog.mailasail.com/valentina
Toinen mielenkiintoinen tutustuminen on Ruffe, Bavaria 30, jolla ikää jo reilu 25 vuotta ja maileja varmaan tuo sama 50.000. Ruffe on kiertänyt Huippuvuoret Jäämerellä ja tehnyt Karibian kierroksen yms.
http://www.ruffe.fi/fi/vene
Kolmas paljon purjehtinut Bavaria (40) on Penelope. Kimppavene joka purjehtii kesät Välimerellä ja on purjehtinut 3 talvikautta Atlantin saarilla ja karibialla, välillä Afrikassakin. Maileja on nyt melkein 70.000.
http://www.penelope.fi/
On niitä muitakin, maailmalla on tälläkin hetkellä useita Suomi-Bavarioita.Onhan noita, se on totta.
Ei varmasti ole mitään syytä epäillä, etteikö tänä vuonna valmistettu uusi Bavaria olisi hyvässä kunnossa ja täysin käyttökelpoinen vielä 40 vuoden päästäkin. Tuon ikäisiä Swanejakin on vielä liikenteessä pilvin pimein.
- SAMIONQUICKSC
Ei ainakaan sun mutsiis ;DD
- seppomartti
Muoviveneiden hävittäminen tulee olemaan iso ongelma. Kymmeniä tuhansia on jo siinä iässä, että ne pitäisi jotenkin tuhota eikä mitään systeemiä vielä ole olemassa kuten autojen "kierrätyksessä". Tätä ongelmaa on ulkomaisissa lehdissä pohdiskeltu. Paloittelu ja polttaminen energiaksi ehkä olisi ratkaisu.
Aloittaja kyselee mm etelän auringon vaikutusta. Kyllä se kova UV ja ympärivuotinen altistus vaikuttaa. Sen voi aika hyvin estää vahaamalla vähintään 2x /v. Samoin 3.8-4,5 % suolavesi oksidoi alumiinia ja rosteria. Se haitta vähenee suihkuttamalla makealla vedellä aina reissun jälkeen ja vahaamalla.
Nykyveneissä robotit lakkaavat sisäosat. Ilmeisesti osat käväisevät uunissa tai UV-kovetuksessa ja seuraava kerros suihkutetaan heti perään. Sovitukset jyrsitään roboteilla lakkauksen jälkeen ja jyrsintä jää suojaamatta. Tulos kestää huonosti. Omistaja joutuu lakkaamaan pian uudelleen.
Kovassa käytössä liimatut laipiot ja sisustuselementit irtoilevat ilman karille ajoa aallokossa ryskiessä. Omistaja joutuu laminoimaan ja sitten pysyy.
70 t mailia ennen takila on uusittu x1 tai x 2. Kone vaihdettu, ehkä peräsin, ainakin laakerit x1 -2. Pohja epoksoitu x2 osmoosin pelossa. Mahdollinen teak-kansi uusittu. Samoin patjastot.
Jos kaikki huoltotoimet on laiminlyöty niin 70t mailin jälkeen on aika raato tai pommi riippumatta onko Bava vai Swan. - mittarit
Kevyessä kesäkelissä purjehtimiset eivät rasita veneen rakenteita sen enempää kuin laiturissa kelluminen. Ei voi tehdä vertausta ajokilometreihin autojen tapaan.
- Joakim1
Pelkästään kevyessä kesäkelissä purjehtien ei saa suuria mailimääriä aikaan, ainakaan Suomesta käsin kesällä purjehtien.
Ei autojenkaan kilometrit ole lainkaan vertailukelpoisia. Aika eri asia ajaa matka-ajoa ympäri Suomea pääteitä pitkin (joku myyntimies vaikka) verrattuna kaupunkiruuhkassa köröttelyyn (esim. taksi) tai kuoppaisila sorateillä ajamiseen. - mittarit
Joakim1 kirjoitti:
Pelkästään kevyessä kesäkelissä purjehtien ei saa suuria mailimääriä aikaan, ainakaan Suomesta käsin kesällä purjehtien.
