On pakko avautua, minulla ei ole enää mitään menetettävää.
Minun vanhempani ovat musta-valkoisia ihmisiä. Jos ei ole täydellinen, niin sitten ei ole mitään. Enkä minä ollut mitään koska minä en juosta yhä kovenevien odotusten oravanpyörässä! Siksi minulla ei ollut mitään tuskaa aloittaa prostituutio. Mikä ero on minun vanhempien miellyttämisellä ja miesten miellyttämisellä. Ei mikään. Ne miehet kohtelivat minua paremmin kuin omat vanhempani. Joka tapauksessa minä keräsin ihan mukavan omaisuuden prostituutiolla ja sitten kotiini murtauduttiin ja kaikki vietiin. Minulla silloin naksahti pahasti päässä, meni koko perusturvallisuus, käsitys jonkinlaisesta oikeudenmukaisuudesta, tuli hermoromahdus, en tiedä mitä, mutta siinä samalla minusta rupesi tuntumaan seksuaalisesti hyväksikäytetyltä. Minusta prostituutio ei ole hyväksikäyttöä mutta jos se raha viedään, niin sitten tulee se hyväksikäyttö.
Oli siinä toki muutakin, mutta minuun on iskenyt sellainen trauma, että pelkään murtovarkaita ja että yleensäkin ajattelen että kaikki viedään minulta. Onni, mielenterveys, rahat, työpaikat, jopa elämä on kaikki vietävissä.
Minulla on sellainen tunne, että minä olen yksin seinää vasten. Mä haluan jonkun luotettavan ihmisen vierelleni että minä tuntisin oloni turvalliseksi. Minä olen oppinut pitämään pokerinaamaa. Minä olen narsisti. Jos se mun pokerinaamani pettää joku päivä, niin minä olen niin kuin seinäänlyöty kärpänen, lopussa. Kaikkein pahinta oli se, että minä olin rakentanut hienon kulissin jota vanhemmilleni ja muille esitellä ja sitten tulee joku ja tuhoaa sen ja huomasin taas olevani ilman mitään.
Mun elämääni astui ihana nuori aseistariisuva nainen. Hän oli sekaisin oman anoreksiansa kanssa ja me vaelsimme yhdessä ja maailma oli meidän vessapaperiamme.
Ainoa mitä minulta ei voida viedä pois on tämä hetki tässä ja nyt.
Nillitän
64
4820
Vastaukset
- LaikaQ
Kokemuksesi ovat toisenlaisia kuin minun mutta aikanaan minäkin jouduin hakemaan varsin syvältä perusturvallisuuteni takaisin. Kotona oli ollut vuosien ajan asioita, jotka olivat nakertaneet sen sisältäni. Niistä ei puhuttu, eikä niitä saanut näyttää ulospäin. Olin myös niin pikimusta lammas perheessäni ja suvussanikin, että leima oli pysyvä.
En tiedä pelastiko minut se, että olen perinyt isän suvulta melkoisen annoksen itsepäisyyttä ja periksiantamattomuutta. Kun minua vaadittiin taipumaan, se pässinpäisyys asettui vastahankaan. Lähdin omille teilleni varsin hajanaisena persoonana. Hyvin pitkälle, kipeälle tielle etsimään itseäni ja turvallisuutta, jonka avulla selviytyä.
Mutta. Sen halusin sanoa, että turvallisuutta et tule löytämään toisesta ihmisestä. Yksikään ihminen ei voi sitä sinulle antaa. Kukaan muu kuin sinä itse ei voi korjata sisälläsi olevia haavoja. Vaikka hakisit apua ammattiauttajalta, olet sinä itse kuitenkin se, joka tekee työn. Me olemme itse vastuussa itsestämme, vaikka se niin raskasta onkin. Omaa selviytymistä ei voi vähimmässäkään määrin sälyttää toisen ihmisen vastuulle. Sillä tavoin todellista parantumista ei tapahdu koskaan.
Suosittelen, että ryhdyt itse parantamaan haavojasi. Odottamatta, että pelastava enkeli tulee ja pitää sinut jaloillasi. Minusta tuon kertomasi perusteella näyttää, ettet ole koskaan rakentanut omaa elämääsi ja kun se on hukassa, kaikki muukin on. Odotat yhä, että voisit rakentaa jotakin jonkun toisen ehdoilla, jonkun toisen ihailun turvissa. Oman itsen parantaminen ei ole helppoa eikä todellakaan kivutonta mutta se kannattaa. Kun alat yksi kerrallaan luopua kulisseista, tilalle syntyy jotain aitoa ja se jää aina jäljelle, vaikka aineellinen ympäriltä vietäisiin. Ja kun asiat sisällä korjaantuvat, suhde muihin ihmisiin korjaantuu siinä samalla. Se on kumma juttu.
En sano, että sen voi tehdä sormia napsauttamalla. Tie ehjäksi on aivan tajuttoman pitkä ja kivinen. Mutta minä päätin aikanaan, etten aio kitua koko ikääni. Hyvä päätös.- nessu
Mietin aamulla Catsyn kirjoitusta ja samalla omaa elämääni. Minun lähtökohtani tähän maailmaan oli kivinen ja vastoinkäymisiä täynnä. Olen aina ollut sukuni musta lammas ja perheen kanssa suhteet ovat olleet aina vähintään viileät. En kuitenkaan taipunut heidän tapaansa ajatella ja kohdella minua ulkopuolisena. Kapinoin ja jouduin vielä huonompaan tilanteeseen vaatimalla rakkautta, johon he eivät kyenneet. Olen saanut koota itsetuntoni rippeistä kokonaisen ihmisen omin avuin, enkä minäkään usko, että kukaan toinen voi sitä puolestani tehdä, vaikka sitä vuosia toivoin ja odotin vanhemmiltani ja seurustelusuhteilta. Siihen tarvitaan vain päättäväisyyttä ja halua selvitä.
Pikku hiljaa olen oivaltanut, että rauha tulee sisältä, ei ulkoisten olosuhteiden tuloksena. Kun hiljentyy ja antaa rauhalle luvan tulla, ei huominen huoleta, eikä ole kiire juosta ihmisten tai muun perässä. Silloin vain on hyvä olla juuri näin.
Kirjoitit todella hienosti ja siksi minun on turha toistaa sanojasi. Siinä on kaikki olennainen. :) - Catsy_666
"olen perinyt isän suvulta melkoisen annoksen itsepäisyyttä ja periksiantamattomuutta. Kun minua vaadittiin taipumaan, se pässinpäisyys asettui vastahankaan. Lähdin omille teilleni varsin hajanaisena persoonana."
Samapa minulla.
"Mutta. Sen halusin sanoa, että turvallisuutta et tule löytämään toisesta ihmisestä. Yksikään ihminen ei voi sitä sinulle antaa. Kukaan muu kuin sinä itse ei voi korjata sisälläsi olevia haavoja."
Pari ihmistä on sanonut toisin. Yksi kallonkutistaja sanoi että auttaa joko rakastuminen tai uskoon tuleminen. Jälkimmäistä en nyt sattuneesta syystä haluaisi kokeilla.
Sitten tämä toinen sanoi myös että rakastuminen auttaa. Tän ihmisen kyseessä ollessa se auttoi, mutta hän oli minun kanssani vain lyhyen aikaa ja häntä on turha huhuilla heteromaailmasta takaisin.
Usko taas menee kuin häkä päähän ja on yhtä myrkyllistä.
Narsismista ei parane kukaan ikinä. Lopulta muuttuu vain väsyneeksi ja pettyneeksi. Oma erinomaisuus ja paremmuus on kuin huume, sitä pitäisi olla aina enemmän jotta se aiheuttaisi saman tunteen kuin ennen. Sellaisen tunteen että on itse hallinnassa itsensä suhteen ja että muut ovat hallinnassa kanssa.
Jos mä olisin oma surkea itseni (kuten minä olen nyt), niin kuka sitä kestäisi? Ihmiset haluavat esikuvia, messiaan. Minä nyt olen ilmoittautunut sellaiseksi kun kukaan muu ei ole viitsinyt. Mutta sankarin viitta painaa ja messiaat hakataan ristiin.
Ihmisistä mä olin kauhean rohkea kun menin sisälle palavaan taloon jossa oli räjähdyksiä tai että olin kadulla prostituoituna. Minulle se ei enää merkitse yhtään mitään.
"Omaa selviytymistä ei voi vähimmässäkään määrin sälyttää toisen ihmisen vastuulle."
En sälytäkään. Totesin vain että tällä naisella oli ihmeellinen vaikutus minuun. Ei hän tuntenut sitä taakaksi. Hän teki osansa vain olemalla läsnä. Ehkä se että hän oli itse niin haavoittuvainen sai minutkin avautumaan. Oli ihana rakastella hänen kanssaan mutta oli vielä ihanampaa sen jälkeen pötkötellä sängyllä yhdessä ja pohtia kaikenlaisia elämän kysymyksiä hänen kanssaan.
"Kun alat yksi kerrallaan luopua kulisseista, tilalle syntyy jotain aitoa"
Tämä mitä mä puhun tässä nyt on aitoa.
"Ja kun asiat sisällä korjaantuvat, suhde muihin ihmisiin korjaantuu siinä samalla. Se on kumma juttu. "
Siitä sen täytyykin olla kiinni, siis sen että olen ollut niin paljon sinkku. Se on just sitä kemiaa.
"Tie ehjäksi on aivan tajuttoman pitkä ja kivinen."
Voi mä uskon sen!
"Mutta minä päätin aikanaan, etten aio kitua koko ikääni."
Ihminen tekee muutoksia vasta kun kipu ulkopuolella alkaa käydä sietämättömäksi.
Tsemppiä sinullekin! :) - LaikaQ
Catsy_666 kirjoitti:
"olen perinyt isän suvulta melkoisen annoksen itsepäisyyttä ja periksiantamattomuutta. Kun minua vaadittiin taipumaan, se pässinpäisyys asettui vastahankaan. Lähdin omille teilleni varsin hajanaisena persoonana."
Samapa minulla.
"Mutta. Sen halusin sanoa, että turvallisuutta et tule löytämään toisesta ihmisestä. Yksikään ihminen ei voi sitä sinulle antaa. Kukaan muu kuin sinä itse ei voi korjata sisälläsi olevia haavoja."
Pari ihmistä on sanonut toisin. Yksi kallonkutistaja sanoi että auttaa joko rakastuminen tai uskoon tuleminen. Jälkimmäistä en nyt sattuneesta syystä haluaisi kokeilla.
Sitten tämä toinen sanoi myös että rakastuminen auttaa. Tän ihmisen kyseessä ollessa se auttoi, mutta hän oli minun kanssani vain lyhyen aikaa ja häntä on turha huhuilla heteromaailmasta takaisin.
Usko taas menee kuin häkä päähän ja on yhtä myrkyllistä.
Narsismista ei parane kukaan ikinä. Lopulta muuttuu vain väsyneeksi ja pettyneeksi. Oma erinomaisuus ja paremmuus on kuin huume, sitä pitäisi olla aina enemmän jotta se aiheuttaisi saman tunteen kuin ennen. Sellaisen tunteen että on itse hallinnassa itsensä suhteen ja että muut ovat hallinnassa kanssa.
Jos mä olisin oma surkea itseni (kuten minä olen nyt), niin kuka sitä kestäisi? Ihmiset haluavat esikuvia, messiaan. Minä nyt olen ilmoittautunut sellaiseksi kun kukaan muu ei ole viitsinyt. Mutta sankarin viitta painaa ja messiaat hakataan ristiin.
Ihmisistä mä olin kauhean rohkea kun menin sisälle palavaan taloon jossa oli räjähdyksiä tai että olin kadulla prostituoituna. Minulle se ei enää merkitse yhtään mitään.
"Omaa selviytymistä ei voi vähimmässäkään määrin sälyttää toisen ihmisen vastuulle."
En sälytäkään. Totesin vain että tällä naisella oli ihmeellinen vaikutus minuun. Ei hän tuntenut sitä taakaksi. Hän teki osansa vain olemalla läsnä. Ehkä se että hän oli itse niin haavoittuvainen sai minutkin avautumaan. Oli ihana rakastella hänen kanssaan mutta oli vielä ihanampaa sen jälkeen pötkötellä sängyllä yhdessä ja pohtia kaikenlaisia elämän kysymyksiä hänen kanssaan.
"Kun alat yksi kerrallaan luopua kulisseista, tilalle syntyy jotain aitoa"
Tämä mitä mä puhun tässä nyt on aitoa.
"Ja kun asiat sisällä korjaantuvat, suhde muihin ihmisiin korjaantuu siinä samalla. Se on kumma juttu. "
Siitä sen täytyykin olla kiinni, siis sen että olen ollut niin paljon sinkku. Se on just sitä kemiaa.
"Tie ehjäksi on aivan tajuttoman pitkä ja kivinen."
Voi mä uskon sen!
"Mutta minä päätin aikanaan, etten aio kitua koko ikääni."
Ihminen tekee muutoksia vasta kun kipu ulkopuolella alkaa käydä sietämättömäksi.
Tsemppiä sinullekin! :)Kumma kallonkutistaja sinulla. Minäkin kävin sellaisella ja hän kyllä oli sitä mieltä, että asioiden korjaaminen lähtee sataprosenttisesti itsestä. Että vastauksen hakeminen jostakin valmiista ratkaisusta (rakkaus, usko, päihteet) on vain vastuun lykkäämistä. Kiersin tuota totuutta ensin pitkään mutta kun sen tunnustin, asiat alkoivat muuttua. Ensin oli vain päästävä sen vaikeimman yli - tunnustettava, että se olen minä, jonka on riisuuduttava peilin edessä ja että minun on itse muutettava sitä mitä sieltä todella näkyy.
Kallonkutistajalla voi käydä tekemättä silti mitään asioiden parantamisen eteen. Tällöin niistä käynneistä tulee keppihevonen: olen käynyt, eikä mitään tapahtunut, joten olen se mitä olen. Siellä voi vain istua ja odottaa, että psykologi antaa valmiin ohjeen elämään tai sitten aloittaa työt ja pitää psykologia vain neuvoantavana rakennusmestarina.
Samoin myös rakastuminen auttaa mutta ei korjaa. Rakastuminen voi olla korkeintaan vitamiini, jonka avulla jaksaa paukutella revenneitä saumoja kiinni. Silti on tehtävä työt itse ja sitä työtä on jatkettava rakastumisesta huolimatta.
Todellinen turvallisuus ei ole sitä, että tuntee olonsa turvalliseksi toisen lähellä. Se on ennemminkin sitä, että on rauhassa (totta, Nessu!) ja tietää olevansa turvassa ja selvityvänsä, vaikka elämässä tai itsessä mikään ei ole varmaa. Mikään ei ole koskaan "hallinnassa", kuka tietää mitä huomenna tapahtuu? Mutta mitä siitä, kun sisällä on rauha.
