Meidän tilanne on ....
Itselläni on ennestään 4 lasta joiden kanssa olen elänyt rankan menneisyyden sairaan mustasukkaisen ja seka käyttäjä ex-mieheni oli väkivaltainen sekä fyysisesti että henkisesti,
eromme jälkeen oli tappo uhkaukset päivittäisiä jonka johdosta hänellä onkin laajennettu lähestymiskielto jonka rikkomisesta on tuomittu jo 8 kertaa. Muutin lapsineni toiselle paikkakunalle osoitetiedot ym on salaiset eli hullu ei meitä toivottavasti löydä.Toinen ongelma onkin sitten se, että odotan nyt lasta ja miesystävälläni ei ole omia lapsia ja hän on huomattavasti minua nuorempi, muutettuamme yhteen meni alussa hienosti, mutta nyt on arki kohdannut ja mies ystäväni ei aina sitä näytä tajuavan. Saan raataa töitten jälkeen kaikki kotityöt yksin ja hän asuu kuin hotellissa kaikki tulee valmiina eteen. Lasten kanssa hän nykyään harvemmin jaksaa leikkiä kun on niin väsynyt ja tiuskii vastaukset pienimille lapsille.Tässä taannoin hän rupesi jopa minulle huutamaan kaupassa kun kuulema tiuskin hänelle aina ja hän ei jaksa hänen mielestään pidän häntä jalkarättinä, tosi on ettei paljon huvita halailla ja muuta kun äijä on aina ku määnneen sitruunan syöny ei puhu ja polttaa ketjussa eikä niitä haleja sieltäkään tule.Muutenkin tuntuu, että äijä tuijottaa vaan omaan napaansa ajattelematta meitä muita. Tästä mielestäni hyvä esimerkki on se, että hän aina miettii miten hän pärjäisi vielä vähän paremmin, tai kai me pidetään kumpikin omat autot omina ja maksetaan itte omamme( mun pitää hankkia tila auto perheen lisäyksen vuoksi)tai ruoka kuluja jaettaessa minä maksan 400-500e/kk hän 100-200e/kk televisio luvan maksan minä samoin kotivakuutuksen eikös tämä ole jo vahvasti omaan napaan tuijottamista? Yhdessä kuitenkin pitäisi asua ymmärrän hyvin et omat tulot =omat rahat ja ne kumpikin käyttää miten parhaiten näkee, sekin vielä menee jakeluun et maksan ruuista enemmän kuin hän, mut silti ei aina tunnu hyvältä. Voiko tämmönen toimia? vai olenko viä joskus 5 lapsen yh.
Itselläni on ennestään 4 lasta joiden kanssa olen elänyt rankan menneisyyden sairaan mustasukkaisen ja seka käyttäjä ex-mieheni oli väkivaltainen sekä fyysisesti että henkisesti,
eromme jälkeen oli tappo uhkaukset päivittäisiä jonka johdosta hänellä onkin laajennettu lähestymiskielto jonka rikkomisesta on tuomittu jo 8 kertaa. Muutin lapsineni toiselle paikkakunalle osoitetiedot ym on salaiset eli hullu ei meitä toivottavasti löydä.Toinen ongelma onkin sitten se, että odotan nyt lasta ja miesystävälläni ei ole omia lapsia ja hän on huomattavasti minua nuorempi, muutettuamme yhteen meni alussa hienosti, mutta nyt on arki kohdannut ja mies ystäväni ei aina sitä näytä tajuavan. Saan raataa töitten jälkeen kaikki kotityöt yksin ja hän asuu kuin hotellissa kaikki tulee valmiina eteen. Lasten kanssa hän nykyään harvemmin jaksaa leikkiä kun on niin väsynyt ja tiuskii vastaukset pienimille lapsille.Tässä taannoin hän rupesi jopa minulle huutamaan kaupassa kun kuulema tiuskin hänelle aina ja hän ei jaksa hänen mielestään pidän häntä jalkarättinä, tosi on ettei paljon huvita halailla ja muuta kun äijä on aina ku määnneen sitruunan syöny ei puhu ja polttaa ketjussa eikä niitä haleja sieltäkään tule.Muutenkin tuntuu, että äijä tuijottaa vaan omaan napaansa ajattelematta meitä muita. Tästä mielestäni hyvä esimerkki on se, että hän aina miettii miten hän pärjäisi vielä vähän paremmin, tai kai me pidetään kumpikin omat autot omina ja maksetaan itte omamme( mun pitää hankkia tila auto perheen lisäyksen vuoksi)tai ruoka kuluja jaettaessa minä maksan 400-500e/kk hän 100-200e/kk televisio luvan maksan minä samoin kotivakuutuksen eikös tämä ole jo vahvasti omaan napaan tuijottamista? Yhdessä kuitenkin pitäisi asua ymmärrän hyvin et omat tulot =omat rahat ja ne kumpikin käyttää miten parhaiten näkee, sekin vielä menee jakeluun et maksan ruuista enemmän kuin hän, mut silti ei aina tunnu hyvältä. Voiko tämmönen toimia? vai olenko viä joskus 5 lapsen yh.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei kai sinulla ole alkoholi-ongelmaa?