Ei autojenkaan kilometrit ole lainkaan vertailukelpoisia. Aika eri asia ajaa matka-ajoa ympäri Suomea pääteitä pitkin (joku myyntimies vaikka) verrattuna kaupunkiruuhkassa köröttelyyn (esim. taksi) tai kuoppaisila sorateillä ajamiseen.Auto ei edes voi liikkua mihinkään kuluttamatta laakereitaan ja niveliään, puhumattakaan moottorinsa lukemattomia liikkuvia osia. Purjevene sensijaan voi liikkua vedessä kuluttamatta käytännössä mitään osiaan.
- Joakim1
mittarit kirjoitti:
Auto ei edes voi liikkua mihinkään kuluttamatta laakereitaan ja niveliään, puhumattakaan moottorinsa lukemattomia liikkuvia osia. Purjevene sensijaan voi liikkua vedessä kuluttamatta käytännössä mitään osiaan.
No ei se autokaan käytännössä mihinkään kulu ajamalla 80 km/h pitkää matkaa tasaista tietä. Moottorin kuormitus on olematon, nivelet ja puslat pääsevät todella vähällä, ovia ei käytetä, jarruja ei käytetä, tunteja tulee vähän (verrattuna kaupunkiajon 20 km/h keskinopeuteen), kylmästartteja tulee vähän jne.
Purjevene kuluu jo siitä, että joku asuu siinä satamassa, se on vedessä ja UV:lle alttiina. - 10-14
Joakim1 kirjoitti:
Pelkästään kevyessä kesäkelissä purjehtien ei saa suuria mailimääriä aikaan, ainakaan Suomesta käsin kesällä purjehtien.
Ei autojenkaan kilometrit ole lainkaan vertailukelpoisia. Aika eri asia ajaa matka-ajoa ympäri Suomea pääteitä pitkin (joku myyntimies vaikka) verrattuna kaupunkiruuhkassa köröttelyyn (esim. taksi) tai kuoppaisila sorateillä ajamiseen.Riippuu nyt vähän siitä, miten se kevyt kesäkeli määritellään. Heinäkuussa Itämerellä on enimmäkseen aika leppoisat kelit. 4 vkoa merellä, joka päivä 30-50 mpk = 840-1400 mpk. Joka vkl toukokuun alusta lokakuulle seuran saarimestaan tai joskus Viron rannikolle tms., 50-100 mpk per vkl, 1000-2000 mpk. Vaikka muutama vkl tai lomalla muutama päivä jäisikin kelien takia väliin, niin 1500-2000 mpk kertyy hyvin helposti.
Se on mielenkiintoisempi aspekti, minkä heitit veneen "vanhenemisesta". Useimmat 40 vuotta vanhat veneet ovat tänään sellaisia, ettei niitä oikein saa kaupaksi, koska ihmiset haluavat isompia ja tilavampia, asuttavampia. Voi hyvin olla, että vuonna 2050 puolestaan nykysuuntauksen veneitä pidetään mallinsa puolesta vanhentuneina. En tosin edes yritä kuvitella, miltä silloin kiinnostavat veneet mahtavat näyttää. Ainoa heti keksimäni ajatus on, että ehkä kukaan ei enää silloin huoli yksirunkoista? - 16135
Entäs pakkaset? Veneitä vielä vesillä ja pakkasta jo kohtuullisen reippaasti.
- Albinisti
10-14 kirjoitti:
Riippuu nyt vähän siitä, miten se kevyt kesäkeli määritellään. Heinäkuussa Itämerellä on enimmäkseen aika leppoisat kelit. 4 vkoa merellä, joka päivä 30-50 mpk = 840-1400 mpk. Joka vkl toukokuun alusta lokakuulle seuran saarimestaan tai joskus Viron rannikolle tms., 50-100 mpk per vkl, 1000-2000 mpk. Vaikka muutama vkl tai lomalla muutama päivä jäisikin kelien takia väliin, niin 1500-2000 mpk kertyy hyvin helposti.
