purjehdus taktiikka myrskyssä

aloittelijaa

Mitä tulisi tehdä jos kohdalle sattuisi eilinen
myrsky. Aallon korkeus 7 m, korkeimmillaan 13 metriä. Mihin suuntaan olisi paras purjehtia, luovia vai myötätuuleen. Auttaisko ajoankkuri.
Toivottavsti ei tarvitse koskaan kohdata.

74

17355

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Avanceee

      Suosittelen Lin ja Larry Pardley'n (kiertäneet pallon muutamaan kertaan 24 ja 29 jalan moottorittomalla purjeveneellä) kirjaa "Storm Tactics" tai John Vigor'n kirjaa "The Seaworthy Offshore Sailboat". Molemmat saa Amazonilta n. 10-15 eurolla.

    • keliin

      Outhaul maximissa, ison alaosa ihan littee, cunnari pohjassa... Puuskissa voit vetää hekkiä sisälle, niin iso päästää topista. Yritä pitää vauhti päällä. Tässä aallokossa ei kannata yrittää piinata. Fokan alaosa litteä ja reilu twisti.

      Lenssillä ajoita spinnujiipit surffeihin, silloin rikissä pienin paine. Jos meinaa tuntua siltä että alkaa puskea, niin kikiä auki vaan...
      Ja Hyvää Joulua!

      • purjehtija

        kannattaako reivata vai loppuuko vauhti


      • kyllä
        purjehtija kirjoitti:

        kannattaako reivata vai loppuuko vauhti

        tässä viel varmaan pärjää... Tyttöystävä (tai poikaystävä) voi tulla vielä pentterin äärestä yläpuolelle istumaan niin ei oo mitään hätää...


      • Taitaapa olla niin että et ikinä ole niitä aaltoja/tuulia kokenut.


      • ossi

        dragaat condoomin heduun ja spögät giltsin fuduist nii homma on jees


      • Luxu

        Kuitenkin mieluummin menemättä moiseen keliin.
        Ohjeet sopivat kymppiä kevyempään.


      • KPt

        kannattaako myrskyssä käyttää spinnua? meinaatko että se kestää? ei ainakaan ihan tavallinen...


    • tuleva Bavaristi

      Olen ostamassa uutta purjevenettä ja olen ajatellut ostaa Bavarian. Siinä tuntuu saavan suurenman veneeen pienemmällä rahalla.
      Keskusteluryhmissä on kuitenkin ollut paljon moitetta laadusta ja kestävyydestä.
      Kestääkö Bavaria 13 metrisen aallokon vai pitäisikö katsella lujenpia -70 luvun veneitä.

      • KariL

        Kyllä ne Bavariat kestää... Jos niitä tehdään noinkin paljon kuin tehdään, ja muita ongelmia/hajoamisia ei ole tapahtunut kuin täällä v***ilu mielessä kirjoitetut tekstit, niin hyvä peli se on. Jos huono olisi, niin ei kai niitä valmistettaisi ja myytäisi niin pajon?

        Bavaa käytetään enemmän isommilla ja vaativimmiolla vesilä kuin täällä Suomessa, ja hyvin ovat kestäneet. Suomihan on hyvin pieni markkinakohden Bavan tuotannossa. Suurin osa veneistä menee kovempaan käyttötarkoitukseen kuin täällä, sillä useinhan purkkarit seilaa sähkötolpan juuresta toiseen ;) Ja tyvenellä ;)
        Suomessa on kuitenkin muuhun maailmaan verrattuna aika "iisit" kelit sen aikaa mitä täällä nyt voi seilata.

        Jos olet menossa 13m aaltoihin, niin sulla on kokonaan väärä konstruktio, ei siis välttämättä merkki. Tuollaisiin keleihin pitää varata toisenlainen vene. Nykyiset leveäperäiset ja tasapohjaiset veneet ovat kelluvia 'mökkejä' joilla on asumistilavuuden lisäksi ihan OK purjehdusominaisuudet. Hakkaa monet 70-luvun konstruktiot.

        Mutta käyttötarkoitus ratkaisee!!!! Kerrohan vähän mihin olet menossa ja millasiella Bavalla ajattelit?


      • arskaw
        KariL kirjoitti:

        Kyllä ne Bavariat kestää... Jos niitä tehdään noinkin paljon kuin tehdään, ja muita ongelmia/hajoamisia ei ole tapahtunut kuin täällä v***ilu mielessä kirjoitetut tekstit, niin hyvä peli se on. Jos huono olisi, niin ei kai niitä valmistettaisi ja myytäisi niin pajon?

        Bavaa käytetään enemmän isommilla ja vaativimmiolla vesilä kuin täällä Suomessa, ja hyvin ovat kestäneet. Suomihan on hyvin pieni markkinakohden Bavan tuotannossa. Suurin osa veneistä menee kovempaan käyttötarkoitukseen kuin täällä, sillä useinhan purkkarit seilaa sähkötolpan juuresta toiseen ;) Ja tyvenellä ;)
        Suomessa on kuitenkin muuhun maailmaan verrattuna aika "iisit" kelit sen aikaa mitä täällä nyt voi seilata.

        Jos olet menossa 13m aaltoihin, niin sulla on kokonaan väärä konstruktio, ei siis välttämättä merkki. Tuollaisiin keleihin pitää varata toisenlainen vene. Nykyiset leveäperäiset ja tasapohjaiset veneet ovat kelluvia 'mökkejä' joilla on asumistilavuuden lisäksi ihan OK purjehdusominaisuudet. Hakkaa monet 70-luvun konstruktiot.

        Mutta käyttötarkoitus ratkaisee!!!! Kerrohan vähän mihin olet menossa ja millasiella Bavalla ajattelit?

        isoja aaltoja,pienet rikko enemmän,eli alumiinijenkit starcraft ym.niitatut samaten kun Busterit(vanhat)niitattuina vuotivat seulan lailla koska lyhyt jyrkkä aallokko suomessa ravisteli niitit irti,pitkässä ulkomeriaallokossa kestää jopa kaislalautat.


      • 42feet

        Kyllä Bavaria on ihan yhtä kestävä vene kuin muutkin vastaavat.Ja vastaavat tarkoittaa kaikkia lasikuitukonstruktioita normaali kuluttajille.Bavariaa tuntuu vain olevan nyt muotia haukkua;se on kaiketi tosi purjehtija ja asiantuntija,kun osaa ja uskaltaa haukkua Bavariaa! Kyllä se samoista hartseista tehdään kuin muutkin veneet.Erityisen halventavana ja moukkamaisena pidän suomalaisen fingulf varustamon omistajan alentavaa puhetta Bavariasta Sail-lehdessä.On halpa arvoista nostaa omaa häntäänsä mollaamalla toista.Vähän tyyliä tarvittaisiin! Minä en ainakaan alentuisi arvostelemaan ketään toista venee tai automerkin perusteella.Varsinkin kun perusteet on potaskaa.


      • bavarian omistaja

        tämän palstan bavariaa mollaavat tahot ovat pääsääntöisesti kateellisia ruikuttajia. hehän tyypillisesti kirjoittaessaan vertaavat bavariaa unelmaveneeseensä, johon heillä ei ole varaa. ominaisuuksia pitäisi olla taifuunin läpi purjehtimiseen, koska joku muukin on niin saattanut tehdä....

        itse en itämeren alueella seillaiseen keliin ole joutunut, ettei veneen ominaisuudet piisaisi. jos sellainen sattuu kohdalle, nautin siitä luultavasti turvallisesti satamassa, kuten muutkin paskahousut.

        sinänsä mielenkiintoista, ettei venettäni ole kukaan muu päin kasvoja moittinut kuin kuluneen finngulf 39:n omistaja. olikohan lukenut liikaa kotimaisia venejulkaisuja?


      • Pilotti
        42feet kirjoitti:

        Kyllä Bavaria on ihan yhtä kestävä vene kuin muutkin vastaavat.Ja vastaavat tarkoittaa kaikkia lasikuitukonstruktioita normaali kuluttajille.Bavariaa tuntuu vain olevan nyt muotia haukkua;se on kaiketi tosi purjehtija ja asiantuntija,kun osaa ja uskaltaa haukkua Bavariaa! Kyllä se samoista hartseista tehdään kuin muutkin veneet.Erityisen halventavana ja moukkamaisena pidän suomalaisen fingulf varustamon omistajan alentavaa puhetta Bavariasta Sail-lehdessä.On halpa arvoista nostaa omaa häntäänsä mollaamalla toista.Vähän tyyliä tarvittaisiin! Minä en ainakaan alentuisi arvostelemaan ketään toista venee tai automerkin perusteella.Varsinkin kun perusteet on potaskaa.

        jutun mukaan ostaa tai välittää suurimman osan vaihtoveneistä (vanhoista finngulff veneistä) joten veneitä ei pääse markkinatalous hinnoittelemaan lisäksi tyyppi nostaa uusien hintoja tasaisen tappavasti jolloin pystyy antamaan vanhasta finngulf veneestä hyvän hinnan .
        Onkin mielenkiintoista odottaa hetkeä kun veistämö ei pysty tai voi ottaa kaikkia veneitävaihdossa, mihin hinta asettuu.


      • KariL
        bavarian omistaja kirjoitti:

        tämän palstan bavariaa mollaavat tahot ovat pääsääntöisesti kateellisia ruikuttajia. hehän tyypillisesti kirjoittaessaan vertaavat bavariaa unelmaveneeseensä, johon heillä ei ole varaa. ominaisuuksia pitäisi olla taifuunin läpi purjehtimiseen, koska joku muukin on niin saattanut tehdä....

        itse en itämeren alueella seillaiseen keliin ole joutunut, ettei veneen ominaisuudet piisaisi. jos sellainen sattuu kohdalle, nautin siitä luultavasti turvallisesti satamassa, kuten muutkin paskahousut.

        sinänsä mielenkiintoista, ettei venettäni ole kukaan muu päin kasvoja moittinut kuin kuluneen finngulf 39:n omistaja. olikohan lukenut liikaa kotimaisia venejulkaisuja?