Minä en pitäisi rohkeana ihmistä, joka syöksyy palavaan taloon tai ryhtyy prostituoiduksi. Ensimmäinen olisi mielestäni tyhmänrohkea, toinen olosuhteiden uhri. Kolmanneksi: miten voit olla esikuva muille, jos itsekin ajattelet olevasi surkea?
Minä uskon, että ihminen alkaa tehdä muutoksia tasan silloin, kun alkaa ymmärtää oman vastuunsa elämästään. Toisilla se vie kauemmin, toiset saavat sen ymmärryksen syntymälahjana, jotkut eivät koskaan. - Catsy_666
LaikaQ kirjoitti:
Kumma kallonkutistaja sinulla. Minäkin kävin sellaisella ja hän kyllä oli sitä mieltä, että asioiden korjaaminen lähtee sataprosenttisesti itsestä. Että vastauksen hakeminen jostakin valmiista ratkaisusta (rakkaus, usko, päihteet) on vain vastuun lykkäämistä. Kiersin tuota totuutta ensin pitkään mutta kun sen tunnustin, asiat alkoivat muuttua. Ensin oli vain päästävä sen vaikeimman yli - tunnustettava, että se olen minä, jonka on riisuuduttava peilin edessä ja että minun on itse muutettava sitä mitä sieltä todella näkyy.
Kallonkutistajalla voi käydä tekemättä silti mitään asioiden parantamisen eteen. Tällöin niistä käynneistä tulee keppihevonen: olen käynyt, eikä mitään tapahtunut, joten olen se mitä olen. Siellä voi vain istua ja odottaa, että psykologi antaa valmiin ohjeen elämään tai sitten aloittaa työt ja pitää psykologia vain neuvoantavana rakennusmestarina.
Samoin myös rakastuminen auttaa mutta ei korjaa. Rakastuminen voi olla korkeintaan vitamiini, jonka avulla jaksaa paukutella revenneitä saumoja kiinni. Silti on tehtävä työt itse ja sitä työtä on jatkettava rakastumisesta huolimatta.
Todellinen turvallisuus ei ole sitä, että tuntee olonsa turvalliseksi toisen lähellä. Se on ennemminkin sitä, että on rauhassa (totta, Nessu!) ja tietää olevansa turvassa ja selvityvänsä, vaikka elämässä tai itsessä mikään ei ole varmaa. Mikään ei ole koskaan "hallinnassa", kuka tietää mitä huomenna tapahtuu? Mutta mitä siitä, kun sisällä on rauha.
Minä en pitäisi rohkeana ihmistä, joka syöksyy palavaan taloon tai ryhtyy prostituoiduksi. Ensimmäinen olisi mielestäni tyhmänrohkea, toinen olosuhteiden uhri. Kolmanneksi: miten voit olla esikuva muille, jos itsekin ajattelet olevasi surkea?
Minä uskon, että ihminen alkaa tehdä muutoksia tasan silloin, kun alkaa ymmärtää oman vastuunsa elämästään. Toisilla se vie kauemmin, toiset saavat sen ymmärryksen syntymälahjana, jotkut eivät koskaan."Minä en pitäisi rohkeana ihmistä, joka syöksyy palavaan taloon tai ryhtyy prostituoiduksi. Ensimmäinen olisi mielestäni tyhmänrohkea, toinen olosuhteiden uhri."
Niin, tyhmyytenä minä olen omia juttujani pitänyt.
"Kolmanneksi: miten voit olla esikuva muille, jos itsekin ajattelet olevasi surkea?"
En rehellisesti sanoen voikaan. Siksi minä heille kerronkin asian oikean laidan jos oikeasti välitän heistä.
Mutta mitä sitten ovat esikuvat? Moni on esikuva paljon surkeammilla meriiteillä kuin minä olen.
"Minä uskon, että ihminen alkaa tehdä muutoksia tasan silloin, kun alkaa ymmärtää oman vastuunsa elämästään. Toisilla se vie kauemmin, toiset saavat sen ymmärryksen syntymälahjana, jotkut eivät koskaan."
Vastuuta tuputetaan joka paikassa, mutta minusta kysymys on monesti ollut pikemminkin oikean tiedon puutteesta - esimerkiksi minä olen hoitanut masennukseni pois ruokavaliolla. Masentuneena vain ajatteli että masennus vain iskee eikä sille mahda mitään omilla valinnoillaan, se vain ON. Minäkin voisin sanoa että flunssat ja masennukset ovat ihmisen OMA VALINTA, mutta en tee kun ihmiset eivät kuitenkaan omaa tietoa siitä miten näitä torjutaan. - Juuri noin
Puhut vähän mutta asiaa.
Tuon juttusi voi kiteyttää sanalla Itsetuntemus.
Niin kauan kun emme tunne itseämme kärsimykselle ei ole loppua.
Itsetuntemus avaa oven oivalluskyvylle ja oivalluskyky avaa oven ymmärrykselle että kaikki kärsimys on meistä itsestämme lähtöisin ja todellakin sille ettei kukaan eikä mikään voi meitä auttaa sisäiseen rauhaan.
- Zor-ro
Tiedän ettei mun pitäisi vastata mihinkään sun juttuihisi, mutta kun sanot olevasi niin rehellinen ja tämä on keskustelupalsta niin... minäkin olen sitten rehellinen. Itsehän esim. prostituutiostasi olet kertonut niin moneen otteeseen että ilmeisesti se on sulle jonkinlainen rohkeuden ja ylpeilyn aihe. Niin ainakin voisi tulkita!
Aivan, tuo narsisimisi kuultaa läpi vähän joka asiassa, eikä ole miellyttävää. Meitä tallaajia kun on täällä pallolla niin monta muutakin kuin sinä, kaikilla omat ongelmansa.
Joku voisi luulla esim. että mulla on ollut elämä niin helppoa ja siksi mulla on "varaa" ratsastaa moraalin korkealla hevosella. Niin ei kuitenkaan ole. Olen saanut arvoni, kuten lesboutenikin, syntymälahjana, ne ovat niitä asioita jotka ovat pysyneet elämän tuulissa ja myrskyissäkin mukana.
Mulla on ollut itse asiassa, mitenkään valittamatta, hyvinkin raskas elämä. Paljon menetyksiä, vaikeuksia, ja vuosikausia suoranaista köyhyyttä mm. opiskelujen takia. Silti olisin kuollut mielummin nälkään kuin alkanut huorata. Se olisi viimeinen asia mitä tekisin, ja se kertoo mielestäni ihmisestä paljon. Ei se ole rohkeutta, vaan inhottavaa, alhaista toimintaa niin ostajan kuin myyjänkin toimesta. Uskon että suurin osa ihmisistä ei sitä hyväksy tai ainakaan halua olla prostituoidun kumppani, oli sitten nykyinen tai entinen.
Tiedän todellakin mitä on elää tiukasti, voi että tiedänkin. Hirveää piinaa on koettu. Mutta on kuitenkin ihmisestä kiinni miten sen ratkaisee, prostituutioon turvautuminen on kuitenkin vapaaehtoinen ratkaisu ja väitän että suurin osa ihmisistä ei koskaan sitä tekisi.
Omat valinnat ovat aina mukana. Jos on ollut prostituoitu, sitä kavahdetaan. Jos joku on nuoruudessaan lävistänyt itsensä neulatyynyksi, sitä voi joku kavahtaa vaikka ehkä muuten sopisikin kumppaniksi. Jne. Jne. Omat valinnat vaikuttavat kaikkeen, on turha ihmetellä ja ruikuttaa että mikä on kun ei tärppää.
Syitä on tietenkin monia, kaikkia ei voi edes tietää. Mutta meitä ihmisiä on niin mielettömän erilaisia, mutta usein kuitenkin, vakka kantensa löytää. Varmasti sinäkin.
Jos kuulostaa siltä että tuomitsen sinut, niin asia ei ole niin. Jos kuulostaa siltä että tuomitsen prostituution, niin asia on juuri niin.
Sinkku olen minäkin, ollut jo kuukausia. Kamalasti vikojahan on mussakin, eihän siitä mihinkään pääse. Ehkä vielä löydän jonkun joka ymmärtää jopa mun ajatusmaailmaa, johon kuuluu ehdoton uskollisuus, moraali, yksiavioisuus ja askel askeleelta eteneminen. Sitoutuminen, hellyys, huomaavaisuus, läheisyys. Jakaminen.
Moni ei nykyään tahdo mitään pysyvää, vain irrallisuutta ja juurettomuutta. Minä vaadin ehkä paljon mutta myös annan paljon.
Kyllä sinä varmaan mua aiemmin kumppanin löydät, sitä en epäile ollenkaan. Jotenkin vain tuntuu että olet vähän epärealistinen. Ehkä me kaikki sitten olemme.
Vaikka niin ehkä uskotkin, en toivo sulle pahaa. Toivon meille kaikille hyvää, vaikka emme toisiamme ymmärtäisikään voimme olla silti jonkinlaisessa sovussa.
Terveisin tekopyhä hurskastelija... ;)- Catsy_666
"Itsehän esim. prostituutiostasi olet kertonut niin moneen otteeseen että ilmeisesti se on sulle jonkinlainen rohkeuden ja ylpeilyn aihe. Niin ainakin voisi tulkita!"
Kyllä.
"Mulla on ollut itse asiassa, mitenkään valittamatta, hyvinkin raskas elämä. Paljon menetyksiä, vaikeuksia, ja vuosikausia suoranaista köyhyyttä mm. opiskelujen takia. Silti olisin kuollut mielummin nälkään kuin alkanut huorata."
Minulle köyhyydessä alkoi tulla sietokyvyn raja vastaan siinä vaiheessa kun katsoin ruokakaappiin ja sieltä katsottiin takaisin. Silloin unohdin hetkiseksi senkin että yläkerran kylpyamme tyhjeni alakertaan keittiön lattialle. Lämpötila oli talvella 5°C sisällä ja seinillä oli hometta jota piti tappaa tärkillä. Viisi vuotta tämän jälkeenkin minun vaatteeni haisivat homeelta.
"Ei se ole rohkeutta, vaan inhottavaa, alhaista toimintaa niin ostajan kuin myyjänkin toimesta. Uskon että suurin osa ihmisistä ei sitä hyväksy tai ainakaan halua olla prostituoidun kumppani, oli sitten nykyinen tai entinen."
Narsismin lisäksi olen perfektionisti. Perfektionismini kohdistuu seksiin. Hyödynsin perfektionismiani kaupallisesti. Ihmiset ovat nauttineet siitä niin kaupallisesti kuin epäkaupallisestikin.
Mutta minä olen työkseni tyhjennellyt räystäskouruja jotka ovat olleet tukossa. Haju on sanoinkuvaamaton ja lisäksi pitää keikkua korkealla katolla. Prostituutio oli paljon kivempaa kuin nuo kattohommat. Huonojen vaihtoehtojen joukossa se oli hyvä vaihtoehto, näin sanotaan pro-tukipisteelläkin.
"Omat valinnat vaikuttavat kaikkeen, on turha ihmetellä ja ruikuttaa että mikä on kun ei tärppää."
Oma valinta, niin, mutta tuskin on minun valinta se, että sinä tai joku muu on saanut kovin paljon negatiivisia tuntemuksia prostituutiosta. Toinen on tietysti se, etten minä heti ensimmäiseksi ihmiselle kerro olevani ex-pro.
"Jos kuulostaa siltä että tuomitsen prostituution, niin asia on juuri niin."
Voit minun puolestani tuomita rauhassa enkä minä pakota ketään prostituution enkä edes suosittele sitä toisille. Joillekin se ei sovi ja tiedän ihmisiä joille se ei ole sopinut ja tiedän ihmisiä joille se sopii kuten vaikkapa tämä: http://www.realm-of-shade.com/meretrix/
"Ehkä vielä löydän jonkun joka ymmärtää jopa mun ajatusmaailmaa, johon kuuluu ehdoton uskollisuus, moraali, yksiavioisuus ja askel askeleelta eteneminen. Sitoutuminen, hellyys, huomaavaisuus, läheisyys. Jakaminen. "
Usko tai älä, minä ymmärrän useimpia noista, ihan nyt mitenkään markkinoimatta itseäni. Se on tuo sinun "moraalisi" joka minun kanssani tökkii.
"Kyllä sinä varmaan mua aiemmin kumppanin löydät, sitä en epäile ollenkaan. Jotenkin vain tuntuu että olet vähän epärealistinen. Ehkä me kaikki sitten olemme. "
Minusta taas tuntuu että sinä olet epärealistinen (tuon sinun listasi kanssa, ellei sitä tulkitse hirtehisesti).
"Vaikka niin ehkä uskotkin, en toivo sulle pahaa."
Mun pitäisi ehkä tavata sut niin tiedän minä sinua oikein voisi pitää. On hyvin vaikea arvuutella sun perimmäisiä motiiveja näin netin välityksellä kuitenkaan.
"Toivon meille kaikille hyvää, vaikka emme toisiamme ymmärtäisikään voimme olla silti jonkinlaisessa sovussa. "
Rauhanomaista rinnakkaiseloa toivon kaikille näin jouluna ja sinulle, Zor-ro, just sitä samaa minun puoleltani kuin mitä tuossa yllä sanot!
Terveisin tekopyhä hurskastelija... ;) - ......
Catsy_666 kirjoitti:
"Itsehän esim. prostituutiostasi olet kertonut niin moneen otteeseen että ilmeisesti se on sulle jonkinlainen rohkeuden ja ylpeilyn aihe. Niin ainakin voisi tulkita!"
Kyllä.
"Mulla on ollut itse asiassa, mitenkään valittamatta, hyvinkin raskas elämä. Paljon menetyksiä, vaikeuksia, ja vuosikausia suoranaista köyhyyttä mm. opiskelujen takia. Silti olisin kuollut mielummin nälkään kuin alkanut huorata."
Minulle köyhyydessä alkoi tulla sietokyvyn raja vastaan siinä vaiheessa kun katsoin ruokakaappiin ja sieltä katsottiin takaisin. Silloin unohdin hetkiseksi senkin että yläkerran kylpyamme tyhjeni alakertaan keittiön lattialle. Lämpötila oli talvella 5°C sisällä ja seinillä oli hometta jota piti tappaa tärkillä. Viisi vuotta tämän jälkeenkin minun vaatteeni haisivat homeelta.
"Ei se ole rohkeutta, vaan inhottavaa, alhaista toimintaa niin ostajan kuin myyjänkin toimesta. Uskon että suurin osa ihmisistä ei sitä hyväksy tai ainakaan halua olla prostituoidun kumppani, oli sitten nykyinen tai entinen."
Narsismin lisäksi olen perfektionisti. Perfektionismini kohdistuu seksiin. Hyödynsin perfektionismiani kaupallisesti. Ihmiset ovat nauttineet siitä niin kaupallisesti kuin epäkaupallisestikin.
Mutta minä olen työkseni tyhjennellyt räystäskouruja jotka ovat olleet tukossa. Haju on sanoinkuvaamaton ja lisäksi pitää keikkua korkealla katolla. Prostituutio oli paljon kivempaa kuin nuo kattohommat. Huonojen vaihtoehtojen joukossa se oli hyvä vaihtoehto, näin sanotaan pro-tukipisteelläkin.