Se on mielenkiintoisempi aspekti, minkä heitit veneen "vanhenemisesta". Useimmat 40 vuotta vanhat veneet ovat tänään sellaisia, ettei niitä oikein saa kaupaksi, koska ihmiset haluavat isompia ja tilavampia, asuttavampia. Voi hyvin olla, että vuonna 2050 puolestaan nykysuuntauksen veneitä pidetään mallinsa puolesta vanhentuneina. En tosin edes yritä kuvitella, miltä silloin kiinnostavat veneet mahtavat näyttää. Ainoa heti keksimäni ajatus on, että ehkä kukaan ei enää silloin huoli yksirunkoista?"Se on mielenkiintoisempi aspekti, minkä heitit veneen "vanhenemisesta". Useimmat 40 vuotta vanhat veneet ovat tänään sellaisia, ettei niitä oikein saa kaupaksi, koska ihmiset haluavat isompia ja tilavampia, asuttavampia."
Tämä on varmaan olennainen seikka. Taannoin Nettiveneessä oli Herlinien Aura II myytävänä, kyseessä oli siis 60-luvun supervarakkaan perheen cruiser / racer. Asumismukavuus ilman erillistä vessaa jne. retkitasolla nykypäivän standardein. Vene meni varmasti jatkoon jollekin perinneveneilystä kiinnostuneelle. 1960-luvun (silloisin standardein) isoja avomeriveneitä (Havsörn II jne) on kuitenkin aikoinaan valmistettu niin vähän että epäilisin jokaisen olevan varsin kysyttyjä perinnevenemarkkinoilla.
1970-1980 -luvun muovipursia on niin suuri määrä että muutamaa harvaa poikkeusyksilöä lukuun ottamatta tuskin kukaan ostaa niitä perinteiden ylläpidon ilosta. Vähempään tyytyvät pääsevät erittäin edullisesti harrastukseen kiinni. - Joakim1
10-14 kirjoitti:
Riippuu nyt vähän siitä, miten se kevyt kesäkeli määritellään. Heinäkuussa Itämerellä on enimmäkseen aika leppoisat kelit. 4 vkoa merellä, joka päivä 30-50 mpk = 840-1400 mpk. Joka vkl toukokuun alusta lokakuulle seuran saarimestaan tai joskus Viron rannikolle tms., 50-100 mpk per vkl, 1000-2000 mpk. Vaikka muutama vkl tai lomalla muutama päivä jäisikin kelien takia väliin, niin 1500-2000 mpk kertyy hyvin helposti.
Se on mielenkiintoisempi aspekti, minkä heitit veneen "vanhenemisesta". Useimmat 40 vuotta vanhat veneet ovat tänään sellaisia, ettei niitä oikein saa kaupaksi, koska ihmiset haluavat isompia ja tilavampia, asuttavampia. Voi hyvin olla, että vuonna 2050 puolestaan nykysuuntauksen veneitä pidetään mallinsa puolesta vanhentuneina. En tosin edes yritä kuvitella, miltä silloin kiinnostavat veneet mahtavat näyttää. Ainoa heti keksimäni ajatus on, että ehkä kukaan ei enää silloin huoli yksirunkoista?No eihän noilla 1500-2000 M/vuosi määrillä saa suuria mailimääriä kuin hyvin pitkässä ajassa. Ei kai 20 000 M kenenkään mielestä ole paljoa purjeveneelle? Jos Suomen kesässä purjehdit tuon 1500-2000 M, olet varmasti monta kertaa 8-10 m/s tuulessa ja todennäköisesti muutaman kerran paljon kovemmassa. Viimeksi kun oli tuollainen 8-10 m/s kryssi HTR:ssä meni muistaakseeni kolme mastoa. Jo 4 m/s sivutuuli spinnulla on varsin reipasta menoa ja rikissä maksikuormat. Aallokko tuo oman rasituksensa, mutta vain kryssillä.