        Miksiköhän 'finkuffimies' on haukkunut? Mikä on syy? Miksi se häntä kaivelee? Miksi toisen pitää arevostella toisen omaisuutta? Mikä siinä on pointti? Onko se jotakin myöhäispuberteettia jossa 'Meitin isin auto on parempi kun tietin isin auto" keskustelu toimii falloksen jatkeena?

        Onhan sentään olemassa näiden välillä selvä laatuero; saksalaisen Bavaria ja virolainen Fingulf - jos sen nyt näin saa sanoa pieni hymy huulilla ;)


      • stigo
        42feet kirjoitti:

        Kyllä Bavaria on ihan yhtä kestävä vene kuin muutkin vastaavat.Ja vastaavat tarkoittaa kaikkia lasikuitukonstruktioita normaali kuluttajille.Bavariaa tuntuu vain olevan nyt muotia haukkua;se on kaiketi tosi purjehtija ja asiantuntija,kun osaa ja uskaltaa haukkua Bavariaa! Kyllä se samoista hartseista tehdään kuin muutkin veneet.Erityisen halventavana ja moukkamaisena pidän suomalaisen fingulf varustamon omistajan alentavaa puhetta Bavariasta Sail-lehdessä.On halpa arvoista nostaa omaa häntäänsä mollaamalla toista.Vähän tyyliä tarvittaisiin! Minä en ainakaan alentuisi arvostelemaan ketään toista venee tai automerkin perusteella.Varsinkin kun perusteet on potaskaa.

        En ole tainnut lukea mainitsemaa Sailin juttua! Mikä maa mikä numero (Saileja on monta!)? Minulla on ollut mielenkiintoinen tilaisuus huhtikuussa 2003 tutustua Bavaria Yachtsiin omistajan opastuksella ihan paikan päällä. Sen jälkeen olen osannut suhatutua heidän tuotteissin eri tavalla. Tosi vaikuttava tehdas.
        Tekevät päivässä ( 11 purjevenettä moottoriv.) yhtä monta venettä kuin me vuodessa Suomessa!Olemme valinneet ihan eri strategioita.Tällä palstalla käytävä keskustelu on mielestäni erittäin tunnepohjaista! Veneissä on ihan fyysisesti tarkasteltuna selviä eroja. (eivät ole mm. valmistettuja "samasta hartsista"). Designissä ja funktiossa , filosofiassa myöskin!
        Olet oikeassa että on ihan turha mollata toinen toisiaan. Bavaria on valinnut "low price / suurtuotantostartegian". Me halutaan tehdä jotain aivan muuta! Tuntuu että molemmilla on kannattajansa. Minä käyn aina näyttelyissä iloisin mielein tervehtimässä Bavaraina ostastolla (Fingulfin nimilappu rinnassa)kolleegoja.Jos haluat lähemmin tutustua eroihin, ota yhetyttä ja tule käymään!En ukso että meidän tarvitsee hävetä tuotantoamme niin että pitäisi muita mollata.Koska juttusi koski minua henk.koht näin asiakseni vastata. Muuten olen sitä mieltä että molemmat ,ja kaikki muutkin merkit, mahtuvat purjehtimaan saaristossamme. Ystävällisin terveisin.
        PS. kohta ilmestyy nettisivuillamme kuvin ja tekstein "hidden qualities" ostasto missä voit lukea enemmän! Tervetuloa!


      • 42feet
        stigo kirjoitti:

        En ole tainnut lukea mainitsemaa Sailin juttua! Mikä maa mikä numero (Saileja on monta!)? Minulla on ollut mielenkiintoinen tilaisuus huhtikuussa 2003 tutustua Bavaria Yachtsiin omistajan opastuksella ihan paikan päällä. Sen jälkeen olen osannut suhatutua heidän tuotteissin eri tavalla. Tosi vaikuttava tehdas.
        Tekevät päivässä ( 11 purjevenettä moottoriv.) yhtä monta venettä kuin me vuodessa Suomessa!Olemme valinneet ihan eri strategioita.Tällä palstalla käytävä keskustelu on mielestäni erittäin tunnepohjaista! Veneissä on ihan fyysisesti tarkasteltuna selviä eroja. (eivät ole mm. valmistettuja "samasta hartsista"). Designissä ja funktiossa , filosofiassa myöskin!
        Olet oikeassa että on ihan turha mollata toinen toisiaan. Bavaria on valinnut "low price / suurtuotantostartegian". Me halutaan tehdä jotain aivan muuta! Tuntuu että molemmilla on kannattajansa. Minä käyn aina näyttelyissä iloisin mielein tervehtimässä Bavaraina ostastolla (Fingulfin nimilappu rinnassa)kolleegoja.Jos haluat lähemmin tutustua eroihin, ota yhetyttä ja tule käymään!En ukso että meidän tarvitsee hävetä tuotantoamme niin että pitäisi muita mollata.Koska juttusi koski minua henk.koht näin asiakseni vastata. Muuten olen sitä mieltä että molemmat ,ja kaikki muutkin merkit, mahtuvat purjehtimaan saaristossamme. Ystävällisin terveisin.
        PS. kohta ilmestyy nettisivuillamme kuvin ja tekstein "hidden qualities" ostasto missä voit lukea enemmän! Tervetuloa!

        Hei,

        hauska kuulla,että saatte uutta ja mielenkiintoista sivuillenne-tutustun varmasti.Pidän venettänne hyvin tehtynä ja suunniteltuna,ja uskon että Viron laatuongelmatkin on ratkaistavissa pienempien mallienne osalta.Pyydän anteeksi,jos olen tulkinnut kirjoitusta pro Sail 2/2004 s.45 väärin, mutta mieleeni se sellaisena rivien välistä luettavana heittona Bavariaa kohtaan:
        "Hirveän harvoin törmäämme Bavaria ilmiöön,vaikka Bavaria kaappaakin markkinaosuuksia.Bavaria on hieno teollisuustuote ja heillä on vastaus kaikkeen.Me Finngulfilla olemme niin typeriä,että tehdään kaikki viimeisen päälle.Osta Finngulf ja maksa sata yksikköä,pidä venettä viisi vuotta ja saat siitä sata yksikköä.Osta halpa vene ja saat siitä enintään seitsemänkymmentä yksikköä.Halpa ostettaessa on vielä halvempi myytäessä.Bavaria tekee meille hyvää duunia,tuo ihmisiä tämän harrasteen pariin ja kun ihmiset oppivat purjehtimaan,ne ostavat meiltä veneen".

        En voi mitään näin uudelleenkaan tekstiä lukiessani,että mieleeni tulee "ei Bavaria ole venekään".No kilpailu markkinoista on näköjään kovaa,mutta osittain tarpeetonta,koska mielestäni teillä on pitkälti eri asiakkaat kuin Bavarialla.Mutta Bavariallakin purjehtii (eikä ne nyt niin halpoja ole aloittelijan ensimmäiseksi veneeksi ostettavaksi) myös ihan osaavia ja tuotteen hinta/laatusuhteen oikein käyttötarkoitukseensa hankkineita purjehtijoita.Ja kuinkahan moni Finngulfin ostaja hankkisi Swanin,jos pelimerkit riittäisivät? Veneilyn kustannuksia on kuitenkin saatava alas ottaen kuitenkin huomioon nykyihmisen mukavuuden halun, jotta uusia purjehtijoita tulisi harmaantuvaan joukkoomme.Se lienee kaikkien etu.Eli Bavariat ovat todella tervetulleita senkin takia.Eri asia on,kuinka suuria markkinarakoja jää kalleimille tuotteille,kun myös halpaa ja hyvää (ei ehkä ylellistä) on tarjolla enemmän.Lakevatko myös Finngulfien hinnat? Kun Lidl tuli Suomeen (Saksasta kuten Bavaria), on se laskenut myös muiden kauppaketjujen hintatasoa.Ikea?Gigantti?Bauhaus?
        Finngulf on niin hyvä vene,ettei sen valmistajan/omistajan tarvitse osoittaa sen erinomaisuutta vihjaamalla,onko Bavaria vene lainkaan.Voi olla,että luin rivien välistä väärin.Enkä tarkoittanut loukata myöskään teitä tahallaan väärin ymmärtämällä.Itse asiassa koko Bavaria vs. muut keskustelut tulisi unohtaa,mutta veneen omistajana ja vielä joskus "sen viimeisenkin" veneen taas kerran hankkivana,toivon myös Suomalaisten ja Ruotsalaisten veistämöiden miettivän,millä tavoin hintaa saataísiin alaspäin pohjoismaisesta designista ja laadusta tinkimättä.Jos olen oikein ymmärtänyt, ei rungon (se lasikuituhartsilaminaatti) osuus veneen hinnasta ole se olennainen,joten kustannusten alaspäin vetäminen designin ja lujuuden kärsimättä voisi olla mahdollista yhteisillä komponenttien hankinnalla ja puutyön teettämisellä halpamaissa.No Virohan on askel siihen suuntaan,mutta näkyykö se 28 ja 33 hinnoissa täysmääräisesti? Ja sitten tulevat ne laatuongelmat,ja se ettei vakiintunut ostajakunta enää hyväksy tuotetta,joka on kuin "B".
        Hyvää ja menestyksekästä jatkoa vuodelle 2005!Mielelläni tutustun uusiin internetsivujenne lisäksiin ja olisi mukava tutustua taas tuotteisiinne lähemminkin.Olen tosin muutama vuosi sitten käynyt Pohjankurussa tutustumassa veistämöönne ja täytyy sanoa,että hieno kokemus.