"Omat valinnat vaikuttavat kaikkeen, on turha ihmetellä ja ruikuttaa että mikä on kun ei tärppää."
Oma valinta, niin, mutta tuskin on minun valinta se, että sinä tai joku muu on saanut kovin paljon negatiivisia tuntemuksia prostituutiosta. Toinen on tietysti se, etten minä heti ensimmäiseksi ihmiselle kerro olevani ex-pro.
"Jos kuulostaa siltä että tuomitsen prostituution, niin asia on juuri niin."
Voit minun puolestani tuomita rauhassa enkä minä pakota ketään prostituution enkä edes suosittele sitä toisille. Joillekin se ei sovi ja tiedän ihmisiä joille se ei ole sopinut ja tiedän ihmisiä joille se sopii kuten vaikkapa tämä: http://www.realm-of-shade.com/meretrix/
"Ehkä vielä löydän jonkun joka ymmärtää jopa mun ajatusmaailmaa, johon kuuluu ehdoton uskollisuus, moraali, yksiavioisuus ja askel askeleelta eteneminen. Sitoutuminen, hellyys, huomaavaisuus, läheisyys. Jakaminen. "
Usko tai älä, minä ymmärrän useimpia noista, ihan nyt mitenkään markkinoimatta itseäni. Se on tuo sinun "moraalisi" joka minun kanssani tökkii.
"Kyllä sinä varmaan mua aiemmin kumppanin löydät, sitä en epäile ollenkaan. Jotenkin vain tuntuu että olet vähän epärealistinen. Ehkä me kaikki sitten olemme. "
Minusta taas tuntuu että sinä olet epärealistinen (tuon sinun listasi kanssa, ellei sitä tulkitse hirtehisesti).
"Vaikka niin ehkä uskotkin, en toivo sulle pahaa."
Mun pitäisi ehkä tavata sut niin tiedän minä sinua oikein voisi pitää. On hyvin vaikea arvuutella sun perimmäisiä motiiveja näin netin välityksellä kuitenkaan.
"Toivon meille kaikille hyvää, vaikka emme toisiamme ymmärtäisikään voimme olla silti jonkinlaisessa sovussa. "
Rauhanomaista rinnakkaiseloa toivon kaikille näin jouluna ja sinulle, Zor-ro, just sitä samaa minun puoleltani kuin mitä tuossa yllä sanot!
Terveisin tekopyhä hurskastelija... ;), eri asia kenellä on siihen pakottava tilanne. Ennen ajattelin itse niinkuin zor-ro, mut elämä opettaa. Jossain vaiheessa kaikki joutuu tekemään jotain epämiellyttävää sängyssä, joko esim. huoraamalla tai omassa parisuhteessa. Jopa se oma rakas kumppani voi haluta jotain sellaista mistä et itse pidä ja rakkaudesta suostut siihen. Ennemmin tai myöhemmin tulet teeskentelemään sängyssä, enkä tarkoita että kiellät seksuaalisen suuntautumisesi, vaan kenelläkään ei ole täysin samanlaisa seksifantasiaa kuin sinulla.
- Zor-ro
...... kirjoitti:
, eri asia kenellä on siihen pakottava tilanne. Ennen ajattelin itse niinkuin zor-ro, mut elämä opettaa. Jossain vaiheessa kaikki joutuu tekemään jotain epämiellyttävää sängyssä, joko esim. huoraamalla tai omassa parisuhteessa. Jopa se oma rakas kumppani voi haluta jotain sellaista mistä et itse pidä ja rakkaudesta suostut siihen. Ennemmin tai myöhemmin tulet teeskentelemään sängyssä, enkä tarkoita että kiellät seksuaalisen suuntautumisesi, vaan kenelläkään ei ole täysin samanlaisa seksifantasiaa kuin sinulla.
Höpsis.
Ikimaailmassa en pystyisi prostituutioon, kai minä nyt yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksella jo itseni tunnen aika hyvin.
En ole muutenkaan ollenkaan seksikeskeinen ihminen enkä omaa mitään kummempia "fantasioita" joten se siitä. Mulle seksi kuuluu vain ja ainoastaan parisuhteeseen, on pitkälti myös henkinen yhteys, eikä ole käyttö- tai kulutustavaraa missään nimessä. Vain jotain hyvin hyvin yksityistä ja vain omalle kumppanille suotua. Ei silti "pimeässä peiton alla", vaan aistikasta ja ihanaa. Ja ainutlaatuistakin se on kun sitä ei käytetä väärin.
Pidä mielipiteesi ja minä omani, mutta tuo on pötyä ettäkö kaikki siihen "pystyisivät". Väittäisin että useimmat eivät. Pysty, kykene, halua, tekisi sellaista mistään hinnasta, jne. miten vain. - .......
Zor-ro kirjoitti:
Höpsis.
Ikimaailmassa en pystyisi prostituutioon, kai minä nyt yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksella jo itseni tunnen aika hyvin.
En ole muutenkaan ollenkaan seksikeskeinen ihminen enkä omaa mitään kummempia "fantasioita" joten se siitä. Mulle seksi kuuluu vain ja ainoastaan parisuhteeseen, on pitkälti myös henkinen yhteys, eikä ole käyttö- tai kulutustavaraa missään nimessä. Vain jotain hyvin hyvin yksityistä ja vain omalle kumppanille suotua. Ei silti "pimeässä peiton alla", vaan aistikasta ja ihanaa. Ja ainutlaatuistakin se on kun sitä ei käytetä väärin.
Pidä mielipiteesi ja minä omani, mutta tuo on pötyä ettäkö kaikki siihen "pystyisivät". Väittäisin että useimmat eivät. Pysty, kykene, halua, tekisi sellaista mistään hinnasta, jne. miten vain.Kumppanini ja omat seksihaluni eivät kohtaa, mulla ei niitä niin kauheesti ole ja vaimoni haluaa "erikoisuuksia" Kai se on mun aviollinen velvollisuuteni ne tyydyttää. En itse ole huorannut, mutta olen tehnyt asioita joista en pidä, omalle vaimolleni ainoastaan, mutta voin rinnastaa asian huoraamiseen, vastenmielistä yhtä kaikki!
- bettis
Meitä ihmisiä kun vaan on niin monenlaisia. Luulin, ettei oma moraalini niin kovin piukka ole, mutta... Minulle itsestäänselvät asiat, kuten uskollisuus, rehellisyys ja aitous, eivät enää tunnu kuuluvan monenkaan arvomaailmaan. Olen ilmeisesti auttamattoman konservatiivinen jäykistelijä.
- Catsy_666
bettis kirjoitti:
Meitä ihmisiä kun vaan on niin monenlaisia. Luulin, ettei oma moraalini niin kovin piukka ole, mutta... Minulle itsestäänselvät asiat, kuten uskollisuus, rehellisyys ja aitous, eivät enää tunnu kuuluvan monenkaan arvomaailmaan. Olen ilmeisesti auttamattoman konservatiivinen jäykistelijä.
"Minulle itsestäänselvät asiat, kuten uskollisuus, rehellisyys ja aitous, eivät enää tunnu kuuluvan monenkaan arvomaailmaan. Olen ilmeisesti auttamattoman konservatiivinen jäykistelijä."
Aina puhutaan rehellisyydestä ja kaikki arvostavat sitä hirveän paljon, mutta kun tulee sitten se paikka että rehellisyys joutuu testiin, kuinka moni oikeasti on rehellinen? Aniharva. olen huomannut todeksi lauseen "ihminen ei vihaa mitään niin kuin totuutta itsestään" ja narsistina sen kanssa jatkuvasti joudun tekemisiin, että totuus itsestä kirvelee aina.
Sitten on kaikenlaiset uskovaiset jotka ei hyväksy tosiasioita.
Uskollisuudenkin voi ymmärtää ainakin kahdella tavalla. Minulle uskollisuus on perusarvo, mutta sitten olen ruvennut miettimään että toisaalta se voi olla sairaalloista riippuvaisuutta ja sekin on tietysti paha ja vääristää suhdetta.
Minä huomasin konservatiivisuuteni siinä että minulle on aivan itsestään selvä tavoite se, että kun kimpassa jonkin aikaa ollaan oltu, niin parisuhteen virallistaminen on edessä. Mutta sitten huomaa ettei se toisille olekaan näin. - eräs vain
Minusta sinä olet enempi narsisti kuin aloittaja.
- Jennifer40
eräs vain kirjoitti:
Minusta sinä olet enempi narsisti kuin aloittaja.
....on aivan pakko sanoa oma mielipiteeni, että Zorrossa en näe narsismia yhtään tippaa.
- Catsy_666
Jennifer40 kirjoitti:
....on aivan pakko sanoa oma mielipiteeni, että Zorrossa en näe narsismia yhtään tippaa.
Zor-ro komeilee "moraalillaan". Mitä kaikkea tähän moraaliin täsmälleen ottaen liittyy sitä me emme saa tietää. On helppoa itse määrätä tilannekohtaisesti mitä moraaliin liittyy ja mitä ei kun julkisesti ilmoittaisi vaikka henkilökohtaiset kymmenen käskyänsä joita sitoutuu noudattamaan. Olisi noloa jäädä kiinni sen jälkeen.
Se että Zor-ro julistaa moraaliaan on myös yläpuolelle asettautumista, ihan kuin meillä muilla ei olisi moraalia.
Minä näen moraalin sillä tavalla, että yleisesti hyväksyttyjen kristillisten käsitysten meitä odottaa helvetti ja hammasten kiristys. Kun tämä kuitenkin on tulossa, niin me voimmekin ottaa tämän elämän vähän rennommin sillä teki mitä tahansa niin palkkana on helvetti ja tulikivi. Toinen vaihtoehto on taas katua ja elää selibaatissa messuten koko ikänsä. Se käy kuitenkin perin rasittavaksi noin viiden vuoden viiveellä.
Toinen vaihtoehto on sitten se, että moraalinormisto on lähtöisin ihmisestä ja silloin tulee kyseeseen se, että millä oikeudella Zor-ro kuvittelee hänen normistonsa olevan parempi kuin muiden.
Mutta jos Zor-ro on narsisti niin se on eka symppis piirre hänessä jonka olen havainnut. Zor-ro, minä tiedän miltä sinusta tuntuu! - Lumienkeli22
...... kirjoitti:
, eri asia kenellä on siihen pakottava tilanne. Ennen ajattelin itse niinkuin zor-ro, mut elämä opettaa. Jossain vaiheessa kaikki joutuu tekemään jotain epämiellyttävää sängyssä, joko esim. huoraamalla tai omassa parisuhteessa. Jopa se oma rakas kumppani voi haluta jotain sellaista mistä et itse pidä ja rakkaudesta suostut siihen. Ennemmin tai myöhemmin tulet teeskentelemään sängyssä, enkä tarkoita että kiellät seksuaalisen suuntautumisesi, vaan kenelläkään ei ole täysin samanlaisa seksifantasiaa kuin sinulla.
olen kyllä Zor-ron kanssa samaa mieltä. Vaikka itse pystyisitkin prostituutioon (?) ei voi sanoa, että kaikki pystyisivät. Itse en tuollaiseen pystyisi, vaikka ajattelisin asiaa miltä kantilta tahansa.
- Zor-ro
Catsy_666 kirjoitti:
Zor-ro komeilee "moraalillaan". Mitä kaikkea tähän moraaliin täsmälleen ottaen liittyy sitä me emme saa tietää. On helppoa itse määrätä tilannekohtaisesti mitä moraaliin liittyy ja mitä ei kun julkisesti ilmoittaisi vaikka henkilökohtaiset kymmenen käskyänsä joita sitoutuu noudattamaan. Olisi noloa jäädä kiinni sen jälkeen.
Se että Zor-ro julistaa moraaliaan on myös yläpuolelle asettautumista, ihan kuin meillä muilla ei olisi moraalia.
Minä näen moraalin sillä tavalla, että yleisesti hyväksyttyjen kristillisten käsitysten meitä odottaa helvetti ja hammasten kiristys. Kun tämä kuitenkin on tulossa, niin me voimmekin ottaa tämän elämän vähän rennommin sillä teki mitä tahansa niin palkkana on helvetti ja tulikivi. Toinen vaihtoehto on taas katua ja elää selibaatissa messuten koko ikänsä. Se käy kuitenkin perin rasittavaksi noin viiden vuoden viiveellä.
Toinen vaihtoehto on sitten se, että moraalinormisto on lähtöisin ihmisestä ja silloin tulee kyseeseen se, että millä oikeudella Zor-ro kuvittelee hänen normistonsa olevan parempi kuin muiden.
Mutta jos Zor-ro on narsisti niin se on eka symppis piirre hänessä jonka olen havainnut. Zor-ro, minä tiedän miltä sinusta tuntuu!Mulle on ihan se ja sama mitä SINÄ musta ajattelet. En arvosta tekojasi yhtään enkä itse voisi elää noin.
Narsisti en ole. Moraalini mulla on ollut jo syntymästä, kotoakin opittu arvoja. En ole komeillut millään, ihmettelen vain maailman menoa ja ihmisten yleistä moraalittomuutta, jota uskottomuus, prostituutio sun muut edustavat. Joo joo, onhan niitä ollut kautta aikain, mutta kyllä se seksikeskeisyys on lisääntynyt nyky-yhteiskunnassa kovasti.
Itse perustan elämäni ihan muille arvoille ja niin mun on hyvä elää. Mitä siitä muut ajattelevat ei sinällään liikuta mua. Kiitos kuitenkin Jennifer kun puolustit mua. Arvostan sitä.
Ex-prostituoitu ei arvostustani saa. Ei moni muukaan. Ja esim. sinä et arvosta mua, ja hyvä niin.
Meidän on sun kanssa turha enempää vääntää, jos haluat väitellä niin tee se jonkun toisen kanssa. Mitä moraaliini liittyy ei ole kyllä mikään arvoitus, sen verran monta kertaa olen sen kertonut.
Mutta kuten sanottua, olemme ihmisinä varmaan ääripäitä ja sillä hyvä. - nessu
Catsy_666 kirjoitti:
Zor-ro komeilee "moraalillaan". Mitä kaikkea tähän moraaliin täsmälleen ottaen liittyy sitä me emme saa tietää. On helppoa itse määrätä tilannekohtaisesti mitä moraaliin liittyy ja mitä ei kun julkisesti ilmoittaisi vaikka henkilökohtaiset kymmenen käskyänsä joita sitoutuu noudattamaan. Olisi noloa jäädä kiinni sen jälkeen.
Se että Zor-ro julistaa moraaliaan on myös yläpuolelle asettautumista, ihan kuin meillä muilla ei olisi moraalia.
