Määrittämätön syömishäiriö

Onko kenellekään muulle annettu diagnoosia määrittämätön syömishäiriö? Onko diagnoosi sen jälkeen muuttunut esim. anoreksiaksi? Oletteko ikinä joutuneet määrittämättömän syömishäiriön takia pakkohoitoon?

Itse sairastuin vaikeaan anoreksiaan n. 10 vuotta sitten ja sain silloin diagnoosiksi anoreksian. Sen jälkeen tilanne ei ole juuri parantunut, mitä nyt välillä on ollut kausia jolloin syön ns. normaalisti. Aina tilanne on kuitenkin palautunut ennalleen eli en syö juuri mitään/paastoan kokonaisen viikon putkeen, lakkaan välillä juomastakin, liikun pakonomaisesti ja paino tippuu hirveätä vauhtia. Paino on joskus ollut normaalipainon alarajoilla mutta melkein aina se on tippunut alipainoon. Lopulta löydän itseni jälleen kerran joko psykiatriselta osastolta tai sairaalasta tipasta. Pari kertaa jouduin osastolle pakkohoitoon.

Joskus muutamia vuosia sitten diagnoosi muuttui määrittämättömäksi syömishäiriöksi enkä oikein ymmärrä miksi? Johtuuko se siitä että olen välillä ahminut ja oksennellut? Ahmimisen kerrat voi laskea yhden käden sormilla eikä sitä ole enää esiintynyt pitkiin aikoihin. Olen kyllä oksennellut aika usein, silloinkin vaikka en söisi juuri mitään ja vaikka liikkuisinkin paljon.

No joo, oli miten oli... Jos lääkärit todella ajattelevat että olen liian terve ja liian huono saadakseni uudestaan anoreksia-diagnoosia, niin sitten asia on niin. Yksi asia on kuitenkin varma. Näiden kuluneiden kymmenten vuoden aikana tilanne ei ole parantunut useista osastohoidoista huolimatta. En jaksa enää jatkaa tätä toivotonta ja loputonta taistelua vaan olen päättänyt luovuttaa. Jos käy niin että kuolen syömishäiriöön niin paska homma, mutta ei voi mitään. Eipähän tarvisi enää kärsiä...

Huomenna tapaan psykiatrisen sairaanhoitajani joka arvatenkin huolestuu taas, kun saa kuulla etten ole pystynyt syömään mitään, liikun useita tunteja päivässä, mielessä pyörii itsetuhoisia ajatuksia ja paino sen kuin vain laskee laskemistaan (jonka sairaanhoitaja takuulla huomaa vaikka yrittäisinkin peitellä sitä).
Varmaan mulle ehdotetaan taas osastohoitoa ja paskalla tuurilla yritetään saada mut pakkohoitoon. Mutta siinäpähän koittaa saada täysi-ikäisen ihmisen pakkohoitoon, eipäs ookaan niin helppo homma...