      • Pilotti
        stigo kirjoitti:

        En ole tainnut lukea mainitsemaa Sailin juttua! Mikä maa mikä numero (Saileja on monta!)? Minulla on ollut mielenkiintoinen tilaisuus huhtikuussa 2003 tutustua Bavaria Yachtsiin omistajan opastuksella ihan paikan päällä. Sen jälkeen olen osannut suhatutua heidän tuotteissin eri tavalla. Tosi vaikuttava tehdas.
        Tekevät päivässä ( 11 purjevenettä moottoriv.) yhtä monta venettä kuin me vuodessa Suomessa!Olemme valinneet ihan eri strategioita.Tällä palstalla käytävä keskustelu on mielestäni erittäin tunnepohjaista! Veneissä on ihan fyysisesti tarkasteltuna selviä eroja. (eivät ole mm. valmistettuja "samasta hartsista"). Designissä ja funktiossa , filosofiassa myöskin!
        Olet oikeassa että on ihan turha mollata toinen toisiaan. Bavaria on valinnut "low price / suurtuotantostartegian". Me halutaan tehdä jotain aivan muuta! Tuntuu että molemmilla on kannattajansa. Minä käyn aina näyttelyissä iloisin mielein tervehtimässä Bavaraina ostastolla (Fingulfin nimilappu rinnassa)kolleegoja.Jos haluat lähemmin tutustua eroihin, ota yhetyttä ja tule käymään!En ukso että meidän tarvitsee hävetä tuotantoamme niin että pitäisi muita mollata.Koska juttusi koski minua henk.koht näin asiakseni vastata. Muuten olen sitä mieltä että molemmat ,ja kaikki muutkin merkit, mahtuvat purjehtimaan saaristossamme. Ystävällisin terveisin.
        PS. kohta ilmestyy nettisivuillamme kuvin ja tekstein "hidden qualities" ostasto missä voit lukea enemmän! Tervetuloa!

        Kotimainen lehti toinen numero


    • veneilijä

      Tarkastin mitä sanoivat kirjassa Steve Sleight: suuri purjehdusopas (ei missään nimessä kattava myrskyopas, mutta onpahan joitain perusteita)

      Kun myrskyyn joudutaan, niin on tärkeää saada purjealaa pois. Eli reivi isoon ja keulapurje mahdollisimman pieneksi. On helpompi ajella ilman ylimääräistä kallistusta.

      Satamaan ei välttämättä kannata lähteä menemään, jos ei ole varma että selviää kunnialla kiinnitykseen.

      Ajosuunnasta: avovesi on turvallisinta. Suojanpuolen rantaan ajautumista tulee välttää, kurssisuuntaa voi nimittäin olla vaikea pitää.

      Ei ole yhtä sääntöä mihin suuntaan aallokon suhteen tulisi ajaa – riippuu paljon veneen ominaisuuksista sekä aallokon muodoista, tuulen määrästä, miehistöstä jne. Itse saattaisin kokeilla veneen asettamista paikoilleen, mikä tapahtuu asettamalla keulapurje väärälle puolelle (eli isopurje ajaa venettä eteenpäin ja fokka pakittaa). Tällöin vene pysähtyy ehkä noin 60 asteen kulmassa tuulesta. Pinna on suojan puolella. Vene ajelehtii hitaasti suojan puolelle.

      Jos paikoillaan ei pysty olemaan, voi yrittää mennä myötätuuleen pelkällä fokalla tai jopa rikillä. Ajoankkuri voi tällöin olla hyvä hidastaja ja lisäksi se pitää veneen suorassa.

      • sunwind

        Meillä on sellaine tuulipussin muotoinen ajoankkuri. Emme ole koskaan käyttäneet sitä.
        Tulisko sen pussin suuaukossa olla jokin vahvike rengas jotta se pysyisi auki. Täytyy kokeilla ensi kesänä kuinka se toimii.


    • Janos

      Hyvä perusteos on Petr Bruce'n "Heavy wheather sailing":

      http://www.campusi.com/bookFind/asp/bookFindPriceLst.asp?prodId=0071353232

      Kun olet sen lukenut uskaltaa jo periaatteessa lähteä laajoille vesille (ks. luku veneen valinnasta). Itse olen kokenut seuraavan tempun: kun kovassa kelissä kakkosreivikin oli liian iso, vedettiin oiso alas ja laitettiin maston taakse myrskyfokan.

      • Janos

        Tosi hyvä klassikkokirja ja ehdoton perusvaatimus jokaiselle meripurjehtijalle. Suosittelen lämpimästi myös jurpo-nimerkille.


      • Kirjoittaja

        Kirjan Heavy Weather Sailing kirjoitti 30 vuotta sitten K. Adlard Coles. Bruce tuli mukaan myöhemmin toimittamaan uudempia laitoksia.

        Itse kirja on täyttä asiaa. Siinä kuvataan tapoja ja keinoja joita ei muuten koskaan kohtaa tai tule mieleen. Lukeminen ja muu asioiden ennalta pohtiminen onkin käytännössä ainoa tapa valmistautua noihin keleihin, eihän tuonne kukaan tarkoituksella lähde "harjoittelemaan".


      • aloittelijaa

        Suomalaisestakirjakaupasta löytyy kolme eri versiota. Onko niissä isojakin eroja.
        Halvin on 43 euroa ja kallein 64 euroa


      • aloittelijaa

        eilen sain kirjan maksoi 43 dollaria on tosi mielenkiintoinen suosittelen kaikille


      • Janos
        aloittelijaa kirjoitti:

        eilen sain kirjan maksoi 43 dollaria on tosi mielenkiintoinen suosittelen kaikille

        Hyvä kun sait sen kirjan. Eräänlainen purjehdusraamattu se kieltämättä on.


    • tuuli

      Isossa tulisi olla kolmosreivi taikka sitten erillinen myrskyiso.
      Rullagenoa tahi -fokka ei käy myrskypurjeeksi jos rullalaite on keulalla niin myrskyfokka järjesteltävä muuten.
      Lisäksi suositellaan ns. "trysail" -purjetta, hyvä kirjallisuuslähde on tuo mainittu "heavy weather sailing" joka hiljattain tuli postilaatikkooni jenkeistä "storm tactics" kirjan kera.
      10-15eur ei kylläkään aivan riitä mutta 60eur jonka kotimainen kirjakauppa olisi pelkästään tuosta ensinmainitusta halunnut riitti jo mainiosti kattamaan molemmat kirjat postikuluineen jenkkilästä.

      Epäilenpä että luovimisen voit unohtaa keskityt vain selviytymiseen ..rannikkolaivurikurssilla olet oppinut mihin suuntaan pitäisi pyrkiä POIS myrskykeskuksen tieltä heikkeneviin tuuliin EI voimistuvia päin.......

      • janos

        Tuuli kirjoitti: "..rannikkolaivurikurssilla olet oppinut mihin suuntaan pitäisi pyrkiä POIS myrskykeskuksen tieltä heikkeneviin tuuliin EI voimistuvia päin......."
        Periaatteessa on näin, mutta kannattaa silti muistaa, että tuulet heikenevät myös myrskyn silmän suuntaan. Niin tavallisen myrskyn kuin hirmumyrskyn keskuksissa valitsee tyyni. Hurrikaanin tyyni keskus voi olla jopa satoja kilometrejä leveä...


      • aloittelijaa

        Iso purjeessani on myös neljäs reivi, pärjäisinkö kolmella. Taisi purjemaakari huijata aloittelijaa ja myi ylimäärisen reivin.


      • portofino
        aloittelijaa kirjoitti:

        Iso purjeessani on myös neljäs reivi, pärjäisinkö kolmella. Taisi purjemaakari huijata aloittelijaa ja myi ylimäärisen reivin.

        Ja minulla vain 2.
        Ja noin 30.000 mpkta on purjehdittu.
        Tyypillistä on että kun pitää ottaa 1.reivi sisään niin sen tekee liian myöhään. Eli minun 1.reivi on siinä missä muilla on 2. reivi. Ja sitten kun pitää reivata lisää, niin tuulee jo niin pirusti. Eli silloin otetaan toinen.

        Reiviköysiä on tyypillisesti vain kaksi. Köyden pujottaminen todella kovassa kelissä (>20m/s) purjeessa olevan ögan läpi ei yksinkertaisesti onnistu. Tämän voin taata, liikki fladraa liikaa. t. Eli 3.reivi (ja etenkin 4.reivi) ovat totaalisen turhia. Parasta on kun 2. reivillä voi pudottaa Ison PA:n 50%:iin. Seuraava askel on TrySail tai pelkkä Myrskyfokka keulassa.


      • Kale
        janos kirjoitti:

        Tuuli kirjoitti: "..rannikkolaivurikurssilla olet oppinut mihin suuntaan pitäisi pyrkiä POIS myrskykeskuksen tieltä heikkeneviin tuuliin EI voimistuvia päin......."
        Periaatteessa on näin, mutta kannattaa silti muistaa, että tuulet heikenevät myös myrskyn silmän suuntaan. Niin tavallisen myrskyn kuin hirmumyrskyn keskuksissa valitsee tyyni. Hurrikaanin tyyni keskus voi olla jopa satoja kilometrejä leveä...

        Loistava myrskytaktiikka. Ajetaan keskelle myrskyn silmää, niin saadaan olla tyvenessä.

        Huomasitko ajatella, että jos silmässä onkin joku sata km tyhjää ja tyynbtä, niin se myrskyn kesku liikkuu kokolailla noppeesti.... Tulee kuule ne reunat joskus vastaan ;)


      • Antsu
        portofino kirjoitti:

        Ja minulla vain 2.
        Ja noin 30.000 mpkta on purjehdittu.
        Tyypillistä on että kun pitää ottaa 1.reivi sisään niin sen tekee liian myöhään. Eli minun 1.reivi on siinä missä muilla on 2. reivi. Ja sitten kun pitää reivata lisää, niin tuulee jo niin pirusti. Eli silloin otetaan toinen.

        Reiviköysiä on tyypillisesti vain kaksi. Köyden pujottaminen todella kovassa kelissä (>20m/s) purjeessa olevan ögan läpi ei yksinkertaisesti onnistu. Tämän voin taata, liikki fladraa liikaa. t. Eli 3.reivi (ja etenkin 4.reivi) ovat totaalisen turhia. Parasta on kun 2. reivillä voi pudottaa Ison PA:n 50%:iin. Seuraava askel on TrySail tai pelkkä Myrskyfokka keulassa.