Minä näen moraalin sillä tavalla, että yleisesti hyväksyttyjen kristillisten käsitysten meitä odottaa helvetti ja hammasten kiristys. Kun tämä kuitenkin on tulossa, niin me voimmekin ottaa tämän elämän vähän rennommin sillä teki mitä tahansa niin palkkana on helvetti ja tulikivi. Toinen vaihtoehto on taas katua ja elää selibaatissa messuten koko ikänsä. Se käy kuitenkin perin rasittavaksi noin viiden vuoden viiveellä.
Toinen vaihtoehto on sitten se, että moraalinormisto on lähtöisin ihmisestä ja silloin tulee kyseeseen se, että millä oikeudella Zor-ro kuvittelee hänen normistonsa olevan parempi kuin muiden.
Mutta jos Zor-ro on narsisti niin se on eka symppis piirre hänessä jonka olen havainnut. Zor-ro, minä tiedän miltä sinusta tuntuu!Paraneeko sun itsetunto, jos haukut muita?
- Iso Jorma
Zor-ro kirjoitti:
Höpsis.
Ikimaailmassa en pystyisi prostituutioon, kai minä nyt yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksella jo itseni tunnen aika hyvin.
En ole muutenkaan ollenkaan seksikeskeinen ihminen enkä omaa mitään kummempia "fantasioita" joten se siitä. Mulle seksi kuuluu vain ja ainoastaan parisuhteeseen, on pitkälti myös henkinen yhteys, eikä ole käyttö- tai kulutustavaraa missään nimessä. Vain jotain hyvin hyvin yksityistä ja vain omalle kumppanille suotua. Ei silti "pimeässä peiton alla", vaan aistikasta ja ihanaa. Ja ainutlaatuistakin se on kun sitä ei käytetä väärin.
Pidä mielipiteesi ja minä omani, mutta tuo on pötyä ettäkö kaikki siihen "pystyisivät". Väittäisin että useimmat eivät. Pysty, kykene, halua, tekisi sellaista mistään hinnasta, jne. miten vain.Koita sorro hyväksyä että yhtälailla kuin sinun näkemyksesi aiheesta on oikea, niin on myös jonkin toisen.
- Iso Jorma
Zor-ro kirjoitti:
Mulle on ihan se ja sama mitä SINÄ musta ajattelet. En arvosta tekojasi yhtään enkä itse voisi elää noin.
Narsisti en ole. Moraalini mulla on ollut jo syntymästä, kotoakin opittu arvoja. En ole komeillut millään, ihmettelen vain maailman menoa ja ihmisten yleistä moraalittomuutta, jota uskottomuus, prostituutio sun muut edustavat. Joo joo, onhan niitä ollut kautta aikain, mutta kyllä se seksikeskeisyys on lisääntynyt nyky-yhteiskunnassa kovasti.
Itse perustan elämäni ihan muille arvoille ja niin mun on hyvä elää. Mitä siitä muut ajattelevat ei sinällään liikuta mua. Kiitos kuitenkin Jennifer kun puolustit mua. Arvostan sitä.
Ex-prostituoitu ei arvostustani saa. Ei moni muukaan. Ja esim. sinä et arvosta mua, ja hyvä niin.
Meidän on sun kanssa turha enempää vääntää, jos haluat väitellä niin tee se jonkun toisen kanssa. Mitä moraaliini liittyy ei ole kyllä mikään arvoitus, sen verran monta kertaa olen sen kertonut.
Mutta kuten sanottua, olemme ihmisinä varmaan ääripäitä ja sillä hyvä.Minä en arvosta sinua enkä kaltaisiasi.
Mutta jos tunnet itsesi paremmaksi leimaamalla "muut" ja "erilaiset" sekä toisinajattelevat niin minkäs siinä tekee.
Kaino toive, valkkaisit kuitenkin vähän mitä ja minne kirjoitat.
Ettet tarpeettomasti satuta sivullisia, vai teekö kuitenkin tuon tarkoituksella? - Catsy_666
Iso Jorma kirjoitti:
Minä en arvosta sinua enkä kaltaisiasi.
Mutta jos tunnet itsesi paremmaksi leimaamalla "muut" ja "erilaiset" sekä toisinajattelevat niin minkäs siinä tekee.
Kaino toive, valkkaisit kuitenkin vähän mitä ja minne kirjoitat.
Ettet tarpeettomasti satuta sivullisia, vai teekö kuitenkin tuon tarkoituksella?"Mutta jos tunnet itsesi paremmaksi leimaamalla "muut" ja "erilaiset" sekä toisinajattelevat niin minkäs siinä tekee."
Zor-roa inhottaa:
1) BDSM-porukat ("sairasta")
2) lävistykset
3) kimppaseksi
4) prostituutio
"Ettet tarpeettomasti satuta sivullisia, vai teekö kuitenkin tuon tarkoituksella?"
Tuossa on jo aika paljon sivullisia hutkittuna. Ajatukset ovat yhtä ahtaita kuin jollain skinheadillä tai fundiksella, hidas ymmärtämään mutta nopea tuomitsemaan. Ja sitten kuitenkin lesbous on ehdottomasti oikein kas kun se on sattunut HÄNEN kohdalleen. - Zor-ro
Catsy_666 kirjoitti:
"Mutta jos tunnet itsesi paremmaksi leimaamalla "muut" ja "erilaiset" sekä toisinajattelevat niin minkäs siinä tekee."
Zor-roa inhottaa:
1) BDSM-porukat ("sairasta")
2) lävistykset
3) kimppaseksi
4) prostituutio
"Ettet tarpeettomasti satuta sivullisia, vai teekö kuitenkin tuon tarkoituksella?"
Tuossa on jo aika paljon sivullisia hutkittuna. Ajatukset ovat yhtä ahtaita kuin jollain skinheadillä tai fundiksella, hidas ymmärtämään mutta nopea tuomitsemaan. Ja sitten kuitenkin lesbous on ehdottomasti oikein kas kun se on sattunut HÄNEN kohdalleen.Sun listasi ei ihan pidä paikkaansa. Huvittava sinällään.
Saan oikein roppakaupalla huomiotasi, susta on vain ollut kiva valita mut "kohteeksesi". Ilmeisesti persoonani kuitenkin kiehtoo sua. No ei voi mitään!
Itse laitoit tänne LISTAN missä hyvinkin jyrkästi tuomitsit joitakin ominaisuuksia, mm. mielenterveyshäiriöt. Jokaisella meillä on asioita joista emme pidä, joita pidämme jopa sairaina.
Sitä paitsi lesbous on synnynnäistä, ainakin usein. Onko huoraaminen?
Iso Jorma voisi alkaa sulle vaikka seksikumppaniksi, teillä voisi kaikesta päätellen synkata.
Narsisti ja toinenkin. Siinäpä oiva pari.
Tehän tässä toisia parempia yritätte olla, väitätte mun tuomitsevan mutta itse teette ihan samaa!
Se on vain elämää.
Nyt pesen käteni teistä molemmista ja keskityn ihan muihin ihmisiin. - Klaudia
Zor-ro kirjoitti:
Sun listasi ei ihan pidä paikkaansa. Huvittava sinällään.
Saan oikein roppakaupalla huomiotasi, susta on vain ollut kiva valita mut "kohteeksesi". Ilmeisesti persoonani kuitenkin kiehtoo sua. No ei voi mitään!
Itse laitoit tänne LISTAN missä hyvinkin jyrkästi tuomitsit joitakin ominaisuuksia, mm. mielenterveyshäiriöt. Jokaisella meillä on asioita joista emme pidä, joita pidämme jopa sairaina.
Sitä paitsi lesbous on synnynnäistä, ainakin usein. Onko huoraaminen?
Iso Jorma voisi alkaa sulle vaikka seksikumppaniksi, teillä voisi kaikesta päätellen synkata.
Narsisti ja toinenkin. Siinäpä oiva pari.
Tehän tässä toisia parempia yritätte olla, väitätte mun tuomitsevan mutta itse teette ihan samaa!
Se on vain elämää.
Nyt pesen käteni teistä molemmista ja keskityn ihan muihin ihmisiin.joka joutuu helposti riitoihin ihmisten kanssa puolustaessaan omia mielipiteitään? Minä olen sellainen, mutta osaan myös luovuttaa, kun mielipiteiden vaihto alkaa rasittaa liikaa. Mieluummin häviän väittelyn ja yritän unohtaa "tappioni".
Sivusta teidän sananvaihtoanne seuranneena sanoisin, ettei kukaan tässäkään tapauksessa riitele yksin. Tosin teidän keskustelu on minun mielestäni ollut ihan hyvää, vaikka menettekin ehkä vähän liikaa henkilökohtaisuuksiin.
Jos joku asia on omasta mielestä sairasta, inhottavaa, tuomittavaa, niin... jos se kuitenkin on jollekin toiselle tärkeätä, niin eikö voisi edes YRITTÄÄ ymmärtää?
Minä en pidä itseäni mitenkään erityisen moraalittomana, mutta en ahdasmielisenäkään. Minä HALUAISIN ymmärtää myös muunlaisia ihmisiä kuin mitä itse olen ja joskus olen myös ymmärtävinäni...
Minusta se on rikkaus elämässä, että hyväksyy myös erilaisuutta. Ihan oikeasti.
Kaikella kunnioituksella - jorma satuta
Iso Jorma kirjoitti:
Minä en arvosta sinua enkä kaltaisiasi.
Mutta jos tunnet itsesi paremmaksi leimaamalla "muut" ja "erilaiset" sekä toisinajattelevat niin minkäs siinä tekee.
Kaino toive, valkkaisit kuitenkin vähän mitä ja minne kirjoitat.
Ettet tarpeettomasti satuta sivullisia, vai teekö kuitenkin tuon tarkoituksella?kirjotuksillaan muita. Jos ei, niin ok. Jos satuttaa, niin kantsii lopettaa.
- Catsy_666
Zor-ro kirjoitti:
Sun listasi ei ihan pidä paikkaansa. Huvittava sinällään.
Saan oikein roppakaupalla huomiotasi, susta on vain ollut kiva valita mut "kohteeksesi". Ilmeisesti persoonani kuitenkin kiehtoo sua. No ei voi mitään!
Itse laitoit tänne LISTAN missä hyvinkin jyrkästi tuomitsit joitakin ominaisuuksia, mm. mielenterveyshäiriöt. Jokaisella meillä on asioita joista emme pidä, joita pidämme jopa sairaina.
Sitä paitsi lesbous on synnynnäistä, ainakin usein. Onko huoraaminen?
Iso Jorma voisi alkaa sulle vaikka seksikumppaniksi, teillä voisi kaikesta päätellen synkata.
Narsisti ja toinenkin. Siinäpä oiva pari.
Tehän tässä toisia parempia yritätte olla, väitätte mun tuomitsevan mutta itse teette ihan samaa!
Se on vain elämää.
Nyt pesen käteni teistä molemmista ja keskityn ihan muihin ihmisiin."Saan oikein roppakaupalla huomiotasi, susta on vain ollut kiva valita mut "kohteeksesi". "
Mitäpä ei narsisti toiselle narsistille antaisi kuin parastaan!
"Ilmeisesti persoonani kuitenkin kiehtoo sua."
Niin no, minua pidetään kyllä masokistina...
"Itse laitoit tänne LISTAN missä hyvinkin jyrkästi tuomitsit joitakin ominaisuuksia, mm. mielenterveyshäiriöt. Jokaisella meillä on asioita joista emme pidä, joita pidämme jopa sairaina."
En tuominnut, sanoinpa vain että sellaisen ihmisen kanssa minun on mahdotonta elää. Sen sanon kokemuksesta. "Sairaus" sinällään on perin leimaava sana. Human Genome Project on tuottanut uusia "sairauksia" miljoonittain. Oikeasti ne eivät ole sairauksia vaan yksilöllistä muuntelua. sairaudeksi asia muuttuu vasta kun siitä on haittaa henkilölle itselleen ja/tai muille.
"Sitä paitsi lesbous on synnynnäistä, ainakin usein. Onko huoraaminen?"
On. Siitäs sait!
Prostituutio ei onnistu ellei henkilö ole narsisti. Narsismi on lähes synnynnäistä. Narsistilla on kyky irtautua tunne-elämästä jolloin prostituutio ei tunnu missään.
Kerran yksi poka sanoi että hän oli venäläisellä prolla ja kysyi että mitä hän ajatteli seksin aikana ja pro vastasi "ajattelin että kohta noi perunat alkaa kiehua tuolla" ja sitten hän kysyi minulta että mitäs minä ajattelin. "Perunoita".
"Iso Jorma voisi alkaa sulle vaikka seksikumppaniksi, teillä voisi kaikesta päätellen synkata. "
Iso Jorma ei tykkää mun nickistäni ja minä olen nähnyt aika isoja jormia elämässäni joten en usko hänen tuovan mitään uutta elämääni.
"Narsisti ja toinenkin. Siinäpä oiva pari."
Mennään Zor-ro naimisiin!
"Tehän tässä toisia parempia yritätte olla, väitätte mun tuomitsevan mutta itse teette ihan samaa!"
Joo, mut mä olenkin narsisti. Minä en ole koskaan väittänyt olevani mitenkään moraalinen.
"Nyt pesen käteni teistä molemmista ja keskityn ihan muihin ihmisiin."
Catsy kiittää!
- Klaudia
mutta myös omaan itseen ovat asioita, jotka pitävät ihmisen koossa. Siksi keskustelu kannattaa.
"Ainoa mitä minulta ei voida viedä pois on tämä hetki tässä ja nyt."
Ja muistot... ikävätkin. Miksi ne eivät jätä meitä rauhaan ja anna uskoa taas elämään ja huomiseen?
Joskus olisi hyvä unohtaa ja aloittaa alusta, mutta eihän se ole mahdollista. Meillä on jokaisella oma menneisyytemme ja joskus se voi olla taakka. Mutta eikö ihminen opi vaikeuksistakin? Se, mikä on takana, mistä olet selvinnyt, on tehnyt sinusta sen ihmisen, mikä olet tänään. Ajattele, että olet ihan riittävän hyvä, et parempi kuin muut, mutta et huonompikaan. Maailma arvostaa erilaisia ihmisiä eri tavalla, mutta Jumalan edessä me kaikki olemme samanarvoisia.
"Ihmiset haluavat esikuvia, messiaan. Minä nyt olen ilmoittautunut sellaiseksi kun kukaan muu ei ole viitsinyt. Mutta sankarin viitta painaa ja messiaat hakataan ristiin."
Ei SINUN tarvitse enää heittäytyä marttyyriksi.
Mikähän rukous tähän sopisi...?
Jos ihmisistä ei löydy sinulle turvaa, etkä löydä sitä sisältäsi, et halua löytää sitä uskosta, niin ajattele, että nyt on näin. Huonomminkin on joskus ollut, ehkä paremminkin, mutta tällaista elämä on. Joskus se heittelee ja koettelee, mutta eipähän tule aika pitkäksi...
Ehkä keskustelu täällä auttaa sinuakin. Uskon ja toivon niin!- Catsy_666
"Ja muistot... ikävätkin. Miksi ne eivät jätä meitä rauhaan ja anna uskoa taas elämään ja huomiseen?"
