Minä tunnen sinut sielun sopukoita myöten. Samaa kipua yksinäisyydestä, vaikkei olisi yksin. Samaa halua tulla rakastetuksi alastomana, sellaisena kuin on virheineen. Halua tehdä toisille hyvää, hyväksyä. Rakastamalla ja rakastetuksi tulemalla korjata ja korjaantua. En halua olla ilman sinua, mutta sinä et ole minun.
Sama kipu, sama halu
hirvittäväikäväsinua
38730
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Niinpä.
Taisin kirjoittaa jo yhteen toiseen ketjuun, että sille asialle voisi tehdä jotain. Ei lisättävää.
Annoin sinulle niin paljon kuin tässä hetkessä voin, haluaisin enemmän antaa ja saada. Silti rakastan sinua.
Jännä aikamuoto sulla- annoit niin paljon kuin tässä hetkessä voit. Mennyttä vai tätä hetkeä tarkoitat? Rakastan, kyllä, edelleen, valitettavasti. Miehelle.
Kielsit etten saa.
Olen ihan hukassa mun elämässä..Tuntuu taivaallisen hyvältä sanat,kaikki,sydämmessä.kun tuntee samoin..Sitten iskee suuri syyllisyys,häpeä,itseinho.Ylös ja alas.Juttelu,auttasko se vai ei..Tapaaminen,entä se vai pahentaisko se kaiken..En vain tiedä,Pitäskö ottaa aikalisä..Tätä rataa.Ja kun muutakin tehtävää,mietittävää,paljon ympärillä.Suren sua,mua,kaikkia.
Miten on kielletty?
En ymmärrä, mitä tarkoitat?
Et saa rakastaa minua....
En saa?
Mielestäni voisimme pitää sulattelutauon.Voisit miettiä ihan rauhassa.Mullakin ajatukset seilaa laidasta laitaan.
Nyt ei mee oikein tää, eli ei mulle. Kieltänyt en ole, vaikka loukkaantunut oonkin hänen sanoistaan ja teoistaan. Rakkautta, kaipuuta, pieniä toiveen hippusia on. Joten antaapa olla.
Jos minulle sanasi sanasi osoittaisit, niin toivoisin sinun kaiken tuon kertovan. Asiat järjestyvät kyllä oikein päin ajallaan.
Ehkä siihen olemiseen ja jutteluun on tullut joku vonksahdus ja luulo. Jollain tapaa muutama sana ohimennen tai muuten voisi avata tilanteen niin, ettei täällä tarttis roikkua. Luulo ei ole tiedon väärti. Toisiltamme vertaistukea asioihin..
Ahaa. Tämä oli taas näitä varattujen välisiä... Ihmiset, erotkaa, ennen kuin alatte touhuamaan muiden kanssa. Perkele. Olkaa rehellisiä itsellenne ja varsinkin sille toiselle.
Tuo oli viisas toteamus. Mutta kuka se nyt kahden kanssa jaksas näytellä kauniita ja rohkeita?
Pidän sun ajatuksista ihan suunnattomasti. Ja olet hauska ja puoleensa vetäväkin vielä.
Mitä kauniita ja rohkeita. Luusereita, heikkoja arkajalkoja jotka selän takan puuhastelee salaa. Yäks.
Tuntuu myös kuin tuntisin sinun ikäväsi omassa kehossani.On tää erikoinen tunne.
Tuntuu siltä etten haluaisi elää ilman sua.
Sitähän tämä on , silti nautin että olen sinut kohdannut elämässäni....
Ota nyt yhteyttä siihen kaipaamaasi. Ei kukaan oo kieltäny, sulla rajoitteet omassa päässä...
Jos tunteet on noin syvät niin miksi pysyä nykyisessä suhteessa? Miksi niitä tunteita ei voi ilmaista sille toiselle ihmiselle?
Siksi kun ei olis enää jänskätystä kun ei tarttis huijaa ketään. Halu perustuu pelkkään fiktioon ja kusetukseen oikeasti rakastuneet ja kypsät ihmiset lähtevät suhteesta ja aloittavat alusta jättäen toisellekin mahdollisuuden. Pellet jäävät pelleilemään
Kyllä niin, oikeasti rakastuneet lähtevät suhteesta, kun kaikkien osapuolien tunteet tiedetään!
Aikuisten oikeasti en arvosta ihmisiä, jotka tuosta vaan pinkaisevat suhteesta pois varsinkin jos on lapsia. Ero vaatii kypsymistä ja kypsyttelyä. On niin paljon kaikenlaista sälää.
Olet niin oikeassa.
Ei kukaan ole puhunut mitään pinkaisemisesta.
Keskusteluyhteys olisi hyvä saada luoduksi.Silloin voisi jutella.