        Kolmosreiviä on tarvittu, tosin vain kerran. Mutta kolmosreivin köysi on pujoteltu useampia kertoja. Enemmän kuin kaksi reiviköyttä tuottaa pysyvästi asennettuna enemmän sotkua ja ongelmia kuin hyötyä. Toisaalta ykkösreiviä taas on käytetty verrattomasti useammin kuin kakkosta. Lepattavaan purjeeseen ei tosiaankaan mitään pujotella. Se pitää tehdä vetävään purjeeseen kakkos- ja kolmosreivien välillä kulkevalla narulenkillä, johon on jätetty pätkä vapaata narunpäätä reiviköyteen sitomista varten. Ja sen voi silloin tehdä vielä siinä "kevyessä" kelissä, kun vasta kakkosreiviä tarvitaan. Kolmosreiviin siis käytetään samaa köyttä kuin ykkösreiviinkin.

        Se nelosreivi kuulostaa jo poikkeustapaukselta. Vai olisiko kyse jo pois käytöstä jääneestä latistusreivistä? Muutamia poikkeustapauksia kyllä tiedän, joissa se nelosreivi on jälkeenpäin purjeeseen tehty, vieläpä tarpeeseen.


      • tuuli
        Antsu kirjoitti:

        Kolmosreiviä on tarvittu, tosin vain kerran. Mutta kolmosreivin köysi on pujoteltu useampia kertoja. Enemmän kuin kaksi reiviköyttä tuottaa pysyvästi asennettuna enemmän sotkua ja ongelmia kuin hyötyä. Toisaalta ykkösreiviä taas on käytetty verrattomasti useammin kuin kakkosta. Lepattavaan purjeeseen ei tosiaankaan mitään pujotella. Se pitää tehdä vetävään purjeeseen kakkos- ja kolmosreivien välillä kulkevalla narulenkillä, johon on jätetty pätkä vapaata narunpäätä reiviköyteen sitomista varten. Ja sen voi silloin tehdä vielä siinä "kevyessä" kelissä, kun vasta kakkosreiviä tarvitaan. Kolmosreiviin siis käytetään samaa köyttä kuin ykkösreiviinkin.

        Se nelosreivi kuulostaa jo poikkeustapaukselta. Vai olisiko kyse jo pois käytöstä jääneestä latistusreivistä? Muutamia poikkeustapauksia kyllä tiedän, joissa se nelosreivi on jälkeenpäin purjeeseen tehty, vieläpä tarpeeseen.

        Hienoa että joku oivalsi mistä on kyse.

        Eli kolmosreivin köysi on itseasiassa ykkösen - köyden vaihto tahi ed.kirjoittajan neuvoma tapa - molempiin on aikaa ennen kuin sitä tarvitaan säätähän seuraa jokainen joten tarve tuskin yllättää?

        Jos miettii olosuhteita, jos itse lähtisin valtamerelle - unohtaisin koko ykkösreivin - köydet olisivat aina kakkosessa ja kolmosessa juuri syistä jotka tulivat jo mainituiksi.
        Ykkönen pienentää purjealaa niin vähän että sen voi tehdä muutenkin (täällä enimmäkseen suojaisilla kotivesillä se on hyvä), latistaa ja laskemalla levankia suojan puolelle se mitä tarvitaan. Jos reivataan reivataan heti kakkoseen tai kolmoseen tai iso kokonaan alas.
        (tai - vaihtoehtoisesti ottaisin cunninghamin reivikäyttöön - avot' siinä kolmet reiviköydet valmiina useimmissa nykyaikaisissa pursissa!)

        Kolmosreivin käyttötarve riippuu myös veneestä ja sen ominaisuuksista - toiset vaativat kovaan tuuleen myrskyison tahi sitten 3/4 -reivissä olevan ison myrskyfokan lisäksi tai sijasta ... tätähän ei yleensä tiedä ennenkuin on kokeillut muuttuuko vene nousu- vai laskukärkkääksi myrskyssä - miten saada se balanssiin? ja mahdollisimman helpoksi ajaa myötäiseen aaltoja karkuun että väistellen.. tai pysytellä piissä joka ei onnistune ilman reivattua isoa ja myrskyfokkaa ..saatetaan tarvita vielä ajoankkurikin, kun oikein myrskyää tuppaa purjeista jäämään vain riekaleet ...valitan ei ole omakohtaista kokemusta mutta yritän varautua asiaan edes lukemalla kirjallisuutta ja poimimalla vinkin sieltä toisen täältä sen varalle että joskus joudun.


      • tuuli
        janos kirjoitti:

        Tuuli kirjoitti: "..rannikkolaivurikurssilla olet oppinut mihin suuntaan pitäisi pyrkiä POIS myrskykeskuksen tieltä heikkeneviin tuuliin EI voimistuvia päin......."
        Periaatteessa on näin, mutta kannattaa silti muistaa, että tuulet heikenevät myös myrskyn silmän suuntaan. Niin tavallisen myrskyn kuin hirmumyrskyn keskuksissa valitsee tyyni. Hurrikaanin tyyni keskus voi olla jopa satoja kilometrejä leveä...

        Niinpä..

        ..mutta voi olla vaikeaa löytää sinne tyyneen keskukseen jos se onkin vain vaikkapa muutamia/kymmeniä maileja ..ja ongelmia tulee sielläkin ristiaallokko ja lähes tyven - epämukavaa "toisen erän" odottelua joka tulee pomminvarmasti.
        Epäilen yleensäkään kovassa tuulessa purren kykyä "nousta" tuuleen lainkaan - kyllä se tuuli työntää meitä minne haluaa vaikka yrittäisimme kuinka taistella vastaan, ajautumisen suunnan voi valita oikein myrskypurjein niin että kulkee sentään poispäin.. järkevintä voi olla asettua piihin tai ajoankkurin varaan - sulkea luukut ja painua koijjaan ja toivoa suunnittelijan laskelmien virheettömyyttä ja sitä että vantit ja päätteet tuli tarkistettua huolella ennen lähtöä..

        Yhden elokuvan näin joka oli jotain tähän suuntaan ja miehistö pelastui kun lentokone (vaiko sukellusvene?) tuli ja haki jengin hurrikaanin silmästä... ei taida hevin onnistua oikeassa elämässä.. sukellusveneellä ehken ja niitä lie vähän meripelastuskäytössä!


      • Janos
        Kale kirjoitti:

        Loistava myrskytaktiikka. Ajetaan keskelle myrskyn silmää, niin saadaan olla tyvenessä.

        Huomasitko ajatella, että jos silmässä onkin joku sata km tyhjää ja tyynbtä, niin se myrskyn kesku liikkuu kokolailla noppeesti.... Tulee kuule ne reunat joskus vastaan ;)

        Hyvä, että ymmärsit. Tätähän yritin juuri selittää Tuuli-nimimerkille....Hänhän kertoi, että myrskystä pääsee eroon kun purjehtii heikkeneviin tuuleihin, mutta näinhän ei ole. Voi olla, että juuri silloin ollaan menossa myrskyn keskukseen.


      • tuuli
        Janos kirjoitti:

        Hyvä, että ymmärsit. Tätähän yritin juuri selittää Tuuli-nimimerkille....Hänhän kertoi, että myrskystä pääsee eroon kun purjehtii heikkeneviin tuuleihin, mutta näinhän ei ole. Voi olla, että juuri silloin ollaan menossa myrskyn keskukseen.

        Kuulehan, sääjärjestelmät ovat varsin "helppoja" yksinkertaistettuina ymmärtää - on suhteellisen helppoa päätellä myrskyssä missä on myrskykeskus ja millä halssilla tulee purjehtia päästäkseen sen tieltä POISPÄIN ei myrskykeskusta päin.

        Suosittelen rannikkolaivurikurssia tai vähintään sen sääoppia janoosi - kaikella ystävyydellä, en suinkaan loukaten.. ja kavereille kans'!


      • aloittelijaa
        Antsu kirjoitti:

        Kolmosreiviä on tarvittu, tosin vain kerran. Mutta kolmosreivin köysi on pujoteltu useampia kertoja. Enemmän kuin kaksi reiviköyttä tuottaa pysyvästi asennettuna enemmän sotkua ja ongelmia kuin hyötyä. Toisaalta ykkösreiviä taas on käytetty verrattomasti useammin kuin kakkosta. Lepattavaan purjeeseen ei tosiaankaan mitään pujotella. Se pitää tehdä vetävään purjeeseen kakkos- ja kolmosreivien välillä kulkevalla narulenkillä, johon on jätetty pätkä vapaata narunpäätä reiviköyteen sitomista varten. Ja sen voi silloin tehdä vielä siinä "kevyessä" kelissä, kun vasta kakkosreiviä tarvitaan. Kolmosreiviin siis käytetään samaa köyttä kuin ykkösreiviinkin.

        Se nelosreivi kuulostaa jo poikkeustapaukselta. Vai olisiko kyse jo pois käytöstä jääneestä latistusreivistä? Muutamia poikkeustapauksia kyllä tiedän, joissa se nelosreivi on jälkeenpäin purjeeseen tehty, vieläpä tarpeeseen.

        Isossa on alun perin neljä reiviä. Purjeen takanareunassa on reikä vähän ylempänä kuin mihin
        kiinnitetään naru jolla kiristetään purjeen alareuna, olisiko se toi latistusreivi.


      • Janos
        tuuli kirjoitti:

        Kuulehan, sääjärjestelmät ovat varsin "helppoja" yksinkertaistettuina ymmärtää - on suhteellisen helppoa päätellä myrskyssä missä on myrskykeskus ja millä halssilla tulee purjehtia päästäkseen sen tieltä POISPÄIN ei myrskykeskusta päin.

        Suosittelen rannikkolaivurikurssia tai vähintään sen sääoppia janoosi - kaikella ystävyydellä, en suinkaan loukaten.. ja kavereille kans'!

        Joo, kyllä kiitos. Rannikkolaivurikurssia on käyty aikoinaan ja sääoppi on tuttu niin kirjasta kuin käytännössä (muutamat Atlantin ylitykset ym).

        Leppoisia sydäntalven päiviä sinne teillekin.


      • Antsu
        aloittelijaa kirjoitti:

        Isossa on alun perin neljä reiviä. Purjeen takanareunassa on reikä vähän ylempänä kuin mihin
        kiinnitetään naru jolla kiristetään purjeen alareuna, olisiko se toi latistusreivi.