Niin, toiset jotka näkevät minun nykyisyyteni eikä menneisyyttäni sanovat että minä tulen elämään pitkään. Minä taas itse näen menneisyyteni ja sen että henki on ollut löysässä monet kerrat. Monessa muussakin asiassa jos mä ajattelen nykyisyyttäni niin minä voin ottaa rennosti, mutta kun on se menneisyys...
Mulla on iso kuva katuprostituoidusta seinällä. Mä selitän sen kysyjille silä tavalla että se kuva on siellä sen takia etten unohtaisi mistä minä olen lähtenyt ja ylpistyisi liikaa silloin kun menee lujaa. Siihen sitten yksi sanoi että "miksi kidutat itseäsi?".
"Ajattele, että olet ihan riittävän hyvä, et parempi kuin muut, mutta et huonompikaan."
Noin se menee järjellä ajateltuna. Kun minä otan sen mitä minä ulkopuolisille itselleni kommunikoin ja sen miltä minä itse sisäisesti tunnen, niin lopputulos on se, että olen ihan tavallinen ja keskiverto. Tai kun mä otan sukukronikan ja selailen sitä, niin minä olen sukua ihan taviksille eli ei näillä geeneillä keksitä mitään uutta ydinfysiikkaan eikä voiteta olympialaisissa.
Näin siis järjellä ajateltuna. Mutta narsismi onkin tunteen asia. Epäilys siitä että kaikki mitä itselle hyvää on sanottu, onkin ollut imartelua tai sitten he ovat antaneet mun ulkoisen esiintymisen hämätä ja epäilys siitä että kun toiset saavat selville itsessä olevan kaiken huonon, niin joutuu tuomiolle.
"Ehkä keskustelu täällä auttaa sinuakin. Uskon ja toivon niin!"
No ei ainakaan pistetty päätä pölkylle niin kuin pelkäsin! Ehkä se johtuu joulusta.... - Klaudia
Catsy_666 kirjoitti:
"Ja muistot... ikävätkin. Miksi ne eivät jätä meitä rauhaan ja anna uskoa taas elämään ja huomiseen?"
Niin, toiset jotka näkevät minun nykyisyyteni eikä menneisyyttäni sanovat että minä tulen elämään pitkään. Minä taas itse näen menneisyyteni ja sen että henki on ollut löysässä monet kerrat. Monessa muussakin asiassa jos mä ajattelen nykyisyyttäni niin minä voin ottaa rennosti, mutta kun on se menneisyys...
Mulla on iso kuva katuprostituoidusta seinällä. Mä selitän sen kysyjille silä tavalla että se kuva on siellä sen takia etten unohtaisi mistä minä olen lähtenyt ja ylpistyisi liikaa silloin kun menee lujaa. Siihen sitten yksi sanoi että "miksi kidutat itseäsi?".
"Ajattele, että olet ihan riittävän hyvä, et parempi kuin muut, mutta et huonompikaan."
Noin se menee järjellä ajateltuna. Kun minä otan sen mitä minä ulkopuolisille itselleni kommunikoin ja sen miltä minä itse sisäisesti tunnen, niin lopputulos on se, että olen ihan tavallinen ja keskiverto. Tai kun mä otan sukukronikan ja selailen sitä, niin minä olen sukua ihan taviksille eli ei näillä geeneillä keksitä mitään uutta ydinfysiikkaan eikä voiteta olympialaisissa.
Näin siis järjellä ajateltuna. Mutta narsismi onkin tunteen asia. Epäilys siitä että kaikki mitä itselle hyvää on sanottu, onkin ollut imartelua tai sitten he ovat antaneet mun ulkoisen esiintymisen hämätä ja epäilys siitä että kun toiset saavat selville itsessä olevan kaiken huonon, niin joutuu tuomiolle.
"Ehkä keskustelu täällä auttaa sinuakin. Uskon ja toivon niin!"
No ei ainakaan pistetty päätä pölkylle niin kuin pelkäsin! Ehkä se johtuu joulusta.......saatan minäkin ajatella joskus näin:
"Epäilys siitä että kaikki mitä itselle hyvää on sanottu, onkin ollut imartelua tai sitten he ovat antaneet mun ulkoisen esiintymisen hämätä ja epäilys siitä että kun toiset saavat selville itsessä olevan kaiken huonon, niin joutuu tuomiolle."
Mitä ne tuomitsijatkaan ovat?!
Minä en pelkää joutuvani tuomiolle. En minä niin paha ole. Ehkä löytyy kymmenittäin hyviä syitä hylätä minut, mutta ei mitään sen pahempaa. Minun yksinäisyyteni on minulle kuin turvallinen vankiselli. Eihän sieltä voi paetakaan kuin hetkeksi...
Minä en tietääkseni ole narsisti enkä psykopaatti, vaikka joku täällä erään kirjoituksen yhteydessä niin väittikin. Olen enemmänkin tavallinen ja keskiverto, jos vertailuryhmänä on kaikki maailman ihmiset. Tällä palstalla olen ehkä outolintu, mutta en vaihtaisi osaani ainakaan ihan heti.
Ihan hyvä olla minä.
Minullakin on seinällä kuva. Se on "suojellut" minua useita vuosia. Se muistuttaa minua ja muita jostakin... En kerro, mikä kuva se on. Salaisuuksia pitää olla. Tuttavat kyllä tietävät, sillä sitä kuvaa ei voi olla huomaamatta. Se pysäyttää.
- Pir
On sinulla oikeus nillittää (metka uusi sana minulle). Jospa se helpottaisi vähän tätä hetkeä. Olet kohdannut kovia juttuja kodista alkaen, tuntenut tulleesi jätetyksi yksin jo silloin, kun perusturvaa olisit eniten tarvinnut, olet ollut kekseliäs ja selvinnyt. Selviät jatkossakin, uskon minä. Ei prostituutio ole sinua pilannut, senkin vaiheen olet voittanut.
Haluan sanoa, siis suorastaan vakuuttaa, ettei koko muu maailma sinua jätä. Täällä on ihmisiä, jotka välittävät sinusta. Ole ihan rauhassa, kyllä niin on. Ei kai kukaan kaikkien kanssa leiki ystävää, jos joku niin tekee, epäilen vahvasti taustalla piilevää vilpillistä pyrkyryyttä. Sinäkin välität ihmisistä ja autat, sitä samaa saat takaisin, vaikkei nyt siltä tuntuisi. Älä koe hätää siitä. Et itse usko tätä, mutta: olet vielä nuori (on se totta).
Tarve saada rinnalle henkinen ystävä ja rakastettu on takuuvarmasti joka ikisellä tälläkin palstalla kirjoittavalla sinkulla, tapa kertoa siitä vain vaihtelee. Sinulla Catsy on oma persoonallinen tapasi, kirjoitat mukaansa tempaavasti ja kiertelemättä. Toisaalta, luulenpa sinun tympääntyvän melko pian pelkkään seksiseuraan.
Sitä messiaanista johtamismissiota kannattaisi aktiivisesti torjua. Ymmärrän "kutsumuksen" siten, että olet nokkela ja keksit ratkaisuja, olet myös rohkea, peloistasi huolimatta, siksi olet valmis muidenkin puolesta käymään päin kuin lukkari sotaan. Lisäksi on aika hurmaavaa johtaa? Tao ajatuksiisi, ettet ole vastuussa ystäviesi ja kavereittesi asioista, lopun perin. Voit autella, mutta älä ota kaikkea niskoillesi.
Jos oletukseni ovat menneet pieleen, niin ei se ole mulle ensimmäinen kerta :D. Joulun lämpöä, Catsy. Tyynesti vaan.- onni onkaan?
Pirrille kysymys. Voisitko rakentaa parisuhteen entisen prostituoidun kanssa?
- Catsy_666
Toivottavasti pukinkontista löytyy monella leppiksellä "Stone Butch Blues", jossa hengailee "stone pro", muistaakseni useampiakin, siis omanlaisiaan prostituoituja lesbopiireissä ja heidät hyväksytään sellaisenaan kun taas kirjan päähenkilöä ei oikein hyväksytä.
"On sinulla oikeus nillittää (metka uusi sana minulle)."
Exän käyttämä sana. Minulle se vain on vaikeaa, kun on sellainen kovis.
"Ei prostituutio ole sinua pilannut, senkin vaiheen olet voittanut."
Ihmiset jotka tuntevat minun ja minun taustani sanovat että ankara perhe on minut pilannut ja että minä olen sympaattisin koko porukasta. Se on vitsi, sillä minua ei pidetä symppiksenä lainkaan.
Toinen mikä pilaa on yhteiskunta.
Näin kerran alkkiksen metrossa ja hän availi pulloa ja sitten hän kysyi "minulta että tiedätkös miksi minä olen alkoholisti?" Minä olin tosi vaivautunut. Hän sanoi "Minä juon siksi että minua pelottaa". Yht'äkkiä minä niin kuin täysin ymmärsin tuota miestä. Voidaan sanoa että minuakin pelottaa, mutta minua pelottaisi vielä lisäksi se että alkoholismi ym. rappio näkyisi päältä. sitten on tietysti nämä syömishäiriöiset.
Mutta yhteiskunta ruokkii sairasta narsismia. Minä olin koulun "paras", kerran olin koko kaupungin "paras". Mutta silloin oli vähän pyrkijöitä. Tänään koulu on paljon hiostavampi kuin ennen ja sitä myöten sairaampi.
Los Angeles (viimeistään tässä vaiheessa kaikki tuntevat minut, tosi narsistista) oli minulle taivas. Siellä ei merkinnyt mitään mitä sinä olet sisäisesti vaan se merkitsi mitä sinä olit ulkoisesti. Mutta onneksi amerikkalaiset eivät olleet kovin tyylitietoisia.
"Haluan sanoa, siis suorastaan vakuuttaa, ettei koko muu maailma sinua jätä. Täällä on ihmisiä, jotka välittävät sinusta. Ole ihan rauhassa, kyllä niin on."
Niin kuulostaa järkevältä ja haluaisin uskoakin niin, vaikkei se totta olisikaan.
"Sinäkin välität ihmisistä ja autat, sitä samaa saat takaisin"
Minä hullu laskelmoin sen varaan että autan ihmisiä ja he vuorostaan auttaisivat minua, vaikka kiittämättömyys on maailman palkka. Kukaan ei ole sitä vielä tuonut esille, mutta narsistia pidetään joskus psykopaatin synonyyminä. Minä en ole psykopaatti, en käytä ihmisiä hyväkseni, jos en muusta syystä niin ainakin siitä että piirit ovat pienet ja sana ja maine leviää. Ex:kin oli tutun tuttu.
"olet vielä nuori (on se totta)."
Tänään voi olla viimeinen elinpäiväni. Kaveri kuoli salamaniskuun 1994, maratonjuoksija, nuori, terve kuin mikä. Toinen tuttava asetteli julistetta tikkailla ja tipahti. Maassa sattui olemaan kivi juuri sillä kohtaa mihin pää iskeytyi.
"Toisaalta, luulenpa sinun tympääntyvän melko pian pelkkään seksiseuraan. "
Olet oikeassa.
"Sitä messiaanista johtamismissiota kannattaisi aktiivisesti torjua. Ymmärrän "kutsumuksen" siten, että olet nokkela ja keksit ratkaisuja, olet myös rohkea, peloistasi huolimatta, siksi olet valmis muidenkin puolesta käymään päin kuin lukkari sotaan. Lisäksi on aika hurmaavaa johtaa?"
Olet aivan oikeassa. Vaikka olenkin pelokas ja epävarma, minulla on itsekuria niin paljon että pystyn hallitsemaan pelkoni. Tunteet ovat aika kiikkeriä mikä tarkoittaa että kun tunteet heilahtaa äärilaitaan, niin ne tasapainottuvat myös nopeasti.
(Oli hauska katsoa Wildboyzistä Chrisin silittävän jaguaaria, sillä minä tiedän miten isoa kissaeläintä silitetään ilman että syömiseksi tulemisen todennäköisyys olisi kestämätön.)
Minä olen syntynyt johtajaksi, se on minun missioni. Kun on valkoinen valas, niin minä olen Ahab. Nyt minulla ei ole sitä valkoista valasta joka muodostaisi elämälleni päämäärän ellei seuran hankkiminen olisi se.
"Tao ajatuksiisi, ettet ole vastuussa ystäviesi ja kavereittesi asioista, lopun perin. Voit autella, mutta älä ota kaikkea niskoillesi."
Vaikea tehtävä. Jos minulla on avain, niin jättäisinkö muut lukittujen ovien taakse etsimään omaa avaintaan? Miksi missaisin niin hyvän tilaisuuden tuottaa itselleni hyödyllisiä kiitollisuudenvelkaisia ihmisiä?
"Jos oletukseni ovat menneet pieleen, niin ei se ole mulle ensimmäinen kerta :D."
Eivätpä menneet!
"Joulun lämpöä, Catsy."
Samoin sinulle, Pir! - Minni
Catsy_666 kirjoitti:
Toivottavasti pukinkontista löytyy monella leppiksellä "Stone Butch Blues", jossa hengailee "stone pro", muistaakseni useampiakin, siis omanlaisiaan prostituoituja lesbopiireissä ja heidät hyväksytään sellaisenaan kun taas kirjan päähenkilöä ei oikein hyväksytä.
"On sinulla oikeus nillittää (metka uusi sana minulle)."
Exän käyttämä sana. Minulle se vain on vaikeaa, kun on sellainen kovis.
"Ei prostituutio ole sinua pilannut, senkin vaiheen olet voittanut."
Ihmiset jotka tuntevat minun ja minun taustani sanovat että ankara perhe on minut pilannut ja että minä olen sympaattisin koko porukasta. Se on vitsi, sillä minua ei pidetä symppiksenä lainkaan.
Toinen mikä pilaa on yhteiskunta.
Näin kerran alkkiksen metrossa ja hän availi pulloa ja sitten hän kysyi "minulta että tiedätkös miksi minä olen alkoholisti?" Minä olin tosi vaivautunut. Hän sanoi "Minä juon siksi että minua pelottaa". Yht'äkkiä minä niin kuin täysin ymmärsin tuota miestä. Voidaan sanoa että minuakin pelottaa, mutta minua pelottaisi vielä lisäksi se että alkoholismi ym. rappio näkyisi päältä. sitten on tietysti nämä syömishäiriöiset.
Mutta yhteiskunta ruokkii sairasta narsismia. Minä olin koulun "paras", kerran olin koko kaupungin "paras". Mutta silloin oli vähän pyrkijöitä. Tänään koulu on paljon hiostavampi kuin ennen ja sitä myöten sairaampi.
Los Angeles (viimeistään tässä vaiheessa kaikki tuntevat minut, tosi narsistista) oli minulle taivas. Siellä ei merkinnyt mitään mitä sinä olet sisäisesti vaan se merkitsi mitä sinä olit ulkoisesti. Mutta onneksi amerikkalaiset eivät olleet kovin tyylitietoisia.
