Romaniasun historia

Asusta en tiedä, mutta väitetään Aatamin tokaisseen Eevalle ensisanoikseen HAI SIE!

JA sitten lainasi kakskymppii...

Mitä höpötystä te oikein kirjoittelette!
En tiedä romaniasujen historiaa sen kummemmin, mutta ilman muuta niissä on muodin mukaan tulleita seikkoja. Lapsuudessani 40-luvulla miehillä oli nahkatakit ja ns. jatsarisaappaat, tai saappaat joka tapauksessa, pussihousut ja huopahattu. Naisilla oli musta samettihameensa kuten nytkin, esiliina ja kirjava puhvihihainen pusero. Päässä aina liina, niskaan solmittu. Naisilla oli upeita kultakoruja, valtavat korvarenkaat kaikilla.
Mustalaisäideillä oli kantohuivi jo niinä aikoina. Vauva kulki siinä mukana.
Nythän asut ovat aivan toista luokkaa kuin niinä pula-aikoina.

Meidän pitäjässämme asui useita mustalaisperheitä, koulutoverinakin oli muutama tyttö, ja muistan, että oudoksuin, kun yhden nimi oli Matilda, se oli minusta ihan outo nimi. Koulumme oli pieni, eikä minkäänlaista kiusantekoa ollut puolin eikä toisin. Perheet olivat sukurakkaita, ja joulujuhlaan tuli parikymmentä sukulaista seuraamaan ohjelmaa. Me ihailimme heidän asujaan.

Rahtihame..hmm. Miettikää mitä järkeä on käyttää tuollaista valtavaa hametta, pitsipuseroa, korkokenkiä ja koruja arkipäivänä-joka päivänä. Hameen alla voi kuljettaa tavaraa eikä pelkoa työhön joutumisesta ole kun on kansallispuku päällä.m

Olen kerran ollut romanitytön opettaja. Pikkutytöllä oli paljon poissaoloja. Menin kotiinsa neuvottelemaan mitä tehdä, omalla ajalla , koska välitin oppilaistani. Yksinhuoltajaäidin mielestä taksin pitää tulla sisältä hakemaan tyttöä, perheen lapsille järjestettiin kodin lähelle iltapäivähoito jossa tarjottiin välipalaa ja tehtiin läksyt ym. "Tukihenkilö" joka hoiti asioita oli itsekin romani. Mitä sain palkakseni: pahan mielen ja minut haukuttiin. Jälkeen päin selvisi että hän sai kaupungilta useita tuhansia rahaa ja katosi jonnekin ulkomaille.....

Google on aika vänkä juttu!

http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/kokoelmat/kuukauden-esine-2007/romanipuku

Sossu maksaa, joten louvvoo riittää. Hoi!

Aamulehden "Asiat" -viikkoliitteessä oli 17.07.2011, selventävä kirjoitus "27 metriä samettia" puvun perinteisyydestä ja puvun syntymiseen johtaneista vaiheista. Artikkelin oli kirjoittanut Armi Auvinen ja kuvittanut Miila Kankaanranta. Romanipuvun kehitystä on seurattu lähinnä Karjalan alueella, sillä Kannaksen alueella, lähinnä Viipurin läänissä, oli sotiin asti maan suurin romanikeskittymä.

"Asiat" -viikkoliite, Armi Auvinen:
" Ensimmäinen maininta romanipuvuista löytyy vuoden 1780 suomalaisista tuomiokirjoista. Mustaa samettia ei hameista tuolloin löytynyt, romaninaiset pukeutuivat punaiseen tai raidalliseen villahameeseen. ... Kirkasta väritystä lukuun ottamatta asut eivät poikenneet ajan kansanpuvuista.

1900 -luvun alussa romaninaisten vaatteet muistuttivat karjalaista vaatetusta, koska suurin osa romaneista asui Viipurin läänissä. Tummia hamekankaita alettiin käyttää värikkäiden rinnalla vasta itsenäistymisen jälkeen.

Ennen sotia romanihameen helmaan ommeltiin yleisen muodin mukaisesti muutamia 5-10 sentin samettinauhoja. Nauhat katosivat ajan myötä muiden helmoista, mutta romaninaisten muotiin sametti jäi pysyäkseen.

