Otan koiran joka haukkuu puolestani. Otan kissan jota helliä ja jolta saa lämmintä ystävyyttä. Kenellekään ei saa puhua "suutaan puhtaaksi", ole vaiti ja tyytyväinen kaikesta. Olethan hyödytön sontakasa? Sellaiseksi ainakin itsensä saa tuntea. Asuisinpa korkealla kerrostalossa, niin hyppäisin alas parvekkeelta. Sitten en enää olisi kenenkään tiellä. Ei ihme että kuljemme kumarassa ja hiljalleen...Kumpa joku tulisi ja kysyisi aidosti, mitä kuuluu, tässä olkapääni nojaa siihen!!
Vanhuksetko riesana?
vain.TURHIS
879
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
minkälaista apua tarvitset ?Minulla olisi aikaa sinulle.
Olen kotona oleva nainen ,joka voisi olla se apu jota tarvitset
Kiitos Sinulle nim. Autan! Tiedän tämän olevan vähän huono tapa yrittää tutustua. Jospa tietäisin että olisit naapurini, asia olisi toisenlainen. Ystävyys vaatii enemmän kuin tämän netin, sillä ystävää, Tosi Ystävää minä kaipaan. Mutta oli vain purettava mieltään näin etten tosiaan tekisi mitään pahaa itselleni. Tiedän kohta jonkun teilaavan tämän ruikutuksena, mutta väliäkö hällä.
Meitä yksinäisiä, toisen olkapään tukea tarvitsevia ihmisiä on paljon, mutta tieto siitä ei lohduta yhtään, ellei kohtaa sitä toista yksinäistä. Eikö vaikka...
Yksinäisyys voi olla hyvin tuskallista. Vanhassa kirjastossa on Vapaaehtoiskeskus Pysäkki, sieltä voisi käydä etsimässä kuuntelevaa ja puhuvaa ihmistä. Muistaakseni pelkkä kahvila on auki talvella vain ma-to 10-14. Muuta toimintaa on vähän myöhempään. Yhtä hyvin ystävän voi löytää vaikka kävelyltä. Ei suuta pidä sulkea, sanoja varten se on saatu. Toivon sydämestäni, että sinä löydät kuuntelevan ihmisen.
Nim. ToiseltPaikkakunnalt. Lämmin kiitos! Tuntuu että hyvin ymmärsit. Kiitos Sinulle!
Tänään söin vain tonnikalaa ja näkkileipää ja kahvia,, sillä en jaksanut alkaa ruokaa tekemään. Tuntuu että kaikki on hälläväliä... Joku rääväsuu varmaan sanoo, että jaksaapas ruikuttaa, muttei jaksa ruokaa valmistaa... Onhan se kuitenkin eri asia istua ja kirjoittaa, kuin olla hellan äärellä skarppina ja kokata. Tässä voi välillä huilia jos tuntuu siltä. Ja tätä ei ole pakko lukea Teidän toisten! Minun on "pakko huutaa" tässä ja yrittää jaksaa..
Minä söin hernekeittoa ja makaronia tänään. Huomenna on makaronia ja hernerokkaa.
Katselen kotiani: Näen kaamean määrän pölyä, en ole jaksanut siivota. Ilmastointi puskee lisää pölyä. Tiedän sen koska omakoti-talossa asuessani ei siellä ollut koneellista ilmastointia, eikä myöskään pölyä. Vaikka vilkkaalla paikalla asuinkin. Ei ole varaa ulkopuoliseen apuun, sitä paitsi, se olisi nöyryyttävää näyttää, missä tilassa asun. Ovikellon soidessa hätkähdän, onko siellä joku, jolle on pakko avata. Olen ollut niin väsynyt etten ole muistanut pakastimessa olevan makkaraa, jonka voisi paistaa. Olen syönyt vain leipää ja tonnikalaa, sekä toisinaan keittänyt makaronia. Tyttäreni asuu toisella puolen maata, joten häneenkään en voi turvata. Eikä se olisi oikein. Hän on kiireinen perheellinen ihminen. Kyllä hän tulisi, järjestäisi aivan varmaan että pääsisi, en tosiaan halua painostaa. En tuttua enkä vierasta.