Såå et ymmärrä,ympäröiviä olsuhteita.Mitä kaikkea se sisältää.Ei vähän,vaan PALJON sälää.Kaikki liittyy kaikkeen.Sitä yritin avata jo aiemmin.Mulla niin väliä,tiiät kenellä on.Mun on keksittävä keino parempaan elämään kaikille.Minun.Oot samaa mieltä,arvoista.Ja oikeastaan miltei kaikesta,noudatetaan niitä..En halua sun jatkavan näin,hajoitat ittes,ymmärrä,oon huolissani.Mää hajoan kans kohta,en halua tulla tänne enää..On vain otettava nyt aikaa ja katottava kuinka käy,en tiedä..Ei ole vaihtoehtoa..Yrittää kohti parempaa pienin askelin.Moido.
Tavattiinko eilen aamulla pikaisesti?
hienosti kirjoitettu. jospa voisinkin noin yrittää vaan sydän ei tahdo taipua.
onko ap nainen?
Kyllä.
Minkälainen tilanne sulla on?
Mahdoton, siksi tänne kirjoitan. Hän ei halua elämäntilanteensa muuttuvan ja elämää eläneenä ymmärrän ja hyväksyn tämän. Arvostan häntä ja hänen ratkaisuaan myös paljon, sillä hän tekee sen järkevin ja arvokkainkin perustein. Samalla katson kuitenkin vierestä sydämessä pelko siitä, että onko valinta kuitenkaan itseään kohtaan viisas. En tahdo häneen sattuvan enempää kuin mitä hän on jo kokenut.
Vaikka kaikesta muusta olemme puhuneet, niin hänen tunteistaan minua kohtaan emme. Hän on kertonut siihen kyllä syyn ja ymmärrän häntä siinäkin täysin. Olen kertonut enemmän hänelle, mutten niin paljoa kuin haluaisin. Toivoisin, että voisimme puhua kaiken auki, koska hänen tunteensa kyllä välittyy minulle muutenkin ja välillämme olevan on huomannut joku ulkopuolinenkin tietämättä suhteestamme mitään. Sanomattomat sanat painavat mieltä.
Olen onnellinen siitä, että hänenlaisensa on vihdoin löytynyt. Sydämelle oma paikka. Toisaalta suren jokaista hukattua päivää, toisaalta uskon, että asiat menevät niin kuin niiden on tarkoitettu. Elämä heittää joskus ihmeellisiä sattumia eteen. Järki jää tunteiden edessä toiseksi ja ihminen tuntee itsensä pieneksi.
Mistä tiedät ettei hän halua elämäntilanteensa muuttuvan, itse ainakin pyrin ymmärryksen kautta varsinkin huonoja oloja muuttamaan/tai niistä luopumaan ja uskon, että moni tekee niin. Moni myös rajoittuneisuudella sulkee turhaankin joitakin asioita elämästään pois.
Jos ihmiset tekee elämässä ratkaisuja vain tunteidensa mukaan, ei elämänmatka tule onnistumaan. Miksi neuvotaan että mene nyt sitä polkua mitä sydän tuntee.
Tänään se on näin ja huomenna noin. Järki on annettu että sitä käytetään tärkeissä omaan elämään vaikuttavissa ratkaisuissa ja otetaan huomioon toisetkin ihmiset. Jätetään se oman navan ympärillä pyöriminen niin moni asia selkiintyy. Tunteita tulee ja menee, mistä tiedät mitkä tunteet sinulla on vuosien päästä. Negatiivisiksi muuttuneet tunteet muuttuu välillä positiivisiksi ja elämä on taas ok. Kuin myös toisinpäin. Hiekalle rakennettu rakennus hajoaa, jos vain tunteiden mukaan elämää elää.
Olen eri mieltä sitä, että tunteet eivät saisi vaikuttaa ratkaisuihin. Itse olen elänyt perusnegatiivisen ihmisen kanssa vuosikausia ja voisinpa sanoa, että vaikka kuinka ajattelet asioita positiivisesti niin ennenpitkää se negatiivinen tunneympäristö tarttuu sinuunkin. Lisäksi elämällä elämää niin, että kun kuulostelee koska toisella parempi päivä niin omat tunteet liukuvat pois.
Lisäksi minä ymmärrän toisten erilaiset ratkaisut ja minä hyväksyn, että kaikki ihmiset eivät tee ratkaisujaan tunteiden perusteella. Hyväksyn, että ihmiset ajattelevat erilailla, ihmisten kokemukset on erilaisia. Sisimmässäni myös tiedän ja näen millaisia arvoja toiset pitävät tärkeinä ja mikä on muiden ihmisten vaikutus näihin asioihin ja arvostukset omat näköpiiristä. Se on ikävää, jos tykästyy ihmiseen, jonka pirtaan ei sovi.
Näen kuitenkin, että elämäni on ollut rikasta ja monet asiat on olleet elämässäni hyvinkin, joskus vaan tuntuu ettei enää jaksa.