Romanihameiden ompelija Riitta Rothin mukaan sametin osuus lisääntyi hameessa pikkuhiljaa. "Se, jolla oli varaa, laittoi samettia vähän enemmän. Ja sitten vielä vähän enemmän".
1930 -luvulla samettinauhoista oli jo muodostunut polven korkeudelle ylettyvä kaistale. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin sametti ei ollut enää pelkkä koriste. Sametti valloitti hameen lähes kokonaan.

Nykyään on muuta kuin samettia vain noin kymmenen sentin levyinen koristekangas hameen yläosassa. Vielä 1960 luvulla saattoi vielä nähdä esimerkiksi kirkkankeltaisia romanihameita, mutta nyt (2011) pääväri on musta. Jo tummansininen tai tummanruskea ovat radikaaleja värejä.

Romaniasun kankaat tilataan Intiasta, somisteet Itä-Euroopasta."

Siinä siis, kursiivilla kirjoitettuna lyhyt versio Armi Auvisen artikkelista.

Muu osa tästä tekstistä on omaa tutkivan journalismin tuotosta.

"Siis se jolla oli varaa, laittoi samettia vähän enemmän". Lopullinen muutos asiaan tuli 1970 luvun lopulla. Suurin merkitys asiassa oli ns "Mustalaislailla", oikeammin lain nimi oli "Laki mustalaisväestön asunto-olojen parantamisesta", sekä Valtioneuvoston päätöksellä (26.9.1974/768) "Mustalaisväestöön kuuluvalle henkilölle annetun huoltoavun ja lastensuojelun korvaamisesta kunnille.

Tämä samettiosuuden muuntuminen täydeksi samettihameeksi (siis se "vaurastuminen") osuu yksiin asiaa koskevien ^ määräysten voimaantulon kanssa. Enää ei kuntien sosiaalitoimissa tarvinnut kitsastella rahojen kanssa, vaan voitiin jakaa valtion rahaa löyhällä kädellä, ja näin saatiin romanit pois "sossun" nurkista huutamasta.

Näillä päätöksillä siirrettiin valtion kontolle mainitun väestön sosiaalimenot, jotka muutoin olisivat langenneet kuntatalouden rasitteiksi. Kunnalle tosiasiallisesti aiheutuvat kulut tai niiden uhka oli aiheuttanut maassa monin paikoin romaniväestön väkivaltaisiksikin äityneitä pakkohäätöjä. Nämä syntyivät kansan keskuudessa yleensä spontaanisti. Osin, etenkin Pohjanmaalla jo kunnan alueelle tulo estettiin järjestäytyneiden vartiojoukkojen voimin. Aseina käytettiin vesureita, heinähankoja ja -seipäitä.

Romaninaisten "kansallispuvun" kehitys tiivistettynä:

1900 luvun alun vuosikymmeninä alkoi muusta kansasta eriytyvän romanihameen kehitys. Ensimmäinen vaihe oli kirkkaat värit. Seuraava vaihe oli pukuun liitetyt samettikoristeet, joiden koko kasvoi "vaurastumisen myötä". Samaan aikaan hameen pohjaväri muuttui hillitymmäksi ja yksiväriseksi. Sittemmin täysin mustaksi.

Kun rahahanat täysin avautuivat, eikä kuluilla enää ollut merkitystä, hame muuttui täydeksi samettiasuksi, joka yltiöpäisimmillään oli 1980 -luvulla ja painoi jopa 12 kiloa! Näihin aikoihin asukokonaisuuteen oleellisena osana kuuluva röijy (paitapusero) sai ylenpalttisen koristeellisen muotonsa ja ilmeensä. Mustalaisten kirkkaan punaisesta, ruudullisesta tai raidallisesta kansanasusta oli muotoutunut täysmittainen romaninaisen ns. "kansallispuku", juhla-asu, joka tosin on jokapäiväisessä käytössä, eikä sen käyttäminen vain juhla-asuna voi heimon sisäisen kontrollin vuoksi tulla edes kyseeseen. Näin romaniväestö on käytännössä ulkoistanut itsensä työelämästä. Tämän kaltaisen vaatteen käyttäminen työasuna kun on vain aniharvoin mahdollista. Useimmat työpaikat jäävät pois laskuista jo hygienia- ja työturvallisuusmääräysten vuoksi.

David Lee Roth ei hamehia ompele.