Et tainnu lukee juttua olen raskaan ei silloin juoda eikä polteta!!!!!!!!!!
Mikä on moraalisesti oikein, ei aina toteudu käytännössä. Sinullahan on siis neljä lasta toisen miehen kanssa; tulevan lapsesi isä ei siis ole näistä elatusvelvollinen. Miksi siis osallistuisi ruokakuluihin heidän osaltaan?
No, joo, ikävä kyllä, näin se yleensä menee. Uusperheessä kun se perheeseen "ulkopuolisena" tullut tuppaa tarvittaessa unohtamaan sen, että paketti on paketti. Moraalisestihan tämä on just sieltä syvältä....
Mitä tulee kotitöiden jakoon, niistähän useat miehet laistavat. Tervetulemas todellisuuteen.
Olen pahoillani, etten pysty lohduttamaan ja keksimään neuvoa miten auttaisi tai saada tilanteen muuttumaan.
Tottahan sen ymmärrän ettei mun lapsia tartte elättää enkä sitä vaatinu ookkaan.Entisessä elämässä oli ihan sama kotitöiden suhteen, elin vaan toivossa et nyt on mies joka edes joskus muistaa auttaa kotitöissä eikä aina odota valmista mut ei näyttää miehet osaavan alussa hienosti auttavan ja käyttäytyä ku enkelit, mut kun pääsee saman katon alle loppuu kotitöiden teko ku seinään.Nytkin ois voinu tajuta miehenkin järjellä ettei raskaana ollessa nostella yksinään ihan kaikkea painavaa mut ei.
Terve, olen tämä parjattu mieshenkilö.
Kotitöitä teen joka päivä. Laitan tiskit koneeseen ja otan pois. Pesen pyykkiä jne. Imuroin välillä(en joka viikko, mutta kuitenkin). Ei mielestäni ole työt loppuneet kuin seinään. En tajua.
Mitä tulee rahoihin... Teen töitä ja saan siitä palkkaa. En saa valtiolta tukea kenenkään muun elättämiseen vaan lasken niin, että elän itse. Puolisoni kanssa on yhteisestä päätöksestä päätetty, että molemmilla tulee nyt ja aina olemaan omat tilit ja rahat. Mielestäni nykyinen 50-100€ viikossa mitä käytän ruokaostoksiin talouteen on ihan sopiva. Syöhän niitä ruokia muutkin kun minä ja minä syön taas hänen ostamiaan. Tässä jutussa on vielä muitakin taloudellisia järjestelyjä jotta voimme asua lähekkäin. Yritän mielestäni tehdä osuuteni joka päivä perheen eteen enkä tajua miksi asiaa vatvotaan täällä eikä siitä puhuta minulle suoraan. Yhtä lailla emäntä nimittäin näyttää sitruunan syöneeltä vaikka yritän halata tai jutella niin saan tiuskimista tai nasevia kommentteja takaisin. Mikä neuvoksi. Mielestäni kahden aikuisen ihmisen pitäisi pystyä puhumaan asiansa keskenään kuntoon, mutta vähän vaikeaa on kun ei toinen puhu. Rakastan tätä naista ja haluan elää osana tätä perhettä, mutta miten saadaan homma toimimaan???
miellumin 5 lapsen kanssa yksin, kun huonossa parisuhteessa, missä joutut kuitenkin asioita hoitamaan yksiin.
olisko pitänyt sen "hullun" jälkeen olla yksin jonkinaikaa. Ihmisillä kun on tapana etsiä samanlainen kumppani tilalle kuin se entinen oli. Hankkiudu hyvänsään aikana yksiksesi lasten kanssa. Tämä uusihan saattaa olla hullumpi kuin se entinen. Ota pois ne vaaleanpunaiset lasit ja herää.
Olin yksin yli vuoden et se siitä!!!!!!!!