        Latistusreivi se reikä vähän skuutikulman yläpuolella on. Se oli käytössä 70- ja 80-luvuilla, mutta sitten muoti ajoi ohi purjeen leikkauksessa. Toimii se silti niissä purjeissa, joihin se on tehty. Nimi ainakin hyvin kertoo käyttötarkoituksen.


      • Joakim
        portofino kirjoitti:

        Ja minulla vain 2.
        Ja noin 30.000 mpkta on purjehdittu.
        Tyypillistä on että kun pitää ottaa 1.reivi sisään niin sen tekee liian myöhään. Eli minun 1.reivi on siinä missä muilla on 2. reivi. Ja sitten kun pitää reivata lisää, niin tuulee jo niin pirusti. Eli silloin otetaan toinen.

        Reiviköysiä on tyypillisesti vain kaksi. Köyden pujottaminen todella kovassa kelissä (>20m/s) purjeessa olevan ögan läpi ei yksinkertaisesti onnistu. Tämän voin taata, liikki fladraa liikaa. t. Eli 3.reivi (ja etenkin 4.reivi) ovat totaalisen turhia. Parasta on kun 2. reivillä voi pudottaa Ison PA:n 50%:iin. Seuraava askel on TrySail tai pelkkä Myrskyfokka keulassa.

        Olen samaa mieltä siitä, että monessa veneessä 1. reivi on aika mitätön vaikutukseltaan ja usein kannattaisi saman tien ottaa 2. reivi. Varmasti monesta Itämerelle optimoidusta veneestä loppuu reivit kesken kunnon myrskyssä, jos sitä edes purjeet kestävät.

        Eikö kuitenkin ole ongelmallista pitää reiviköydet jatkuvasti paikallaan siellä tavallisen 3./4. reivin kohdalla eli rikistä riippuen jossain saalinkien korkeudelella? Eikö ne kuluta purjetta ja ole sotkussa purjeen nostossa ja laskussa?

        Mikään yhden köyden järjestelmä ei myöskään salli "ylipitkiä" reivejä, vaan puomin pituus rajoittaa mekanismia.


      • Janos
        Joakim kirjoitti:

        Olen samaa mieltä siitä, että monessa veneessä 1. reivi on aika mitätön vaikutukseltaan ja usein kannattaisi saman tien ottaa 2. reivi. Varmasti monesta Itämerelle optimoidusta veneestä loppuu reivit kesken kunnon myrskyssä, jos sitä edes purjeet kestävät.

        Eikö kuitenkin ole ongelmallista pitää reiviköydet jatkuvasti paikallaan siellä tavallisen 3./4. reivin kohdalla eli rikistä riippuen jossain saalinkien korkeudelella? Eikö ne kuluta purjetta ja ole sotkussa purjeen nostossa ja laskussa?

        Mikään yhden köyden järjestelmä ei myöskään salli "ylipitkiä" reivejä, vaan puomin pituus rajoittaa mekanismia.

        Minulla on aina 1. ja 2. reivin köydet valmiina ja pari kertaa on Itämerellä tullut vastaan tilanne, jolloin 2. reivikaan ei enää riittänyt. Silloin on onnistuttu saamaan myrskyfokka maston taakse (kannattaa etukäteen kokeilla jo satamassa). Siihen tarvitaan kyllä elämänlanka ja kovanaama maston juurella.
        Kokemukset olivat varsin hyvät: vene oli vakaasti hallinnassa ja vauhti myrskystä huolimatta rauhallisen hurmaava.


      • myrskylintu
        Janos kirjoitti:

        Minulla on aina 1. ja 2. reivin köydet valmiina ja pari kertaa on Itämerellä tullut vastaan tilanne, jolloin 2. reivikaan ei enää riittänyt. Silloin on onnistuttu saamaan myrskyfokka maston taakse (kannattaa etukäteen kokeilla jo satamassa). Siihen tarvitaan kyllä elämänlanka ja kovanaama maston juurella.
        Kokemukset olivat varsin hyvät: vene oli vakaasti hallinnassa ja vauhti myrskystä huolimatta rauhallisen hurmaava.

        Tuo oli hyvä ja halpa idea. Pitää kokeilla


      • tuuli
        Janos kirjoitti:

        Minulla on aina 1. ja 2. reivin köydet valmiina ja pari kertaa on Itämerellä tullut vastaan tilanne, jolloin 2. reivikaan ei enää riittänyt. Silloin on onnistuttu saamaan myrskyfokka maston taakse (kannattaa etukäteen kokeilla jo satamassa). Siihen tarvitaan kyllä elämänlanka ja kovanaama maston juurella.
        Kokemukset olivat varsin hyvät: vene oli vakaasti hallinnassa ja vauhti myrskystä huolimatta rauhallisen hurmaava.

        ..tuo kuulostaa samanlaiselta kuin ns. "trysail" - en tiedä mutta luulen - se suositellaan virittämään niin valmiiksi ettei kannelle tarvitse mennä - nostetaan esim spinnunostimella.
        Tiedä sitten miten sen laittaisi ettei "karkaa" taikka avaudu omia aikojaan.

        Nuissa aiemmin mainituissa kirjoissa on kuvattu tätä tällaista järjestelyä.


      • Kale
        Janos kirjoitti:

        Hyvä, että ymmärsit. Tätähän yritin juuri selittää Tuuli-nimimerkille....Hänhän kertoi, että myrskystä pääsee eroon kun purjehtii heikkeneviin tuuleihin, mutta näinhän ei ole. Voi olla, että juuri silloin ollaan menossa myrskyn keskukseen.

        Tyhmyyksiä olen kuulut, mutta en tuollaista. Enkä edes sellasestä joka lähtee alueille joissa voi olla kunnon myrskykeskus, eikä ole selvitänyt miten päin ne pyörii ja miltä puolelta väistetään kuloinkin. Sama kun lähtisi seilaamaan eikä tiedä meneekö etyperin vai takaperin.

        Taidat olla 'asijjjjjnatuntijjjja' ainakin näissä myrskyhoidoissa. Vaika pljoa en tiedä, niin sen tiedän että ainakin yhdentyypin reissuun en menis edes torilta Korkeasaareen.


      • Jorge
        portofino kirjoitti:

        Ja minulla vain 2.
        Ja noin 30.000 mpkta on purjehdittu.
        Tyypillistä on että kun pitää ottaa 1.reivi sisään niin sen tekee liian myöhään. Eli minun 1.reivi on siinä missä muilla on 2. reivi. Ja sitten kun pitää reivata lisää, niin tuulee jo niin pirusti. Eli silloin otetaan toinen.

        Reiviköysiä on tyypillisesti vain kaksi. Köyden pujottaminen todella kovassa kelissä (>20m/s) purjeessa olevan ögan läpi ei yksinkertaisesti onnistu. Tämän voin taata, liikki fladraa liikaa. t. Eli 3.reivi (ja etenkin 4.reivi) ovat totaalisen turhia. Parasta on kun 2. reivillä voi pudottaa Ison PA:n 50%:iin. Seuraava askel on TrySail tai pelkkä Myrskyfokka keulassa.

        Rullaiso, ilman lattoja (tietty pysty), negatiivinen ahvenselkä ja silloin on portaaton reivimahdollisuus eikä missään vaiheessa tarvii poistua sitloodasta.


      • fg37
        tuuli kirjoitti:

        Kuulehan, sääjärjestelmät ovat varsin "helppoja" yksinkertaistettuina ymmärtää - on suhteellisen helppoa päätellä myrskyssä missä on myrskykeskus ja millä halssilla tulee purjehtia päästäkseen sen tieltä POISPÄIN ei myrskykeskusta päin.

        Suosittelen rannikkolaivurikurssia tai vähintään sen sääoppia janoosi - kaikella ystävyydellä, en suinkaan loukaten.. ja kavereille kans'!

        Eikö voisi sanoa kummalla halsilla pitäisi purjehtia, ettei tarvitse mennä tämän asian takia kursselle. Ette taida tietää


      • Janos
        fg37 kirjoitti:

        Eikö voisi sanoa kummalla halsilla pitäisi purjehtia, ettei tarvitse mennä tämän asian takia kursselle. Ette taida tietää

        paapuurin


      • halssin
        Janos kirjoitti:

        paapuurin

        Onko paapuurin halssi kun tuulee paapuurista vai kun puomi on oikealla puolella


    • aloittelijaa

      Viime kesänä ihmettelin purjepussia jossa luki
      storm jib, sisällä oli pieni purje tehty paksummasta kankaasta, eli ilmeisesti se myrky jib. Purjeessa on koukut ja ne eivät käyneet rullavaijerin alumiiniprofiiliin. Yritin laittaa purjetta maston noin puolesta välistä, siitä kohtaa jossa on ne vaakakapulat, alas menevään vaijeriin. Purje oli kuitenkin liian pitkä tähän , en saanut sitä tiukalle.
      Pitäisikö ne purjeen hakaset poistaa että sen saisi pujotettua rullavaijerin uraan.

      • tuuli

        Purjeessasi on varmaankin ns. pistoolihaat??

        Jos sen haluaa rullalaitteen profiiliin niin silloin siitä todellakin pitää ottaa haat pois ja ompeluttaa reunaan uraan sopiva "miksi sitä nyt sanottiinkaan" (?foili?) - kyllä.

        Huomaa kuitenkin että tällaisessa tapauksessa myrskypurje pitää vaihtaa rullapurjeen tilalle - se voi, merellä, kovassa tuulessa ja aallokossa olla mahdoton homma ja siinä voi mennä jompi kumpi purje mereen tai molemmat ja vielä gasti keulalta.

        Paras olisi rakentaa myrskypurjeelle oma staagi joka viritetään paikalleen tarvittaessa - silloin purjekin voidaan laittaa "valmiiksi odottamaan" jos sitä tarvitaan ja ajaa rullapurjeella niin pitkään kuin voidaan.

        Lisäksi näkyy tehdyn myrskyfokkaa varten niin suuria "lenkkejä" että se menee rullatun rullapurjeen päälle.. tiedä sitten toimivuudesta.

        Yksi vaihtoehto on myös jalustaa purje "lentävänä" eli silloin ei babystaagia tarvita.