- kilpa_ja_matka
Albinisti kirjoitti:
"Se on mielenkiintoisempi aspekti, minkä heitit veneen "vanhenemisesta". Useimmat 40 vuotta vanhat veneet ovat tänään sellaisia, ettei niitä oikein saa kaupaksi, koska ihmiset haluavat isompia ja tilavampia, asuttavampia."
Tämä on varmaan olennainen seikka. Taannoin Nettiveneessä oli Herlinien Aura II myytävänä, kyseessä oli siis 60-luvun supervarakkaan perheen cruiser / racer. Asumismukavuus ilman erillistä vessaa jne. retkitasolla nykypäivän standardein. Vene meni varmasti jatkoon jollekin perinneveneilystä kiinnostuneelle. 1960-luvun (silloisin standardein) isoja avomeriveneitä (Havsörn II jne) on kuitenkin aikoinaan valmistettu niin vähän että epäilisin jokaisen olevan varsin kysyttyjä perinnevenemarkkinoilla.
1970-1980 -luvun muovipursia on niin suuri määrä että muutamaa harvaa poikkeusyksilöä lukuun ottamatta tuskin kukaan ostaa niitä perinteiden ylläpidon ilosta. Vähempään tyytyvät pääsevät erittäin edullisesti harrastukseen kiinni.>>Herlinien Aura II myytävänä, kyseessä oli siis 60-luvun supervarakkaan perheen cruiser / racer.
Herlin oli ennen kaikkea kilpailija ja Aura siis kilpaveneeksi suunniteltu. Mukava matkanteko oli paljon vähemmän tärkeää. Jos Herlin olisi halunnut mukavan matkaveneen, hän olisi teettänyt sellaisen Auran rinnalle toiseksi veneeksi -raha kun ei ollut ongelma. - qwsdrrt
Albinisti kirjoitti:
"Se on mielenkiintoisempi aspekti, minkä heitit veneen "vanhenemisesta". Useimmat 40 vuotta vanhat veneet ovat tänään sellaisia, ettei niitä oikein saa kaupaksi, koska ihmiset haluavat isompia ja tilavampia, asuttavampia."
Tämä on varmaan olennainen seikka. Taannoin Nettiveneessä oli Herlinien Aura II myytävänä, kyseessä oli siis 60-luvun supervarakkaan perheen cruiser / racer. Asumismukavuus ilman erillistä vessaa jne. retkitasolla nykypäivän standardein. Vene meni varmasti jatkoon jollekin perinneveneilystä kiinnostuneelle. 1960-luvun (silloisin standardein) isoja avomeriveneitä (Havsörn II jne) on kuitenkin aikoinaan valmistettu niin vähän että epäilisin jokaisen olevan varsin kysyttyjä perinnevenemarkkinoilla.
1970-1980 -luvun muovipursia on niin suuri määrä että muutamaa harvaa poikkeusyksilöä lukuun ottamatta tuskin kukaan ostaa niitä perinteiden ylläpidon ilosta. Vähempään tyytyvät pääsevät erittäin edullisesti harrastukseen kiinni.>>Vähempään tyytyvät pääsevät erittäin edullisesti harrastukseen kiinni.
Tämä näkyy jo nyt. H-venettä saa 2000-5000 eurolla. Ei ole kallista hyvin purjehtivasta veneestä. Ei vaikka päivittäisi uusilla purjeilla ja perämoottorilla.
