Ihastukseni on kestänyt 1,5 vuotta. Näen kohdettani muutaman kerran viikossa eräänlaisen harrastuksen yhteydessä muutamia kertoja viikossa. Emme kuitenkaan harrasta samaan aikaan eikä olla puheväleissä. Olen hyvin ujo ja mies melko pidättyväinen. Totta puhuen, olosuhteiden pakosta tilanne ole voinut edes kehittyä.. Jonkinasteista kiinnostusta alkoi kuitenkin olla ilmassa, kun mies erosi. Ainakin käytös muuttui minua kohtaan ehkä asteen verran iloisemmaksi. Tai sitten kuvittelin vain.. :)
Tiedostan, että ihastumiset kuuluvat normaaliin tunne-elämään mutta itselle tämä on käynyt kiusalliseksi; pitkäkestoinen tunnetila meinaa nyt käydä psyykkeen päälle.
Tilanne on minusta vähän eriskummallinen sillä mies alkoi moikkailemaan reippaammin eronsa jälkeen mutta alkoi pian ilmeisesti seurustella ja olinkin pitkään kuin ilmaa tämän jälkeen. Vältteli ja käänsi katseensa jne.
No tilanne normalisoitui neutraalimmaksi hiljalleen vuoden kuluessa, itsekin erosin suhteesta.
Sattumoisin törmäsin kaveriin baarissa nyt hiljattain ja uskaltauduin jutustelemaan. Siinä menikin sitten koko ilta. Oli hirmu kivaa.. :)
Kohteliaasti kaveri illan päätteeksi kiitti ja sanoi, että oli ollut oikein mukavaa. No niin oli hitsi vieköön minustakin..
Nyt meni itseltä sielu. Eikä oikein arki tunnu sujuvan, kun mielessä pyörii vain ihan hassuja. Kurjaa. Enkä muista kyllä aikoihin, että oisi tältä tuntunut.
Oisi pitänyt pysyä kotona...
Tiedostan, että ihastumiset kuuluvat normaaliin tunne-elämään mutta itselle tämä on käynyt kiusalliseksi; pitkäkestoinen tunnetila meinaa nyt käydä psyykkeen päälle.
Tilanne on minusta vähän eriskummallinen sillä mies alkoi moikkailemaan reippaammin eronsa jälkeen mutta alkoi pian ilmeisesti seurustella ja olinkin pitkään kuin ilmaa tämän jälkeen. Vältteli ja käänsi katseensa jne.
No tilanne normalisoitui neutraalimmaksi hiljalleen vuoden kuluessa, itsekin erosin suhteesta.
Sattumoisin törmäsin kaveriin baarissa nyt hiljattain ja uskaltauduin jutustelemaan. Siinä menikin sitten koko ilta. Oli hirmu kivaa.. :)
Kohteliaasti kaveri illan päätteeksi kiitti ja sanoi, että oli ollut oikein mukavaa. No niin oli hitsi vieköön minustakin..
Nyt meni itseltä sielu. Eikä oikein arki tunnu sujuvan, kun mielessä pyörii vain ihan hassuja. Kurjaa. Enkä muista kyllä aikoihin, että oisi tältä tuntunut.
Oisi pitänyt pysyä kotona...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Niin no, jos toinen on ihastunut ei sano että oli ollut oikein mukavaa ja poistu paikalta. Ja jos olisi ihastunut, olisi sen jo aiemmin ilmaissut.
Jep. Oot kyllä oikeessa. Ois aikasemmin kyllä ilmaissut kiinnostuksen jos oisi jotain ollut.. Ei vaan omissa fiilareissa tahdo päivänselvyyksiä ymmärtää..
Ehkä hämmennyin tuosta iltamasta, kaveri kuitenkin tahtoi viettää illan kanssani tiiviisti, oletin siis omiani. Laittelin kiitos viestiä vielä perään mutta eipä tuo vastannut.. Voi, kun jostain syystä nolottaa.
Olinpa hölmö, todella hölmö..
Ooppa kolme vuotta onneks se loppu mut alko alusta mä ja mun elämä