"Haluan sanoa, siis suorastaan vakuuttaa, ettei koko muu maailma sinua jätä. Täällä on ihmisiä, jotka välittävät sinusta. Ole ihan rauhassa, kyllä niin on."
Niin kuulostaa järkevältä ja haluaisin uskoakin niin, vaikkei se totta olisikaan.
"Sinäkin välität ihmisistä ja autat, sitä samaa saat takaisin"
Minä hullu laskelmoin sen varaan että autan ihmisiä ja he vuorostaan auttaisivat minua, vaikka kiittämättömyys on maailman palkka. Kukaan ei ole sitä vielä tuonut esille, mutta narsistia pidetään joskus psykopaatin synonyyminä. Minä en ole psykopaatti, en käytä ihmisiä hyväkseni, jos en muusta syystä niin ainakin siitä että piirit ovat pienet ja sana ja maine leviää. Ex:kin oli tutun tuttu.
"olet vielä nuori (on se totta)."
Tänään voi olla viimeinen elinpäiväni. Kaveri kuoli salamaniskuun 1994, maratonjuoksija, nuori, terve kuin mikä. Toinen tuttava asetteli julistetta tikkailla ja tipahti. Maassa sattui olemaan kivi juuri sillä kohtaa mihin pää iskeytyi.
"Toisaalta, luulenpa sinun tympääntyvän melko pian pelkkään seksiseuraan. "
Olet oikeassa.
"Sitä messiaanista johtamismissiota kannattaisi aktiivisesti torjua. Ymmärrän "kutsumuksen" siten, että olet nokkela ja keksit ratkaisuja, olet myös rohkea, peloistasi huolimatta, siksi olet valmis muidenkin puolesta käymään päin kuin lukkari sotaan. Lisäksi on aika hurmaavaa johtaa?"
Olet aivan oikeassa. Vaikka olenkin pelokas ja epävarma, minulla on itsekuria niin paljon että pystyn hallitsemaan pelkoni. Tunteet ovat aika kiikkeriä mikä tarkoittaa että kun tunteet heilahtaa äärilaitaan, niin ne tasapainottuvat myös nopeasti.
(Oli hauska katsoa Wildboyzistä Chrisin silittävän jaguaaria, sillä minä tiedän miten isoa kissaeläintä silitetään ilman että syömiseksi tulemisen todennäköisyys olisi kestämätön.)
Minä olen syntynyt johtajaksi, se on minun missioni. Kun on valkoinen valas, niin minä olen Ahab. Nyt minulla ei ole sitä valkoista valasta joka muodostaisi elämälleni päämäärän ellei seuran hankkiminen olisi se.
"Tao ajatuksiisi, ettet ole vastuussa ystäviesi ja kavereittesi asioista, lopun perin. Voit autella, mutta älä ota kaikkea niskoillesi."
Vaikea tehtävä. Jos minulla on avain, niin jättäisinkö muut lukittujen ovien taakse etsimään omaa avaintaan? Miksi missaisin niin hyvän tilaisuuden tuottaa itselleni hyödyllisiä kiitollisuudenvelkaisia ihmisiä?
"Jos oletukseni ovat menneet pieleen, niin ei se ole mulle ensimmäinen kerta :D."
Eivätpä menneet!
"Joulun lämpöä, Catsy."
Samoin sinulle, Pir!Mutta kun lukee sun kirjotuksii tulee mieleen, et sä et varmaan oo nainen. Oot esiintynyt ennen jollain muulla nimellä eri roolissa.
Nimittäin kun joku kysy kerran sulta, et ootko lesbo. Vastasit et mieti itse voiko 666 olla lesbo! Mutta oikeestaan väliäkö tuolla kun ollaan kaikki anonyymejä. - rebecca
Catsy_666 kirjoitti:
Toivottavasti pukinkontista löytyy monella leppiksellä "Stone Butch Blues", jossa hengailee "stone pro", muistaakseni useampiakin, siis omanlaisiaan prostituoituja lesbopiireissä ja heidät hyväksytään sellaisenaan kun taas kirjan päähenkilöä ei oikein hyväksytä.
"On sinulla oikeus nillittää (metka uusi sana minulle)."
Exän käyttämä sana. Minulle se vain on vaikeaa, kun on sellainen kovis.
"Ei prostituutio ole sinua pilannut, senkin vaiheen olet voittanut."
Ihmiset jotka tuntevat minun ja minun taustani sanovat että ankara perhe on minut pilannut ja että minä olen sympaattisin koko porukasta. Se on vitsi, sillä minua ei pidetä symppiksenä lainkaan.
Toinen mikä pilaa on yhteiskunta.
Näin kerran alkkiksen metrossa ja hän availi pulloa ja sitten hän kysyi "minulta että tiedätkös miksi minä olen alkoholisti?" Minä olin tosi vaivautunut. Hän sanoi "Minä juon siksi että minua pelottaa". Yht'äkkiä minä niin kuin täysin ymmärsin tuota miestä. Voidaan sanoa että minuakin pelottaa, mutta minua pelottaisi vielä lisäksi se että alkoholismi ym. rappio näkyisi päältä. sitten on tietysti nämä syömishäiriöiset.
Mutta yhteiskunta ruokkii sairasta narsismia. Minä olin koulun "paras", kerran olin koko kaupungin "paras". Mutta silloin oli vähän pyrkijöitä. Tänään koulu on paljon hiostavampi kuin ennen ja sitä myöten sairaampi.
Los Angeles (viimeistään tässä vaiheessa kaikki tuntevat minut, tosi narsistista) oli minulle taivas. Siellä ei merkinnyt mitään mitä sinä olet sisäisesti vaan se merkitsi mitä sinä olit ulkoisesti. Mutta onneksi amerikkalaiset eivät olleet kovin tyylitietoisia.
"Haluan sanoa, siis suorastaan vakuuttaa, ettei koko muu maailma sinua jätä. Täällä on ihmisiä, jotka välittävät sinusta. Ole ihan rauhassa, kyllä niin on."
Niin kuulostaa järkevältä ja haluaisin uskoakin niin, vaikkei se totta olisikaan.
"Sinäkin välität ihmisistä ja autat, sitä samaa saat takaisin"
Minä hullu laskelmoin sen varaan että autan ihmisiä ja he vuorostaan auttaisivat minua, vaikka kiittämättömyys on maailman palkka. Kukaan ei ole sitä vielä tuonut esille, mutta narsistia pidetään joskus psykopaatin synonyyminä. Minä en ole psykopaatti, en käytä ihmisiä hyväkseni, jos en muusta syystä niin ainakin siitä että piirit ovat pienet ja sana ja maine leviää. Ex:kin oli tutun tuttu.
"olet vielä nuori (on se totta)."
Tänään voi olla viimeinen elinpäiväni. Kaveri kuoli salamaniskuun 1994, maratonjuoksija, nuori, terve kuin mikä. Toinen tuttava asetteli julistetta tikkailla ja tipahti. Maassa sattui olemaan kivi juuri sillä kohtaa mihin pää iskeytyi.
"Toisaalta, luulenpa sinun tympääntyvän melko pian pelkkään seksiseuraan. "
Olet oikeassa.
"Sitä messiaanista johtamismissiota kannattaisi aktiivisesti torjua. Ymmärrän "kutsumuksen" siten, että olet nokkela ja keksit ratkaisuja, olet myös rohkea, peloistasi huolimatta, siksi olet valmis muidenkin puolesta käymään päin kuin lukkari sotaan. Lisäksi on aika hurmaavaa johtaa?"
Olet aivan oikeassa. Vaikka olenkin pelokas ja epävarma, minulla on itsekuria niin paljon että pystyn hallitsemaan pelkoni. Tunteet ovat aika kiikkeriä mikä tarkoittaa että kun tunteet heilahtaa äärilaitaan, niin ne tasapainottuvat myös nopeasti.
(Oli hauska katsoa Wildboyzistä Chrisin silittävän jaguaaria, sillä minä tiedän miten isoa kissaeläintä silitetään ilman että syömiseksi tulemisen todennäköisyys olisi kestämätön.)
Minä olen syntynyt johtajaksi, se on minun missioni. Kun on valkoinen valas, niin minä olen Ahab. Nyt minulla ei ole sitä valkoista valasta joka muodostaisi elämälleni päämäärän ellei seuran hankkiminen olisi se.
"Tao ajatuksiisi, ettet ole vastuussa ystäviesi ja kavereittesi asioista, lopun perin. Voit autella, mutta älä ota kaikkea niskoillesi."
Vaikea tehtävä. Jos minulla on avain, niin jättäisinkö muut lukittujen ovien taakse etsimään omaa avaintaan? Miksi missaisin niin hyvän tilaisuuden tuottaa itselleni hyödyllisiä kiitollisuudenvelkaisia ihmisiä?
"Jos oletukseni ovat menneet pieleen, niin ei se ole mulle ensimmäinen kerta :D."
Eivätpä menneet!
"Joulun lämpöä, Catsy."
Samoin sinulle, Pir!Ei psykopaatin tunnuspiire muuten ole välttämättä ihmisten hyväksikäyttö. Psykopaatti nimitystä kavahdetaan, mutta heitä löytyy yllättävän paljon. Synonyymi on luonnehäiriöinen, joita ovat myös sairaalloisen narsistiset ihmiset. Mutta eihän toki narsismi aina esiinny ihmisissä sairaalloisessa mittakaavassa, ja kuka sen määrittelee - en osaa sanoa.
Toinen asia, josta ihmiset mielestäni hysterisoituu ihmeen helposti on prostituutio. Tunnen muutaman em. ammatin harjoittajaa enkä osaa tehdä asiasta mitään numeroa. Ei heitä alalle ole mikään pakko ajanut, eivätkä he tosiaan ole mitään uhreja. Valinta on täysin heidän omansa ja minä en lähde arvostelemaan kenenkään elämän tyyliä. Ihmisillä on omat arvonsa, ja minun puolestani saavat ne pitääkin -kaikella kunnioituksella. - Klaudia
rebecca kirjoitti:
Ei psykopaatin tunnuspiire muuten ole välttämättä ihmisten hyväksikäyttö. Psykopaatti nimitystä kavahdetaan, mutta heitä löytyy yllättävän paljon. Synonyymi on luonnehäiriöinen, joita ovat myös sairaalloisen narsistiset ihmiset. Mutta eihän toki narsismi aina esiinny ihmisissä sairaalloisessa mittakaavassa, ja kuka sen määrittelee - en osaa sanoa.
Toinen asia, josta ihmiset mielestäni hysterisoituu ihmeen helposti on prostituutio. Tunnen muutaman em. ammatin harjoittajaa enkä osaa tehdä asiasta mitään numeroa. Ei heitä alalle ole mikään pakko ajanut, eivätkä he tosiaan ole mitään uhreja. Valinta on täysin heidän omansa ja minä en lähde arvostelemaan kenenkään elämän tyyliä. Ihmisillä on omat arvonsa, ja minun puolestani saavat ne pitääkin -kaikella kunnioituksella.älyttömän tyhmä kysymykseni, mutta voiko luonnehäiriöisen ihmisen kanssa olla parisuhteessa, onnistuuko se? Vai olisiko parempi olla yksin?
- Jennifer40
Klaudia kirjoitti:
älyttömän tyhmä kysymykseni, mutta voiko luonnehäiriöisen ihmisen kanssa olla parisuhteessa, onnistuuko se? Vai olisiko parempi olla yksin?
..vaan aivan aiheellinen. Luonnehäiriö on vaikea sairaus ja minulla on kokemusta ainakin yhdestä ihmisestä, joka luokiteltiin vakavaksi persoonallisuushäiriöiseksi.
En suosittele yhteiselämää tällaisen henkilön kanssa ainakaan kovin herkälle tai hoivaavalle tyypille, sillä siinä on vaara, että että omakin mielenterveys järkkyy. Myöskään kovin narsistista henkilöä en suosittele, kokemuksia sellaisestakin, sillä siinä taas menevät yksinkertaisesti hermot. Toisen ainaisessa loisteessa ja palvonnassa ei ole hyvä olla...!
Kuulostaa varmaan kovalta tämä mielipide, mutta jokainen on oman onnensa seppä. Yltiöpäisesti ei kannata tavoitella tuulimyllyjä. Ne eivät pysähdy, ellei niitä revi maan tasalle..;) - rebecca
Klaudia kirjoitti:
älyttömän tyhmä kysymykseni, mutta voiko luonnehäiriöisen ihmisen kanssa olla parisuhteessa, onnistuuko se? Vai olisiko parempi olla yksin?
Mahdollista, mutta äärimmäisen kuluttavaa.
Luonnevikaiset ovat vielä usein keskimääräistä älykkäämpiä, joten he tekevät helposti vaikutuksen puheillaan.
En suosittele luonnevikaisen kanssa parisuhdetta, ellet ole itse todella vahva persoona.
Raskasta se on jokatapauksessa. - Catsy_666
Minni kirjoitti:
Mutta kun lukee sun kirjotuksii tulee mieleen, et sä et varmaan oo nainen. Oot esiintynyt ennen jollain muulla nimellä eri roolissa.
Nimittäin kun joku kysy kerran sulta, et ootko lesbo. Vastasit et mieti itse voiko 666 olla lesbo! Mutta oikeestaan väliäkö tuolla kun ollaan kaikki anonyymejä.Yks (lesbo) kerran ihmetteli että olenks mä mies vaiko nainen. Mä vedin housut itseltäni nilkkoihin ja sanoin että onko asia tällä ratkaistu ja se oli.
Kovin montaa kertaa en tätä kuitenkaan haluaisi tehdä. Seuraavalla kerralla te epäilijät saatte koota porukan. :) - Catsy_666
Jennifer40 kirjoitti:
..vaan aivan aiheellinen. Luonnehäiriö on vaikea sairaus ja minulla on kokemusta ainakin yhdestä ihmisestä, joka luokiteltiin vakavaksi persoonallisuushäiriöiseksi.
En suosittele yhteiselämää tällaisen henkilön kanssa ainakaan kovin herkälle tai hoivaavalle tyypille, sillä siinä on vaara, että että omakin mielenterveys järkkyy. Myöskään kovin narsistista henkilöä en suosittele, kokemuksia sellaisestakin, sillä siinä taas menevät yksinkertaisesti hermot. Toisen ainaisessa loisteessa ja palvonnassa ei ole hyvä olla...!
Kuulostaa varmaan kovalta tämä mielipide, mutta jokainen on oman onnensa seppä. Yltiöpäisesti ei kannata tavoitella tuulimyllyjä. Ne eivät pysähdy, ellei niitä revi maan tasalle..;)"Luonnehäiriö on vaikea sairaus ja minulla on kokemusta ainakin yhdestä ihmisestä, joka luokiteltiin vakavaksi persoonallisuushäiriöiseksi."
Mikä on "vakava" tässä yhteydessä? Vakava voi tarkoittaa sitä että aiheuttaa suurta kärsimystä ympäristölleen tai sitten se tarkoittaa sitä että persoonallisuushäiriö on syntynyt jo varhain lapsuudessa. Tämä jälkimmäinen on totta minulla.