Entisenä lapinkävijäna sisätilatkin ovat kahdelle ruhtinaalliset telttaan verrattuna :) - 10-14
Joakim1 kirjoitti:
No eihän noilla 1500-2000 M/vuosi määrillä saa suuria mailimääriä kuin hyvin pitkässä ajassa. Ei kai 20 000 M kenenkään mielestä ole paljoa purjeveneelle? Jos Suomen kesässä purjehdit tuon 1500-2000 M, olet varmasti monta kertaa 8-10 m/s tuulessa ja todennäköisesti muutaman kerran paljon kovemmassa. Viimeksi kun oli tuollainen 8-10 m/s kryssi HTR:ssä meni muistaakseeni kolme mastoa. Jo 4 m/s sivutuuli spinnulla on varsin reipasta menoa ja rikissä maksikuormat. Aallokko tuo oman rasituksensa, mutta vain kryssillä.
Koeta nyt Joakim hyvä muistaa, että aloittaja puhui venemallista, jonka nuorimmat yksilöt ovat 35 vuotta vanhoja. Eli niillä on purjehdittu jo jokseenkin pitkä aika.
Ei Itämerellä niin hirveän montaa niitä kovatuulisia päiviä normaalikesänä ole. Sitäpaitsi: ei kai kukaan väittänyt, että siinä aloittajan ihmettelemässä Balticissa olisi alkuperäinen riki (voi kyllä ollakin)? - 10-14
qwsdrrt kirjoitti:
>>Vähempään tyytyvät pääsevät erittäin edullisesti harrastukseen kiinni.
Tämä näkyy jo nyt. H-venettä saa 2000-5000 eurolla. Ei ole kallista hyvin purjehtivasta veneestä. Ei vaikka päivittäisi uusilla purjeilla ja perämoottorilla.
Entisenä lapinkävijäna sisätilatkin ovat kahdelle ruhtinaalliset telttaan verrattuna :)Useimmille ne H-veneen sisätilat eivät ole kovin ruhtinaalliset, siksi niitä halvalla saakin :)
- Tuttu_vene
10-14 kirjoitti:
Koeta nyt Joakim hyvä muistaa, että aloittaja puhui venemallista, jonka nuorimmat yksilöt ovat 35 vuotta vanhoja. Eli niillä on purjehdittu jo jokseenkin pitkä aika.
Ei Itämerellä niin hirveän montaa niitä kovatuulisia päiviä normaalikesänä ole. Sitäpaitsi: ei kai kukaan väittänyt, että siinä aloittajan ihmettelemässä Balticissa olisi alkuperäinen riki (voi kyllä ollakin)?"...ei kai kukaan väittänyt, että siinä aloittajan ihmettelemässä Balticissa olisi alkuperäinen riki (voi kyllä ollakin)?"
Ei SW27:llä purjehtiva aloittaja puhunut Balticista vaan ihmetteli, että Baltic33-viestiketjussa mainitulla Bavarialla on purjehdittu 70.000 nm. Baltic33-ketjussa kyse on Penelope-nimisestä Bavaria 40 kimppaveneestä, jossa olen yhtenä osakkaana. Veneen riki on alkuperäinen ja tarkastettu vuosittain. Mitään korjaustarvetta kiinteään takilaan ei ole vielä ilmennyt, vanttien ja harusten vaihtoa lähiaikoina varmuuden vuoksi on harkittu.
Veneen moottori on alkuperäinen VP D2-55, hiukan turhan suurena tähän veneeseen tuntuu kestävän aina vaan. Paljon on uusittukin, patjastot, liesi, ankkurivinssi, tutka ja plotteri, bimini, sparayhood ja laiturisilta, lisäksi ankkuri ketju, akut ja purjeet jo 2 kertaa.
Vaikea sanoa, onko Suomen lähivedet veneelle hellempi ympäristö kuin Välimeri ja Atlantti, joissa voimakas suola & UV ja matkapurjehduksien ajoittain rankemmat olosuhteet kuormittavat. Suomen rannikolla taas kosteus, helposti sisään tuleva muta tms., pohjakosketusten yleisyys, talven kylmänkosteat jäätyvät olot jne. kuormittavat venettä myös aika tavalla. Oikeastaan veikkaisin, että jos nuo Penelopen lähes 70.000 nm ja 3.000 vrk veneessä asumista olisi Suomen lähivesiltä, vene ei olisi yhtä hyväkuntoinen kuin nyt on. - 10-14
Tuttu_vene kirjoitti:
"...ei kai kukaan väittänyt, että siinä aloittajan ihmettelemässä Balticissa olisi alkuperäinen riki (voi kyllä ollakin)?"