        Purjeneulomon / mastopajan kanssa kannattaa keskustella rasituksista ja siitä pitääkö mastoa tukea esim barduunoilla tällaisessa tilanteessa.


      • portofino
        tuuli kirjoitti:

        Purjeessasi on varmaankin ns. pistoolihaat??

        Jos sen haluaa rullalaitteen profiiliin niin silloin siitä todellakin pitää ottaa haat pois ja ompeluttaa reunaan uraan sopiva "miksi sitä nyt sanottiinkaan" (?foili?) - kyllä.

        Huomaa kuitenkin että tällaisessa tapauksessa myrskypurje pitää vaihtaa rullapurjeen tilalle - se voi, merellä, kovassa tuulessa ja aallokossa olla mahdoton homma ja siinä voi mennä jompi kumpi purje mereen tai molemmat ja vielä gasti keulalta.

        Paras olisi rakentaa myrskypurjeelle oma staagi joka viritetään paikalleen tarvittaessa - silloin purjekin voidaan laittaa "valmiiksi odottamaan" jos sitä tarvitaan ja ajaa rullapurjeella niin pitkään kuin voidaan.

        Lisäksi näkyy tehdyn myrskyfokkaa varten niin suuria "lenkkejä" että se menee rullatun rullapurjeen päälle.. tiedä sitten toimivuudesta.

        Yksi vaihtoehto on myös jalustaa purje "lentävänä" eli silloin ei babystaagia tarvita.

        Purjeneulomon / mastopajan kanssa kannattaa keskustella rasituksista ja siitä pitääkö mastoa tukea esim barduunoilla tällaisessa tilanteessa.

        Asia on pitkälle niin kuin Tuuli kirjoittaa. Ainoa todella toimiva tapa veneessä jossa on rullagenua, on käyttää erillistä "kutteristaagia" ja kiinnittää myrskypurje hakasilla siihen.

        Kutteristaagin korvikkeena voi käyttää esim. spinnun nostinta (tai jos löytyy toinen genuan nostin). Nostimet olisi hyvä olla mahd. venymättömiä, eli spektraa. Kiinnityspaikka kannella voi olla ongelma. Ankkuriboksin takareunaan rustilla tukeutuva "öga" on hyvä.

        Merellä seilaa kuitenkin tuhansia veneitä joissa eo. järjestely ei onnistu, ja monasti myrskyfokkaa ei voida todellisessa tilanteessa käyttää ollenkaan. Tämä on tietenkin vaarallista ja sitä paitsi yksikään näistä veneistä ei pitäisi läpäistä katsastusta.


      • aloittelijaa
        portofino kirjoitti:

        Asia on pitkälle niin kuin Tuuli kirjoittaa. Ainoa todella toimiva tapa veneessä jossa on rullagenua, on käyttää erillistä "kutteristaagia" ja kiinnittää myrskypurje hakasilla siihen.

        Kutteristaagin korvikkeena voi käyttää esim. spinnun nostinta (tai jos löytyy toinen genuan nostin). Nostimet olisi hyvä olla mahd. venymättömiä, eli spektraa. Kiinnityspaikka kannella voi olla ongelma. Ankkuriboksin takareunaan rustilla tukeutuva "öga" on hyvä.

        Merellä seilaa kuitenkin tuhansia veneitä joissa eo. järjestely ei onnistu, ja monasti myrskyfokkaa ei voida todellisessa tilanteessa käyttää ollenkaan. Tämä on tietenkin vaarallista ja sitä paitsi yksikään näistä veneistä ei pitäisi läpäistä katsastusta.

        Toinen genua nostin on osaksi vaijeria, täytyy laittaa joku koukku kanteen kiinni, niin saan tästä välistaakin. Purjeen voin sitten nostaa ylös spinnun tai blooperin nostimella. Täytyy kokeilla ensi kesänä.


      • sailor
        portofino kirjoitti:

        Asia on pitkälle niin kuin Tuuli kirjoittaa. Ainoa todella toimiva tapa veneessä jossa on rullagenua, on käyttää erillistä "kutteristaagia" ja kiinnittää myrskypurje hakasilla siihen.

        Kutteristaagin korvikkeena voi käyttää esim. spinnun nostinta (tai jos löytyy toinen genuan nostin). Nostimet olisi hyvä olla mahd. venymättömiä, eli spektraa. Kiinnityspaikka kannella voi olla ongelma. Ankkuriboksin takareunaan rustilla tukeutuva "öga" on hyvä.

        Merellä seilaa kuitenkin tuhansia veneitä joissa eo. järjestely ei onnistu, ja monasti myrskyfokkaa ei voida todellisessa tilanteessa käyttää ollenkaan. Tämä on tietenkin vaarallista ja sitä paitsi yksikään näistä veneistä ei pitäisi läpäistä katsastusta.

        Mikään ei estä käyttämästä rullagenuaa myrskyfokkana.Tietysti erillinen myrskyfokka on parempi monella tapaa mm. kestävämpi.Kuitenkin Itämeren ympäristössä ei sellaista myrskyä purjehduskautena olekaan ettei genua kestäisi.Ja tarpeeksi kovaa kun tuulee,voi pelkällä rikillä lasketella.Jos taas puhutte jostain marginaalisesta helvetin kovasta tuulesta,jolla vielä kuitenkin kuvitellaan jotenkin purjehtivankin muutenkin kuin myötäiseen,puhutte eri asiasta.Silloin kun on kyse siitä,ettei enää pääse muuhun kuin myötäiseen,ja odotellaan vain tyyntymistä,on aivan sama käyttääkö myrskyfokkaa vai pientä rullagenuan läppää.
        Nuo kovassa kelissä purjehtimisguidet ja keskustelut on muutenkin aivan turhia,jos purjehditaan täällä saaristossa tai pistäydytään Gotlannissa korkeapaineella.Jos taas mennään kolmea viikkoa Atlantilla,on hyvä varautua kaikkeen.Ja hankkia sekä vene että varusteet sitä myötä.Silloinkin purjehtimisen voi myskyssä harrastelija unohtaa.Voi laittaa luukut kiinni (ja mahdollisesti laahusankkurin?) ja mennä nukkumaan veneen lattialle.Täällä saariston kesässä ei tarvitse osata kuin a) kuunnella säätiedotuksia b) reivata c) välttää yrittämästä satamaan menoa, jos se tuulelle avoin ja voi mennä johonkin saaren suojaan ankkuriin makaamaan.


      • Joakim
        sailor kirjoitti:

        Mikään ei estä käyttämästä rullagenuaa myrskyfokkana.Tietysti erillinen myrskyfokka on parempi monella tapaa mm. kestävämpi.Kuitenkin Itämeren ympäristössä ei sellaista myrskyä purjehduskautena olekaan ettei genua kestäisi.Ja tarpeeksi kovaa kun tuulee,voi pelkällä rikillä lasketella.Jos taas puhutte jostain marginaalisesta helvetin kovasta tuulesta,jolla vielä kuitenkin kuvitellaan jotenkin purjehtivankin muutenkin kuin myötäiseen,puhutte eri asiasta.Silloin kun on kyse siitä,ettei enää pääse muuhun kuin myötäiseen,ja odotellaan vain tyyntymistä,on aivan sama käyttääkö myrskyfokkaa vai pientä rullagenuan läppää.
        Nuo kovassa kelissä purjehtimisguidet ja keskustelut on muutenkin aivan turhia,jos purjehditaan täällä saaristossa tai pistäydytään Gotlannissa korkeapaineella.Jos taas mennään kolmea viikkoa Atlantilla,on hyvä varautua kaikkeen.Ja hankkia sekä vene että varusteet sitä myötä.Silloinkin purjehtimisen voi myskyssä harrastelija unohtaa.Voi laittaa luukut kiinni (ja mahdollisesti laahusankkurin?) ja mennä nukkumaan veneen lattialle.Täällä saariston kesässä ei tarvitse osata kuin a) kuunnella säätiedotuksia b) reivata c) välttää yrittämästä satamaan menoa, jos se tuulelle avoin ja voi mennä johonkin saaren suojaan ankkuriin makaamaan.

        Tietänet, että 80-luvun alkpuolella lähti eskaaderi Länsi-Suomesta (Uusikaupunki???) Gävleen. Tuuliennusteet Suomessa matkan alkaessa max 15 m/s, mutta 10 tuntia myöhemmin tuulikin pahimmillaan yli 30 m/s. Myöskään Ruotsin sääennusteet eivät kertoneet myrskystä. Useita myrskyfokkia ja ajoankkureita repeytyi riekaleiksi, useampi vene ei pystynyt pitämään korkeutta vaan ajautui rantaan upoten. Useissa veneissä konetta ei saatu tositarpeessa käyntiin vedestä tai akkujen tyhjyydestä johtuen. Ainakin 1 kuoli.

        Tarkka juttu löytyy vuoden -83 tai -84 Vene-lehdestä.

        GPSaikana ei ehkä kävisi yhtä pahasti, sillä pääsyynä oli navigointivirheet. Mahtaakohan sääennustusten, myrskypurjeiden ja ajoankkureiden laatu olla merkittävästi parempi? Eniten eroa lienee sääennustuksissa.

        Ehkä myrskyn riskin voi täysin välttää nykypäivänä Itämerellä, mutta silloin pitää kyllä olla varsin korkea matkallelähtökynnys isompiin ylityksiin (Suomenlahti, Gotlanti jne.).

        Itse pidän tärkeänä, että veneellä on purjehdusvarustus, joka mahdollistaa pysymisen paikallaan eli pääsee yli sivutuulen. Itämerellä ranta on kuitenkin aina ikävän lähellä, jos joutuu vain myötätuuleen laskettelemaan.

        Rullagenuasta ei missään tapauksessa ole myrskypurjeeksi. Purje, rullamekanismi tai purjeura menee aika helposti rikki myrskyoloissa ja purjeen vaihto mahdotonta. Katsastussäännötkin muistaakseeni edellyttävät, että myrskyfokka on hakasilla/lenkeillä eli riippumaton purjeurasta.