Minä yritän pitää jaakobinpainini sisäisenä, mutta kyllä se näkyy uloskin päin.
"En suosittele yhteiselämää tällaisen henkilön kanssa ainakaan kovin herkälle tai hoivaavalle tyypille, sillä siinä on vaara, että että omakin mielenterveys järkkyy."
Kyllä. Luonnehäiriöisen parantumisprognoosi on nolla. On ihan turha yrittää terapioida narsistia, siinä vain palaa loppuun.
Jos ihan aidosti rakastuu niin kyllä siinä toinenkin kärsii kun katsoo toisen sisäistä kamppailua. Mutta harvapa sellainen ihminen jolla ei sisäistä kamppailua olisi. - Catsy_666
Minni kirjoitti:
Mutta kun lukee sun kirjotuksii tulee mieleen, et sä et varmaan oo nainen. Oot esiintynyt ennen jollain muulla nimellä eri roolissa.
Nimittäin kun joku kysy kerran sulta, et ootko lesbo. Vastasit et mieti itse voiko 666 olla lesbo! Mutta oikeestaan väliäkö tuolla kun ollaan kaikki anonyymejä."Mutta kun lukee sun kirjotuksii tulee mieleen, et sä et varmaan oo nainen. Oot esiintynyt ennen jollain muulla nimellä eri roolissa."
Minä olen käyttänyt nimimerkkejä Empidonax ja Pora-liike eri foorumeissa.
"Nimittäin kun joku kysy kerran sulta, et ootko lesbo. Vastasit et mieti itse voiko 666 olla lesbo!"
En muista sanoneeni noin, mutta lesbouteni on kovin "nuorta". Olin kyllä nähnyt lesbiaanisia unia tms., mutta asia varmistui sitten parisuhteessa naisen kanssa. Sitä ennen saatoin hyvinkin vastata jotain epämääräistä suoraan kysymykseen.
"Mutta oikeestaan väliäkö tuolla kun ollaan kaikki anonyymejä."
Niin ja kun mun nimimerkkini on rekisteröitymätön niin joku muu voi käyttää sitä. - Klaudia
Jennifer40 kirjoitti:
..vaan aivan aiheellinen. Luonnehäiriö on vaikea sairaus ja minulla on kokemusta ainakin yhdestä ihmisestä, joka luokiteltiin vakavaksi persoonallisuushäiriöiseksi.
En suosittele yhteiselämää tällaisen henkilön kanssa ainakaan kovin herkälle tai hoivaavalle tyypille, sillä siinä on vaara, että että omakin mielenterveys järkkyy. Myöskään kovin narsistista henkilöä en suosittele, kokemuksia sellaisestakin, sillä siinä taas menevät yksinkertaisesti hermot. Toisen ainaisessa loisteessa ja palvonnassa ei ole hyvä olla...!
Kuulostaa varmaan kovalta tämä mielipide, mutta jokainen on oman onnensa seppä. Yltiöpäisesti ei kannata tavoitella tuulimyllyjä. Ne eivät pysähdy, ellei niitä revi maan tasalle..;)"Luonnehäiriö on vaikea sairaus ja minulla on kokemusta ainakin yhdestä ihmisestä, joka luokiteltiin vakavaksi persoonallisuushäiriöiseksi.
En suosittele yhteiselämää tällaisen henkilön kanssa ainakaan kovin herkälle tai hoivaavalle tyypille, sillä siinä on vaara, että että omakin mielenterveys järkkyy."
Eikö persoonallisuushäiriöinenkin voi olla herkkä ja hoivaava tyyppi? - Pir
onni onkaan? kirjoitti:
Pirrille kysymys. Voisitko rakentaa parisuhteen entisen prostituoidun kanssa?
Täälläkin on taas juteltu niin vilkkaasti, ettei meinaa ehtiä edes lukemaan, saati kommentoimaan. Kysymykseen kuitenkin vastaan:
Riippuu kokonaan ihmisestä, mikä ja millainen hän nyt on. Yhtä relevantti olisi kysymys: kelpaanko hänelle.
En minä ole tietääkseni koskaan "tuominnut" prostituoituja, en vain ole ikinä halunnut tehdä niitä hommia, kuten en monia muitakaan töitä tai asioita. Itse asiassa olen lievästi melkein ihaillut, miten he pystyvät siihen, olen itse niin rajoittunut tyyppi kuin olla voi.
Miten muuten itsensä "myyminen" vaimoksi oikeastaan eroaa prostituutiosta? Ei kai muuten, kuin että partneri ei vaihdu niin usein. Hyvät naimakaupat on aika perinteinen ja arvostettu optio tässä maailmassa edelleen. Prostituution ympärillä vahvasti häärivää mafiaa, ihmiskauppaa ja seksiteollisuutta vastustan ehdottomasti, ne ovat vahingollisia ja korruptiivisia ilmiöitä. Mutta nais- tai miesprostituoituja vastaan ihmisinä minulla ei ole mitään erityistä. - Klaudia
Pir kirjoitti:
Täälläkin on taas juteltu niin vilkkaasti, ettei meinaa ehtiä edes lukemaan, saati kommentoimaan. Kysymykseen kuitenkin vastaan:
Riippuu kokonaan ihmisestä, mikä ja millainen hän nyt on. Yhtä relevantti olisi kysymys: kelpaanko hänelle.
En minä ole tietääkseni koskaan "tuominnut" prostituoituja, en vain ole ikinä halunnut tehdä niitä hommia, kuten en monia muitakaan töitä tai asioita. Itse asiassa olen lievästi melkein ihaillut, miten he pystyvät siihen, olen itse niin rajoittunut tyyppi kuin olla voi.
Miten muuten itsensä "myyminen" vaimoksi oikeastaan eroaa prostituutiosta? Ei kai muuten, kuin että partneri ei vaihdu niin usein. Hyvät naimakaupat on aika perinteinen ja arvostettu optio tässä maailmassa edelleen. Prostituution ympärillä vahvasti häärivää mafiaa, ihmiskauppaa ja seksiteollisuutta vastustan ehdottomasti, ne ovat vahingollisia ja korruptiivisia ilmiöitä. Mutta nais- tai miesprostituoituja vastaan ihmisinä minulla ei ole mitään erityistä.niinpä, ja vielä maailman vanhin, ehkä. Minä kyllä arvostan prostituoitujen ammattitaitoa, mutta...
Voisitko seurustella ihmisen kanssa, joka on prostituoitu, eli rakkaasi olisi seksuaalisessa kanssakäymisessä muittenkin kanssa?
Kysymys saattaa olla vaikea. - Pir
Klaudia kirjoitti:
niinpä, ja vielä maailman vanhin, ehkä. Minä kyllä arvostan prostituoitujen ammattitaitoa, mutta...
Voisitko seurustella ihmisen kanssa, joka on prostituoitu, eli rakkaasi olisi seksuaalisessa kanssakäymisessä muittenkin kanssa?
Kysymys saattaa olla vaikea.En voisi seurustella ammatissa toimivan prostituoidun kanssa, en edes ei-ammattilaisen, muiden kanssa suhteilevan naisen kanssa. Ja syyn olen jo kertonut, olen niin kovin rajoittunut tyyppi. Eli uskollinen, luottavainen yms (zorromainen, ethän pahastu ilmaisusta Zorro?), en todennäköisesti sulattaisi mitään epätavallista edes (lävistyksiä muualla kuin korvissa, tatuointeja siellä täällä, poikkeuksellista käyttäytymistä ja sellaista). Eli olen hyvin perinteinen ja sovinnainen ihminen, myös moralisti oikeudenmukaisuus- ja luottamuksellisuuskysymyksissä, mutta en ehkä juuri muissa jutuissa.
Olen sitä mieltä, että meillä ihmisillä on seksuaalisista suuntauksista riippumatta aivan tarpeeksi vaikeaa selvitä elämän haasteista, ettei taakkoja tarvitse lisätä varta vasten. Silti meillä jokaisella on omat ajatuksemme ja arvomme, minulla minun, muilla hieman toisenlaiset. Jos ne eivät aiheuta haittaa, niin siitä vaan. - Jennifer40
Klaudia kirjoitti:
"Luonnehäiriö on vaikea sairaus ja minulla on kokemusta ainakin yhdestä ihmisestä, joka luokiteltiin vakavaksi persoonallisuushäiriöiseksi.
En suosittele yhteiselämää tällaisen henkilön kanssa ainakaan kovin herkälle tai hoivaavalle tyypille, sillä siinä on vaara, että että omakin mielenterveys järkkyy."
Eikö persoonallisuushäiriöinenkin voi olla herkkä ja hoivaava tyyppi?..on yleinen kuvaus persoonallisuushäiriöisestä (psykopaatti). Myös muita hyväkseen käyttävä, erittäin manipulointitaitoinen.
Toki mielenhäiriöitä on monia ja välimuotoja vaikka kuinka paljon. On kyllä toisaalta mielenkiintoinen keskustelunaihe sekin, että miten yleensä onnistuu mieleltään sairastuneen rakkaus ja parisuhdekuviot vai ovatko sairastuneet tuomittu yksinäisyyteen. Toisaalta myös me hyssyttelemme liikaa näitä sairaita, sillä kyllä sairaaltakin pitää voida vaatia kohtuullisuutta. - Klaudia
Jennifer40 kirjoitti:
..on yleinen kuvaus persoonallisuushäiriöisestä (psykopaatti). Myös muita hyväkseen käyttävä, erittäin manipulointitaitoinen.
Toki mielenhäiriöitä on monia ja välimuotoja vaikka kuinka paljon. On kyllä toisaalta mielenkiintoinen keskustelunaihe sekin, että miten yleensä onnistuu mieleltään sairastuneen rakkaus ja parisuhdekuviot vai ovatko sairastuneet tuomittu yksinäisyyteen. Toisaalta myös me hyssyttelemme liikaa näitä sairaita, sillä kyllä sairaaltakin pitää voida vaatia kohtuullisuutta.Persoonallisuushäiriö ei tarkoita automaattisesti samaa kuin psykopatia = sosiopatia. Diagnooseja on monia, myös välimuotoja, ja jokaisessa on joitakin piirteitä jostakin häiriöstä. Ei täysin tervettä ihmistä olekaan. Ääriolosuhteissa jokainen voi sairastua, joku vähemmästäkin. Ihminen ei ole kone ja ihmisen mielikin voi särkyä ja mennä rikki. Kaikkiin häiriötiloihin ei löydy parannusta eikä hoitoa mistään, ei ainakaan vielä. Ehkä tulevaisuus on meille kaikille parempi sen suhteen. Sen eteen toivoisi jokaisen tekevän oman osansa. Maailma olisi silloin parempi paikka elää.
- Jennifer40
Catsy_666 kirjoitti:
"Luonnehäiriö on vaikea sairaus ja minulla on kokemusta ainakin yhdestä ihmisestä, joka luokiteltiin vakavaksi persoonallisuushäiriöiseksi."
Mikä on "vakava" tässä yhteydessä? Vakava voi tarkoittaa sitä että aiheuttaa suurta kärsimystä ympäristölleen tai sitten se tarkoittaa sitä että persoonallisuushäiriö on syntynyt jo varhain lapsuudessa. Tämä jälkimmäinen on totta minulla.
Minä yritän pitää jaakobinpainini sisäisenä, mutta kyllä se näkyy uloskin päin.
"En suosittele yhteiselämää tällaisen henkilön kanssa ainakaan kovin herkälle tai hoivaavalle tyypille, sillä siinä on vaara, että että omakin mielenterveys järkkyy."
Kyllä. Luonnehäiriöisen parantumisprognoosi on nolla. On ihan turha yrittää terapioida narsistia, siinä vain palaa loppuun.
Jos ihan aidosti rakastuu niin kyllä siinä toinenkin kärsii kun katsoo toisen sisäistä kamppailua. Mutta harvapa sellainen ihminen jolla ei sisäistä kamppailua olisi.....persoonallisuushäiriö.
Eilen tuli mielenkiintoinen Punainen lanka, jossa keskusteltiin lapsen kehityksestä ja siitä, että jos on jäänyt vajaaksi perusturvallisuutta lapsena on omiaan "löytämään" sitä samaa aikuisena. Omalla kohdallani on käynyt juuri näin. Olen ollut helvetin helposti hyväksikäytettävä hölmö, mutta onneksi korjaavaa kokemusta ja sisäistä kasvua on tapahtunut niin paljon, että kuvio on osaltani ohi. Nyt olen hyvässä ja turvallisessa parisuhteessa, jossa me kumpikin saamme olla, mitä olemme. Se on minulle ensi arvoisen tärkeää. - Jennifer40
Klaudia kirjoitti:
Persoonallisuushäiriö ei tarkoita automaattisesti samaa kuin psykopatia = sosiopatia. Diagnooseja on monia, myös välimuotoja, ja jokaisessa on joitakin piirteitä jostakin häiriöstä. Ei täysin tervettä ihmistä olekaan. Ääriolosuhteissa jokainen voi sairastua, joku vähemmästäkin. Ihminen ei ole kone ja ihmisen mielikin voi särkyä ja mennä rikki. Kaikkiin häiriötiloihin ei löydy parannusta eikä hoitoa mistään, ei ainakaan vielä. Ehkä tulevaisuus on meille kaikille parempi sen suhteen. Sen eteen toivoisi jokaisen tekevän oman osansa. Maailma olisi silloin parempi paikka elää.
..mutta olen muistavanani, että psykopaatin uudempi termi on nimenomaan persoonallisuushäiriö.
Ja totta on, että ihmiset ovat erilaisia. On sairaita ja sairaita, ei niitä voi samaan karsinaan laittaa. - Klaudia
Jennifer40 kirjoitti:
..mutta olen muistavanani, että psykopaatin uudempi termi on nimenomaan persoonallisuushäiriö.
Ja totta on, että ihmiset ovat erilaisia. On sairaita ja sairaita, ei niitä voi samaan karsinaan laittaa.Jospa tarkistaisit. Puhutaan myös luonnehäiriöistä. Persoonallisuushäiriöitä on monenlaisia ja ihmiset eri luokkien sisällä ovat hekin erilaisia, diagnooseista huolimatta. Tämä on totuus. Ihan niin kuin me lesbotkin olemme yksilöitä.
- Catsy_666
Jennifer40 kirjoitti:
..on yleinen kuvaus persoonallisuushäiriöisestä (psykopaatti). Myös muita hyväkseen käyttävä, erittäin manipulointitaitoinen.
Toki mielenhäiriöitä on monia ja välimuotoja vaikka kuinka paljon. On kyllä toisaalta mielenkiintoinen keskustelunaihe sekin, että miten yleensä onnistuu mieleltään sairastuneen rakkaus ja parisuhdekuviot vai ovatko sairastuneet tuomittu yksinäisyyteen. Toisaalta myös me hyssyttelemme liikaa näitä sairaita, sillä kyllä sairaaltakin pitää voida vaatia kohtuullisuutta.1. persoonallisuushäiriöisiä on paljon ja suurin osa niistä on diagnosoimattomia.