Ei SW27:llä purjehtiva aloittaja puhunut Balticista vaan ihmetteli, että Baltic33-viestiketjussa mainitulla Bavarialla on purjehdittu 70.000 nm. Baltic33-ketjussa kyse on Penelope-nimisestä Bavaria 40 kimppaveneestä, jossa olen yhtenä osakkaana. Veneen riki on alkuperäinen ja tarkastettu vuosittain. Mitään korjaustarvetta kiinteään takilaan ei ole vielä ilmennyt, vanttien ja harusten vaihtoa lähiaikoina varmuuden vuoksi on harkittu.
Veneen moottori on alkuperäinen VP D2-55, hiukan turhan suurena tähän veneeseen tuntuu kestävän aina vaan. Paljon on uusittukin, patjastot, liesi, ankkurivinssi, tutka ja plotteri, bimini, sparayhood ja laiturisilta, lisäksi ankkuri ketju, akut ja purjeet jo 2 kertaa.
Vaikea sanoa, onko Suomen lähivedet veneelle hellempi ympäristö kuin Välimeri ja Atlantti, joissa voimakas suola & UV ja matkapurjehduksien ajoittain rankemmat olosuhteet kuormittavat. Suomen rannikolla taas kosteus, helposti sisään tuleva muta tms., pohjakosketusten yleisyys, talven kylmänkosteat jäätyvät olot jne. kuormittavat venettä myös aika tavalla. Oikeastaan veikkaisin, että jos nuo Penelopen lähes 70.000 nm ja 3.000 vrk veneessä asumista olisi Suomen lähivesiltä, vene ei olisi yhtä hyväkuntoinen kuin nyt on.Totta, tarkistin ja huomasin lukeneeni huolimattomasti. Baltic 33 ja 70 000 mpk eivät kuuluneet suoraan yhteen. However, mielestäni oletus, ettei purjevene voi kestää 70 000 mpk, on ketjussa joka tapauksessa osoitettu vääräksi, vaikka omassa perustelussani olikin virhe.
- seppomartti
kilpa_ja_matka kirjoitti:
>>Herlinien Aura II myytävänä, kyseessä oli siis 60-luvun supervarakkaan perheen cruiser / racer.
Herlin oli ennen kaikkea kilpailija ja Aura siis kilpaveneeksi suunniteltu. Mukava matkanteko oli paljon vähemmän tärkeää. Jos Herlin olisi halunnut mukavan matkaveneen, hän olisi teettänyt sellaisen Auran rinnalle toiseksi veneeksi -raha kun ei ollut ongelma.Eikös Pekka Herlin teettänytkin (puisen?) ison matkaveneen Lygaian jälkeen?
- Albinisti
kilpa_ja_matka kirjoitti:
>>Herlinien Aura II myytävänä, kyseessä oli siis 60-luvun supervarakkaan perheen cruiser / racer.
Herlin oli ennen kaikkea kilpailija ja Aura siis kilpaveneeksi suunniteltu. Mukava matkanteko oli paljon vähemmän tärkeää. Jos Herlin olisi halunnut mukavan matkaveneen, hän olisi teettänyt sellaisen Auran rinnalle toiseksi veneeksi -raha kun ei ollut ongelma.Muistelen "Koneen Ruhtinaassa" kerrotun, että perhepurjehduksetkin hoidettiin Aura II:lla ja myöhemmin Lygaialla joka myöskään ei ollut luksuksella kruunattu. Supervarakkaatkin nauttivat erilaisesta elintasosta merellä kuin nykyään.