      • Janos
        Joakim kirjoitti:

        Tietänet, että 80-luvun alkpuolella lähti eskaaderi Länsi-Suomesta (Uusikaupunki???) Gävleen. Tuuliennusteet Suomessa matkan alkaessa max 15 m/s, mutta 10 tuntia myöhemmin tuulikin pahimmillaan yli 30 m/s. Myöskään Ruotsin sääennusteet eivät kertoneet myrskystä. Useita myrskyfokkia ja ajoankkureita repeytyi riekaleiksi, useampi vene ei pystynyt pitämään korkeutta vaan ajautui rantaan upoten. Useissa veneissä konetta ei saatu tositarpeessa käyntiin vedestä tai akkujen tyhjyydestä johtuen. Ainakin 1 kuoli.

        Tarkka juttu löytyy vuoden -83 tai -84 Vene-lehdestä.

        GPSaikana ei ehkä kävisi yhtä pahasti, sillä pääsyynä oli navigointivirheet. Mahtaakohan sääennustusten, myrskypurjeiden ja ajoankkureiden laatu olla merkittävästi parempi? Eniten eroa lienee sääennustuksissa.

        Ehkä myrskyn riskin voi täysin välttää nykypäivänä Itämerellä, mutta silloin pitää kyllä olla varsin korkea matkallelähtökynnys isompiin ylityksiin (Suomenlahti, Gotlanti jne.).

        Itse pidän tärkeänä, että veneellä on purjehdusvarustus, joka mahdollistaa pysymisen paikallaan eli pääsee yli sivutuulen. Itämerellä ranta on kuitenkin aina ikävän lähellä, jos joutuu vain myötätuuleen laskettelemaan.

        Rullagenuasta ei missään tapauksessa ole myrskypurjeeksi. Purje, rullamekanismi tai purjeura menee aika helposti rikki myrskyoloissa ja purjeen vaihto mahdotonta. Katsastussäännötkin muistaakseeni edellyttävät, että myrskyfokka on hakasilla/lenkeillä eli riippumaton purjeurasta.

        Vene on kovassa myrskyssä huomattavasti paremmin hallittavissa silloin kun MASTON TAKANA on jokin olematon pikkupurje (myrskyfokka, trysail, 3. reivi tms). Nimimerkki: itse kokenut. Unohda fokka. Aivan kuten Joakim, en minäkään suosittele rullagenuan pikkukolmion käyttöä tosikelissä. Riski on suuri että silloin joudutaan rannalle, joko halssinvaihdon mahdottomuuden takia tai yksinkertaisesti siksi koska rullafokka hajoaa.


      • mainsail
        Joakim kirjoitti:

        Tietänet, että 80-luvun alkpuolella lähti eskaaderi Länsi-Suomesta (Uusikaupunki???) Gävleen. Tuuliennusteet Suomessa matkan alkaessa max 15 m/s, mutta 10 tuntia myöhemmin tuulikin pahimmillaan yli 30 m/s. Myöskään Ruotsin sääennusteet eivät kertoneet myrskystä. Useita myrskyfokkia ja ajoankkureita repeytyi riekaleiksi, useampi vene ei pystynyt pitämään korkeutta vaan ajautui rantaan upoten. Useissa veneissä konetta ei saatu tositarpeessa käyntiin vedestä tai akkujen tyhjyydestä johtuen. Ainakin 1 kuoli.

        Tarkka juttu löytyy vuoden -83 tai -84 Vene-lehdestä.

        GPSaikana ei ehkä kävisi yhtä pahasti, sillä pääsyynä oli navigointivirheet. Mahtaakohan sääennustusten, myrskypurjeiden ja ajoankkureiden laatu olla merkittävästi parempi? Eniten eroa lienee sääennustuksissa.

        Ehkä myrskyn riskin voi täysin välttää nykypäivänä Itämerellä, mutta silloin pitää kyllä olla varsin korkea matkallelähtökynnys isompiin ylityksiin (Suomenlahti, Gotlanti jne.).

        Itse pidän tärkeänä, että veneellä on purjehdusvarustus, joka mahdollistaa pysymisen paikallaan eli pääsee yli sivutuulen. Itämerellä ranta on kuitenkin aina ikävän lähellä, jos joutuu vain myötätuuleen laskettelemaan.

        Rullagenuasta ei missään tapauksessa ole myrskypurjeeksi. Purje, rullamekanismi tai purjeura menee aika helposti rikki myrskyoloissa ja purjeen vaihto mahdotonta. Katsastussäännötkin muistaakseeni edellyttävät, että myrskyfokka on hakasilla/lenkeillä eli riippumaton purjeurasta.

        Katsastuksessa ei vaadita enää erikseen myrskypurjetta,jos veneessä on rullagenua.

        Muistan mainitsemasi myrskyn.30m/s on kova tuuli jatkuvana.Olen lasketellut (tuulimittarin mukaan kovimmillaan) 21 m/s tuulessa Jurmoon.Ei ongelmia.Valtaosa veneistä pysyi silloin rannassa.Kun ennusteet ovat 15m/s suurin osa veneistä pysyy rannassa.Ja aika harva lähtee Ruotsiin! Minäkään en viitsisi ainakaan perheen kanssa.Sopii kyllä hyvin vielä "poikaporukassa" menoon,jos tietää,ettei miehistö sairastu meritautiin.Meritauti voimat peäsimessä ovatkin käytännön kokemukseni mukaan suurempi ongelma kuin purjeiden kanssa saikkaaminen.Harvoin tuultakaan on tasaisesti 30m/s Itämerellä.Useimmiten jäädään 18m/s keskituuleen silloinkin,kun puhutaan "myrskystä" saunan lauteilla.
        Siis: miehistön kestävyys merellä rantautumispaikan suojaisuus (ja ruuhkaisuus kun kaikki kyykkii satamassa) ovatkin ne suurimmat ongelmat tuulien yltyessä koviksi.


      • rullagenuan päällä
        Joakim kirjoitti:

        Tietänet, että 80-luvun alkpuolella lähti eskaaderi Länsi-Suomesta (Uusikaupunki???) Gävleen. Tuuliennusteet Suomessa matkan alkaessa max 15 m/s, mutta 10 tuntia myöhemmin tuulikin pahimmillaan yli 30 m/s. Myöskään Ruotsin sääennusteet eivät kertoneet myrskystä. Useita myrskyfokkia ja ajoankkureita repeytyi riekaleiksi, useampi vene ei pystynyt pitämään korkeutta vaan ajautui rantaan upoten. Useissa veneissä konetta ei saatu tositarpeessa käyntiin vedestä tai akkujen tyhjyydestä johtuen. Ainakin 1 kuoli.

        Tarkka juttu löytyy vuoden -83 tai -84 Vene-lehdestä.

        GPSaikana ei ehkä kävisi yhtä pahasti, sillä pääsyynä oli navigointivirheet. Mahtaakohan sääennustusten, myrskypurjeiden ja ajoankkureiden laatu olla merkittävästi parempi? Eniten eroa lienee sääennustuksissa.

        Ehkä myrskyn riskin voi täysin välttää nykypäivänä Itämerellä, mutta silloin pitää kyllä olla varsin korkea matkallelähtökynnys isompiin ylityksiin (Suomenlahti, Gotlanti jne.).

        Itse pidän tärkeänä, että veneellä on purjehdusvarustus, joka mahdollistaa pysymisen paikallaan eli pääsee yli sivutuulen. Itämerellä ranta on kuitenkin aina ikävän lähellä, jos joutuu vain myötätuuleen laskettelemaan.

        Rullagenuasta ei missään tapauksessa ole myrskypurjeeksi. Purje, rullamekanismi tai purjeura menee aika helposti rikki myrskyoloissa ja purjeen vaihto mahdotonta. Katsastussäännötkin muistaakseeni edellyttävät, että myrskyfokka on hakasilla/lenkeillä eli riippumaton purjeurasta.

        "Katsastussäännötkin muistaakseeni edellyttävät, että myrskyfokka on hakasilla/lenkeillä eli riippumaton purjeurasta".

        Onko mahdollista / järkevää teettää myrskypujeeseen lenkit jotka saisi rullagenuan ympärille?

        Onko kokemusta / faktatietoa?


      • Pilotti
        Joakim kirjoitti:

        Tietänet, että 80-luvun alkpuolella lähti eskaaderi Länsi-Suomesta (Uusikaupunki???) Gävleen. Tuuliennusteet Suomessa matkan alkaessa max 15 m/s, mutta 10 tuntia myöhemmin tuulikin pahimmillaan yli 30 m/s. Myöskään Ruotsin sääennusteet eivät kertoneet myrskystä. Useita myrskyfokkia ja ajoankkureita repeytyi riekaleiksi, useampi vene ei pystynyt pitämään korkeutta vaan ajautui rantaan upoten. Useissa veneissä konetta ei saatu tositarpeessa käyntiin vedestä tai akkujen tyhjyydestä johtuen. Ainakin 1 kuoli.

        Tarkka juttu löytyy vuoden -83 tai -84 Vene-lehdestä.

        GPSaikana ei ehkä kävisi yhtä pahasti, sillä pääsyynä oli navigointivirheet. Mahtaakohan sääennustusten, myrskypurjeiden ja ajoankkureiden laatu olla merkittävästi parempi? Eniten eroa lienee sääennustuksissa.

        Ehkä myrskyn riskin voi täysin välttää nykypäivänä Itämerellä, mutta silloin pitää kyllä olla varsin korkea matkallelähtökynnys isompiin ylityksiin (Suomenlahti, Gotlanti jne.).

        Itse pidän tärkeänä, että veneellä on purjehdusvarustus, joka mahdollistaa pysymisen paikallaan eli pääsee yli sivutuulen. Itämerellä ranta on kuitenkin aina ikävän lähellä, jos joutuu vain myötätuuleen laskettelemaan.

        Rullagenuasta ei missään tapauksessa ole myrskypurjeeksi. Purje, rullamekanismi tai purjeura menee aika helposti rikki myrskyoloissa ja purjeen vaihto mahdotonta. Katsastussäännötkin muistaakseeni edellyttävät, että myrskyfokka on hakasilla/lenkeillä eli riippumaton purjeurasta.