2. persoonallisuushäiriöt ilmenevät kullakin yksilöllä eri tavalla.
"Tunne-elämältään kylmä ja piittaamaton
..on yleinen kuvaus persoonallisuushäiriöisestä (psykopaatti). Myös muita hyväkseen käyttävä, erittäin manipulointitaitoinen. "
Narsisti ja psykopaatti yhdistetään nykyään, mutta se on erittäin leimaavaa ja väärin. Psykopaatit ovat vaarallisia sillä heillä ei ole omatuntoa. Narsisti eroaa psykopaatista sillä että narsistilla on omatunto ja tunteet.
"miten yleensä onnistuu mieleltään sairastuneen rakkaus ja parisuhdekuviot vai ovatko sairastuneet tuomittu yksinäisyyteen. Toisaalta myös me hyssyttelemme liikaa näitä sairaita, sillä kyllä sairaaltakin pitää voida vaatia kohtuullisuutta."
Vaihtelevasti onnistuu, mitä nyt tiedän omasta ja muiden kokemuksesta.
Itse olen narsistina sen verran "ovela", etten käytä hyväksi omaa parisuhdettani. Päin vastoin, rakkaani saa kuningattaren kohtelun. Tämä kohtelu on myös otettu hyvin vastaan. Mutta ehtona on se, että tämä parisuhde ylläpitää minun hyvinvointiani. Yksi on kutsunut sitä "symbioosiksi". Jos parisuhde ei toimi, symbioosi on joidenkin muiden ihmisten kanssa ja käytännössä ainakin yksi niistä on myös narsisti.
Tässäpä erilaisia narsismin tyyppejä:
http://www.n-courage.net/types.htm - Jennifer40
Klaudia kirjoitti:
Jospa tarkistaisit. Puhutaan myös luonnehäiriöistä. Persoonallisuushäiriöitä on monenlaisia ja ihmiset eri luokkien sisällä ovat hekin erilaisia, diagnooseista huolimatta. Tämä on totuus. Ihan niin kuin me lesbotkin olemme yksilöitä.
..ja ainakin yhden selkeän tuloksen löysin netistä.
Psykopatia on persoonallisuushäiriöiden vakavin muoto. - Jennifer40
Catsy_666 kirjoitti:
1. persoonallisuushäiriöisiä on paljon ja suurin osa niistä on diagnosoimattomia.
2. persoonallisuushäiriöt ilmenevät kullakin yksilöllä eri tavalla.
"Tunne-elämältään kylmä ja piittaamaton
..on yleinen kuvaus persoonallisuushäiriöisestä (psykopaatti). Myös muita hyväkseen käyttävä, erittäin manipulointitaitoinen. "
Narsisti ja psykopaatti yhdistetään nykyään, mutta se on erittäin leimaavaa ja väärin. Psykopaatit ovat vaarallisia sillä heillä ei ole omatuntoa. Narsisti eroaa psykopaatista sillä että narsistilla on omatunto ja tunteet.
"miten yleensä onnistuu mieleltään sairastuneen rakkaus ja parisuhdekuviot vai ovatko sairastuneet tuomittu yksinäisyyteen. Toisaalta myös me hyssyttelemme liikaa näitä sairaita, sillä kyllä sairaaltakin pitää voida vaatia kohtuullisuutta."
Vaihtelevasti onnistuu, mitä nyt tiedän omasta ja muiden kokemuksesta.
Itse olen narsistina sen verran "ovela", etten käytä hyväksi omaa parisuhdettani. Päin vastoin, rakkaani saa kuningattaren kohtelun. Tämä kohtelu on myös otettu hyvin vastaan. Mutta ehtona on se, että tämä parisuhde ylläpitää minun hyvinvointiani. Yksi on kutsunut sitä "symbioosiksi". Jos parisuhde ei toimi, symbioosi on joidenkin muiden ihmisten kanssa ja käytännössä ainakin yksi niistä on myös narsisti.
Tässäpä erilaisia narsismin tyyppejä:
http://www.n-courage.net/types.htm.."rakkaani saa kuningattaren kohtelun."
Kenen näkökulmasta kohtelisit häntä kuningattarena, omastasi vai rakkaasi? - Klaudia
Pir kirjoitti:
En voisi seurustella ammatissa toimivan prostituoidun kanssa, en edes ei-ammattilaisen, muiden kanssa suhteilevan naisen kanssa. Ja syyn olen jo kertonut, olen niin kovin rajoittunut tyyppi. Eli uskollinen, luottavainen yms (zorromainen, ethän pahastu ilmaisusta Zorro?), en todennäköisesti sulattaisi mitään epätavallista edes (lävistyksiä muualla kuin korvissa, tatuointeja siellä täällä, poikkeuksellista käyttäytymistä ja sellaista). Eli olen hyvin perinteinen ja sovinnainen ihminen, myös moralisti oikeudenmukaisuus- ja luottamuksellisuuskysymyksissä, mutta en ehkä juuri muissa jutuissa.
Olen sitä mieltä, että meillä ihmisillä on seksuaalisista suuntauksista riippumatta aivan tarpeeksi vaikeaa selvitä elämän haasteista, ettei taakkoja tarvitse lisätä varta vasten. Silti meillä jokaisella on omat ajatuksemme ja arvomme, minulla minun, muilla hieman toisenlaiset. Jos ne eivät aiheuta haittaa, niin siitä vaan.Oliskohan hyvä joskus rikkoa omia rajojaan? Se voisi avartaa ja saada näkemään uusia mahdollisuuksia. Tämä oli vain kysymys, tai toteamus, ei ehdotus. Voi olla, että ihminen, joka tietää ja tuntee itsensä, on varma siitä, mitä haluaa ja mitä ei halua, ja löytää vieläpä syyt ja perustelut niihin, ja se helpottaa omaa elämää. Mutta joskus voi olla päinvastoin. Oma rajoittuneisuus voi olla myös vankila. Elämää on vankilan ulkopuolellakin...
- Catsy_666
Jennifer40 kirjoitti:
.."rakkaani saa kuningattaren kohtelun."
Kenen näkökulmasta kohtelisit häntä kuningattarena, omastasi vai rakkaasi?"Kenen näkökulmasta kohtelisit häntä kuningattarena, omastasi vai rakkaasi?"
Käytännössä on joutunut taipumaan siihen että rakkaan näkökulma on toteutunut. Pahemmilta ristiriidoilta olen kyllä välttynyt, narsismi tekee minusta jotenkin tahdottoman (*.
*) kun ei ole omaa tahtoa ja ohut persoonallisuus, se omaksutaan muilta, lähinnä rakkailta. Etten joutuisi hyväksikäytetyksi, olen luonut kyllä tukun vahvoja mielipiteitä suojakseni. Mutta rakkaussuhteissa, jossa luottamus on siihen ettei toinen käytä hyväksi, minua viedään kuin köydessä. - Catsy_666
Catsy_666 kirjoitti:
"Kenen näkökulmasta kohtelisit häntä kuningattarena, omastasi vai rakkaasi?"
Käytännössä on joutunut taipumaan siihen että rakkaan näkökulma on toteutunut. Pahemmilta ristiriidoilta olen kyllä välttynyt, narsismi tekee minusta jotenkin tahdottoman (*.
*) kun ei ole omaa tahtoa ja ohut persoonallisuus, se omaksutaan muilta, lähinnä rakkailta. Etten joutuisi hyväksikäytetyksi, olen luonut kyllä tukun vahvoja mielipiteitä suojakseni. Mutta rakkaussuhteissa, jossa luottamus on siihen ettei toinen käytä hyväksi, minua viedään kuin köydessä.Palvelu pelaa moitteettomasti, mutta on persoonatonta. Ihmiset eivät viivy kauaa.
Ainoa ero on se, etten minä laskuta. :P - Pir
Klaudia kirjoitti:
Oliskohan hyvä joskus rikkoa omia rajojaan? Se voisi avartaa ja saada näkemään uusia mahdollisuuksia. Tämä oli vain kysymys, tai toteamus, ei ehdotus. Voi olla, että ihminen, joka tietää ja tuntee itsensä, on varma siitä, mitä haluaa ja mitä ei halua, ja löytää vieläpä syyt ja perustelut niihin, ja se helpottaa omaa elämää. Mutta joskus voi olla päinvastoin. Oma rajoittuneisuus voi olla myös vankila. Elämää on vankilan ulkopuolellakin...
Varsinkin siellä vankilan ulkopuolella on elämää ja muutenkin olet oikeassa. Rajoja rikkoessa tuntuu usein vain, kuin olisi näyttelijäkurssilla. Palkakseen saa jotain ulkokohtaista, jossa ei viihdy. Kai se on pieni hinta avartumisesta, mutta ainakin meikäläinen sujahtaa ihmeen nopeasti takas entiseen. Mukavaan, turvalliseen, vähemmän rasittavaan. Tulipahan pikkusen näytetyks, hohhoijaa.
- heta
Pir kirjoitti:
Varsinkin siellä vankilan ulkopuolella on elämää ja muutenkin olet oikeassa. Rajoja rikkoessa tuntuu usein vain, kuin olisi näyttelijäkurssilla. Palkakseen saa jotain ulkokohtaista, jossa ei viihdy. Kai se on pieni hinta avartumisesta, mutta ainakin meikäläinen sujahtaa ihmeen nopeasti takas entiseen. Mukavaan, turvalliseen, vähemmän rasittavaan. Tulipahan pikkusen näytetyks, hohhoijaa.
se on. Vaikka ~ 60 % verotetaan tai hupenee kuluihin keikkanäyttelijän tai vierailevan luennoitsijan rajaloikkelehtimisessa.
Muut voivat viihtyä. Tv1:ltä tuli sunnuntaina lyhytdokumentti tyypistä, joka harrastaa lehtien myydään-ilmoitusten kautta: ",,,nuorella miehellä on ostoharrastus. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole tehdä kauppoja vaan tutustua uusiin ihmisiin ja tuotteisiin." menemällä ihmisten koteihin esim. koesoittamaan pianoa ja hoilaamaan. - rakastan nyt
onni onkaan? kirjoitti:
Pirrille kysymys. Voisitko rakentaa parisuhteen entisen prostituoidun kanssa?
minä haluan vastata myös.
Parisuhteemme rakennan hänen ja minun välisen luottamuksen, rakkauden varaan.
Menneisyys on meillä jokaisella. Ja sieltä menneisyydestä löytyy meiltä kaikilta varmasti laidasta laitaan iloisia surullisia ja myös satuttavia asioita.
En ole itse elänyt täydellistä elämää, kulissit kolisi jo nuorena, enkä niitä ole enää pystyttänyt. Olen satuttanut itseäni ja toisia, surrut, katunut ja pyytänyt anteeksi.
Jos hän minut ottaa rakastaakseen tällaisena kuin olen, olen onnellisin maan päällä. Minä annan itseni hänelle täysin.
En kyseenalaista häntä menneestä, eletystä elämästä.
Haluan oppia tuntemaan hänet kaikkialta myös eilisestä, mutten hänen ratkaisuistaan vaadi häntä tilille. Minä haluan hänet sellaisena kuin hän on, haluan rakastaa häntä kokonaisena, en halua rakastaa rakennettuja kulisseja.
Jos hän on ollut prostituoitu menneisyydessään, siihen on varmasti ollut syynsä. Rakastan häntä silti tänään. En sulje silmiäni, mutta ei rakkauteeni hänen menneisyytensä vaikuta.
Jos hän haluaisi jatkaa prostituutiona parisuhteemme aikana, en tiedä. En kykenisi häntä jakamaan kenenkään muun kanssa. En myöskään osaisi ajatella, että ammatti kuin ammatti, hyvähän se on, jos rakas on töissä.
Minä ajattelen näin, että rakkaus tässä ja nyt on puhdasta ja puhdistaa meidät menneistä taakoista, vapauttaa meidät antautumaan toisillemme puhtaina, uudistuneina, niin, jopa neitsyinä, jos niin suurta puhdistumista tarvitsemme. - häiriötapaus
Klaudia kirjoitti:
älyttömän tyhmä kysymykseni, mutta voiko luonnehäiriöisen ihmisen kanssa olla parisuhteessa, onnistuuko se? Vai olisiko parempi olla yksin?
Meillä kaikilla ihmisillä on jonkin sortin häiriö. Ei ole olemassakaan ns. normaalia ihmistä, jolla ei olisi mitään häiriötä. Päin vastoin, ihminen, joka sattuisi jostain syystä olemaan täysin häiriötön, on itseasiassa luonnoton, epänormaali ihminen.
Että ihan vapaasti vaan rakastu häiriötekijään!
Se on vain persoonallista. - Mietiskeleväinen
häiriötapaus kirjoitti:
Meillä kaikilla ihmisillä on jonkin sortin häiriö. Ei ole olemassakaan ns. normaalia ihmistä, jolla ei olisi mitään häiriötä. Päin vastoin, ihminen, joka sattuisi jostain syystä olemaan täysin häiriötön, on itseasiassa luonnoton, epänormaali ihminen.
Että ihan vapaasti vaan rakastu häiriötekijään!
Se on vain persoonallista.Samaa mieltä.
Ei ole myöskään olemassa yhtäkään normaalia ihmistä.
Ei ole kahta identtistä ihmiskohtaloa, ei kahta samannäköistä ihmistä samanlaisten elämien kanssa! - Nuhanenäinen
Mietiskeleväinen kirjoitti:
Samaa mieltä.
Ei ole myöskään olemassa yhtäkään normaalia ihmistä.
Ei ole kahta identtistä ihmiskohtaloa, ei kahta samannäköistä ihmistä samanlaisten elämien kanssa!Eikös joku väittänyt, että jokaisella ihmisellä on identtinen kopio jossain päin maailmaa?
- pannukakku
Nuhanenäinen kirjoitti:
Eikös joku väittänyt, että jokaisella ihmisellä on identtinen kopio jossain päin maailmaa?
Väitettiinhän sitä noinkin joskus :)
- ..........
Et kyl monella on ollu vaikeeta. Et oo ainoo.
- osoittaa mulle
miten perkeleellistä voi olla noissa kuvioissa.
saat varmasti rakkautta muulla keinoin,ja läheisyyttä.
älä nyt vaan luovuta.
eikä ne jotka sinut tuomitsee ole oikeassa.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1077726
Siekkilässä ajettu ihmisten yli- mitä tapahtui? Länsi-Savo ei ole uutisoinut asiata
Manneja, vaiko matuja?1085921- 835157
- 1394526
Alavuden sairaala
Säästääkö Alavuden sairaala sähkössä. Kävin Sunnuntaina vast. otolla. Odotushuone ja käytävä jolla lääkäri otti vastaan113210- 552957
- 582918
Törkeää toimintaa
Todella törkeitä kaheleita niitä on Ylivieskassakin. https://www.ess.fi/uutissuomalainen/8570818102434- 612427
Hei........
Pelkkä sun näkeminen saa mut hymyilemään pitkin iltaa. Oot niin 🤩😘 Edellinen poistettiin.562046