- Bavamiäs
Purjehdin runsaat 13000 nm yhden vuoden aikana saksalaisella sarjatuotantoveneellä. Alueena Itämeri, Pohjanmeri ja Atlannin valtameri. Suurimman osan ajasta vene oli voimakassuolaisessa vedessä ja voimakkaan UV-säteilyn alaisena. Myös merenkäynti vaihteli tyynestä myrskyyn. Vain kuusi vuotta vanha iso kului kassinvalmistusmateriaaliksi, muilta osin kunnostin veneen kevyellä hionnalla ja vahauksella.
- ja.käytännössä
Se nyt vielä puuttuisi, että kevyesti sisäänajettu vene enempiä kunnostuksia vaatisi.
Runko selviää suolavedestä ja UV:sta vahauksella ja pidemmällä tähtäimellä maalilla. Mutta kaikki muu hajoaa ennen pitkää käsiin. Käytännöstä saa kuvan vaikkapa täältä:
http://www.marjaniemen-purjehtijat.fi/irenen-kuulumisia
- 10-14
Rupesin tosissani miettimään, millaisia mahtaisivat olla ne purkkarit, joita 35 vuoden päästä hallitsevat uusien markkinoita. Spin-offina Joakimin arveluun, että hänen uudehko veneensä olisi silloin vanhanaikainen, kuten 70-luvun veneet pääosin ovat tänään.
Mainitsin jo yhtenä mahdollisuutena, että monirungot, käytännössä katamaraanit (koska trimaraanissa ei ole yhtään paremmat sisätilat kuin yksirunkoisessa) syrjäyttäisivät yksirunkoiset. Muita mieleen tulleita ehkä mahdollisia asioita:
-dieselmoottorien syrjäytyminen sähkömoottoreiden (ja erittäin tehokkaiden aurinkopaneeleiden) tieltä
-takilan muutokset koneellisemmin hallittavaksi, esim. sellaiseen, jossa on puomi sekä eteen että taakse (en muista nimeä, olen yhden sellaisen nähnyt livenä)
-jonkinlaisen kiinteän siipitakilan tulo purjeiden tilalle
LIsäksi tietysti on odotettavissa ja jokseenkin varmaa, että veneiden asuttavuuteen liittyvät mukavuuselementit lisääntyvät, mutta ne seuraavat muuta kehitystä. Eli se, mikä on käytettävissä kotona, on 5-10 vuoden sisällä käytettävissä veneessäkin. En rupea edes arvailemaan, millainen varustus on tavallisessa kodissa 30 vuoden päästä :)- FF27Charlotta
35 vuoden päästä akkukapasiteetti ei ole enää ongelma. Veneet on suunniteltu plaanaaviksi ja koneella matkanopeus ylittää 20 solmua. Se yhdistettynä robottiohjaukseen tekee siirto"purjehduksista" varsin mukavia. Pe iltana kun irrottaa köydet Helsingissä niin la aamulla voi herätä Maarianhaminan edustalta. Vaihtoehtoisesti voi antaa veneen tehdä siirtymät yksin ja itse lentää perässä.
- Fjuturisti
FF27Charlotta kirjoitti:
35 vuoden päästä akkukapasiteetti ei ole enää ongelma. Veneet on suunniteltu plaanaaviksi ja koneella matkanopeus ylittää 20 solmua. Se yhdistettynä robottiohjaukseen tekee siirto"purjehduksista" varsin mukavia. Pe iltana kun irrottaa köydet Helsingissä niin la aamulla voi herätä Maarianhaminan edustalta. Vaihtoehtoisesti voi antaa veneen tehdä siirtymät yksin ja itse lentää perässä.
Kiinteä siipitakila toimii pääpurjeena. Järjestelmä on luonnollisesti taittuva alitusten, telakoinnin ja koneajon helpottamiseksi.
Veikkaisin myös tietokoneohjattua leijapurjetta avomerimatkapurjeeksi jolloin purjeinkin pääsee erittäin kovaan vauhtiin halutessaan. Veneen kannet ja purjeet lienevät yhtä aurinkopaneelia jolloin aurinko tuottaa kaiken sähkön.
Talvitelakoinnin voi hoitaa laittamalla osoitteeksi eteläisen itämeren sopivan lahdenpoukaman ja käskemällä ankkuroimaan sopivaan sovittuun kohtaan.
Veneen tasa- ja pystypinnat ovat kuvapaneelipintoja joihin voi halutessaan ohjata kamerakuvaa ulkoa. Varsinaisia ikkunoita ei ole, kamera / kuvapintayhdistelmä on halvempi ja teknisesti helpompi.
Veneissä on kääntököli foilit jotka ovat tietokoneohjattuja.
Josvielä futuristisemmaksi vielä mennään, niin veikkaisin että suuren sähkötehon myötä venettä voi käyttää halutessaan lyhyen aikaa myös sukellusveneenä sanotaanko nyt 20m syvyydelle asti.
Halutessaan automaattiajoominaisuuksia voi hyödyntää vuokraamalla veneen ketjulta tai vuokraamalla sen jakopalvelun kautta eteenpäin: vene on käytössäsi Suomen vesillä heinä-elokuun, käyttää syyskuun matkantekoon ja talvikauden kulkee Välimerellä. Kun veneen käyttöaste on matala se kulkee rinkiä keskellä merta tullakseen satamaan kutsusta. Kesäkuussa suunta kääntyy kohti Itämerta.
Mererantakaupungeissa veneitä on mahdollista käyttää myös loma- ja työsuhdeasuntoina. Tilaat rantautumisen tietyksi ajaksi, yöksi poukamaan, aamuksi satamaan.
Veneissä on harmaavesisäiliöt, mitään ei päästetä luontoon. Pitkänmatkanveneissä on pienet biologiset jätteidenkäsittelylaitokset. - 10-14
Noista ainakin tuo, että veneen runko-/kansimateriaali kokonaisuudessaan olisi aurinkokennona toimivaa tuntuu ihan mahdolliselta. Samoin jätteenkäsittelyn kehittyminen sellaiseksi, ettei veneistä tule enää mitään päästöjä.
Siipipurjeen mainitsin itsekin eli siitäkin olen samaa mieltä :) Se, voisiko tuo olla taittuva/kokoonmenevä... Ehkä, onhan taittuvasiipisiä lentokoneitakin :) - Ffididododidk
Jos tästä päivästä katsoo 35v taaksepäin, ei muutos ole ollut kovin suuri. Tuskin mitään kovin mullistavaa tapahtuu seuraavankaan 35 v aikana. Itse veikkaisin jotain seuraavaa:
- sähköpropulsio yleistyy sillä edellytyksellä, että sähköautot yleistyvät (sama tekniikka veneisiin). Se taas vaatii akkutekniikan huomattavaa kehitystä, polttokennoja tms.
- tietotekniikka yleistyy veneissä, tulee joystick-ohjauskärjestelmiä laituriinajoon yms.
- nyt aluillaan oleva "mukavuustrendi" jatkuu, koska myynnin kasvua haetaan niistä, jotka eivät tiedä purjehduksesta mitään: takilat yksinkertaistuvat, sähkövinssit yleistyvät yms.
-samasta syystä asumismukavuuden korostaminen jatkuu
- pienet tavalliselle ihmiselle veneitä tekevät venevalmistajat katoavat, jäljelle jää muutama suuri keskieurooppalainen valmistaja ja muutama pienempi paja, jotka tekevät kilpaveneitä tai matkapursia rikkaille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2195963
Minun rakkaani.
Haluaisin käden mitan päähän sinusta. Silleen, että yltäisin koskettamaan, jos siltä tuntuu. Olen tosi huono puhumaan, m263734- 822587
- 392111
- 331892
- 451868
- 1071765
- 211656
- 271502
Tappajamanne kiinni
Herätys koko Mikkeli! Nyt tietoa kehiin, että saadaan tämä tappaja kiinni!331448