        Tai oikeastaan Luvian Laitakarista joka on siinä Porin kyljessä


      • Joakim
        Pilotti kirjoitti:

        Tai oikeastaan Luvian Laitakarista joka on siinä Porin kyljessä

        Kotoa löytyi Vene-lehdet 8/81 ja 8/82, joissa tapahtumaa käsitellään. Alla muutama poiminta muistukseksi Itämeren myrskyistä:

        Lähtö oli Laitakarista torstaina 11.6.1981 klo 20. Säätiedoissa ei mitään hälyttävää ja matkaa Gävleen 145 mpk.

        Perjantaiaamuna klo. 8.00 Suomen radio varoitti 12-14 m/s pohjoistuulesta. Ruotsin radio antoi klo 6.25 ennusti yöksi 15-20 m/s, mutta tätä ei kuunneltu. Klo 14. Ruotsin radio varoittaa nopeasti yltyvästä 15-20 m/s tuulesta, tällöin eskaaderin ensimmäiset veneet ovat alle 45 mpk Gävlestä, joten takaisin ei voisi kääntyä. Osalla veneistä on vielä spinnu ylhäällä tässä vaiheessa, joten merellä keli OK.

        Targa 96:lle tapahtuu seuraavaa: 16.30 keulapurje alas ja reivi isoon. Raju tuulenpuuska aiheuttaa vahinkojiipin, jolloin puominivel rikkoutuu. 18.00 isopurje riekaleina, ajoankkuri lasketaan, mutta se rikkoutuu. Mastosta häipyvät Windex ja antenni. Saalinki irtoaa, mutta masto pysyy pystyssä. Starttimoottori kastuu ja konetta ei saada käyntiin. Tuurilla Targa onnistutaan ajelihtamalla ohjaamaan riittävän suojaiseen ankkuripaikkaan.

        A-veneestä hajoaa fokka 19.00, jonka tilalle vaihdettiin myrskyfokka, joka alkoi repeytyä 21.20 ja oli lopullisesti rikki puoleltaöin. 7 hv:n vire ei riittänyt, joten vene hinattiin pois (köysi katkesi kahdesti).

        Comet-perhevene pääsee hinaukseen eksyttyään, mutta knaapi ja pala keulakantta repeää irti. Vene ajautuu karikolle, jonne se murkskautuu, mutta lähellä ollut helikopteri pelastaa viime hetkellä miehistön, joka on jo sääriään myöten vedessä. Helikopterin tuulimittari näyttää 37 m/s.

        FE-83 irtoaa peräsin, ajoankkuri rikkoutuu. Pelastusalus ottaa FE:n hinaukseen ~ klo 20. Hinauksen alussa iso aalto paiskaa veneen kyljelleen, jolloin yksi juuri kajuuttaan menossa ollut lentää mereen, mutta saadaan ongittua pelatusalukseen.

        8,8 m pitkä 3,3 tonnia painava puinen Friendship (rakennettu 1965, joilloin voitti Hanko Sandhamnin ja 4. GR:ssä) hajottaa klo 1.00 lopullisesti myrkyfokkansa, jolla se on koneavusteisesti päässyt irti rannasta. Pelkkä 14 hv kone ei riitä pitämään korkeutta. Puominkorkuinen aalto pyyhkäisee yhden hengen veneestä. Kaidetolppaan sidottu turvaköysi katkaisee 8 mm pultin ja repii toisen läpi rungosta. Toinen köysi on vielä kiinni, mutta uhria ei saada pinnalle, vaan hän lopulta irtoaa köysistä viritetyistä valjaista ja löytyy seuraavana päivänä kuolleena. Vene ja loppumiehistö selviävät täpärästi sataman aukosta sisään.

        Kaikilla veneillä oli vaikeuksia pitää vesi pois sisältä.

        Meteorologi Erkki Harjaman mukaan jälkeenpäinkään asiaa tutkittaessa ennustaminen olisi ollut mahdotonta. Matalapaineen keskus oli 1000 mbar eli ei kovinkaan matala. Tuulen voimistuminen olisi ollut ennustettavissa, muttei myrsky, varsinkaan poikkeuksellisen kova. Säähavainnot Märketissä ja Örskärissä kertovat pahimmillaan 30,6 m/s tuulesta ja 25 m/s ylittyi noin 10 tunnin ajan, vaikka ko. paikat olivat myrskyn "sivussa".


      • Janos
        rullagenuan päällä kirjoitti:

        "Katsastussäännötkin muistaakseeni edellyttävät, että myrskyfokka on hakasilla/lenkeillä eli riippumaton purjeurasta".

        Onko mahdollista / järkevää teettää myrskypujeeseen lenkit jotka saisi rullagenuan ympärille?

        Onko kokemusta / faktatietoa?

        Ei ole mitään järkeä virittää myrskypurje veneen keulaan kun on tosi kysymyksessä.
        Ainoa oikea paikka, missä jokunen purjeneliö saisi olla siinä tilanteessa, on maston takana. Silloin vene on hallittavissa ja vieläpä ilman moottoria. Tämä on aivan varma. Minun kohdallani se perustuu omiin kokemuksiini itämerellä, mutta ellet usko niin lue vaikkapa "Heavy wheather sailing".


      • tuuli
        aloittelijaa kirjoitti:

        Toinen genua nostin on osaksi vaijeria, täytyy laittaa joku koukku kanteen kiinni, niin saan tästä välistaakin. Purjeen voin sitten nostaa ylös spinnun tai blooperin nostimella. Täytyy kokeilla ensi kesänä.

        Hei vaan - tästä on auennut erinomainen keskustelu, kiitos kaikille.

        Tuohon nostimen käyttöön staagina pistoolihaoille (jos ymmärsin käyttötavan oikein?) heittäisin kriittisen kommentin köyden hankaus kestävyydestä metallisien pistoolihakojen sitä myrskyssä hinkatessa, en luottaisi ainakaan kovin pitkään.

        Myrskyfokassa, ainakin omassani kulkee vaijeri etuliikissä ts. se kestää ja sen voi jalustaa lentävänä. Mutta kukapa estää vetämästä erillistä staagia ylimääräisellä nostimella johon sitten myrskypurje hakoineen laitetaan.

        "Janos" kehoitti laittamaan sen maston taa - olen samaa opiskellut myös samasta kirjasta..
        ja olen kuullut muiltakin, valtamerellä käyneiltä että se on se suositeltavin tapa.
        Tässä pitää vain todeta oma vajavaisuus, ei ole kokemusta.

        Myrskyyn pitää kyllä mielestäni suhtautua vakavasti aina jos on kyse avomerietapista jonka kesto lasketaan vuorokausissa, esim tanskaan mentäessä on suojatonta rannikkoa melkoisesti jonne on erittäin ikävää ujuttautua jos on paha keli, mieluummin pysytään ulkona silloin ja silloin sitä myrskyvarustusta tarvitaan.

        Kolmas kesä taaksepäin oli juhannuksena myrskynpoikanen josta ei sääennusteet tienneet yhtään mitään vielä edeltävänä päivänä - silloin tuuli jäi "kohtuullisiin" arvoihin (vaikeuksia tuli siitäkin jo monelle) mutta kuka niistä koskaan tietää mihin se voi yltyä.

        Yleisin juttu mitä kuulee on että lähdettiin kun tiedotus lupasi hyvää - sitten tuuli 12m/s -> hetken päästä 15m/s -> ja pian jo 20m/s ...yleensä tarinat päättyy onneksi tähän mutta parempi varautua.

        Rullapurjeessa on myrskyssä riski että se ensiksikin hitaasti kelaa auki kierroksiaan ja äärimmäiseen rasitukseen joutuessaan lopulta hajoaa - siinä sitä sitten kuunnellaan pauketta hetki - purje hajoaa pian aivan varmasti jos ei sitä saada alas ja ..paha paikka yrittää tempoa sitä kannelle.

        Lisäksi rullagenoat on yleensä tehty varsin kevyistä kankaista, ei niistä myrskyyn ole tai edes kovaan tuuleen. Pilaat vain hyvän purjeen ajamalla sitä liian kovassa tuulessa.


      • Janos
        tuuli kirjoitti:

        Hei vaan - tästä on auennut erinomainen keskustelu, kiitos kaikille.

        Tuohon nostimen käyttöön staagina pistoolihaoille (jos ymmärsin käyttötavan oikein?) heittäisin kriittisen kommentin köyden hankaus kestävyydestä metallisien pistoolihakojen sitä myrskyssä hinkatessa, en luottaisi ainakaan kovin pitkään.

        Myrskyfokassa, ainakin omassani kulkee vaijeri etuliikissä ts. se kestää ja sen voi jalustaa lentävänä. Mutta kukapa estää vetämästä erillistä staagia ylimääräisellä nostimella johon sitten myrskypurje hakoineen laitetaan.

        "Janos" kehoitti laittamaan sen maston taa - olen samaa opiskellut myös samasta kirjasta..
        ja olen kuullut muiltakin, valtamerellä käyneiltä että se on se suositeltavin tapa.
        Tässä pitää vain todeta oma vajavaisuus, ei ole kokemusta.

        Myrskyyn pitää kyllä mielestäni suhtautua vakavasti aina jos on kyse avomerietapista jonka kesto lasketaan vuorokausissa, esim tanskaan mentäessä on suojatonta rannikkoa melkoisesti jonne on erittäin ikävää ujuttautua jos on paha keli, mieluummin pysytään ulkona silloin ja silloin sitä myrskyvarustusta tarvitaan.

        Kolmas kesä taaksepäin oli juhannuksena myrskynpoikanen josta ei sääennusteet tienneet yhtään mitään vielä edeltävänä päivänä - silloin tuuli jäi "kohtuullisiin" arvoihin (vaikeuksia tuli siitäkin jo monelle) mutta kuka niistä koskaan tietää mihin se voi yltyä.

        Yleisin juttu mitä kuulee on että lähdettiin kun tiedotus lupasi hyvää - sitten tuuli 12m/s -> hetken päästä 15m/s -> ja pian jo 20m/s ...yleensä tarinat päättyy onneksi tähän mutta parempi varautua.

        Rullapurjeessa on myrskyssä riski että se ensiksikin hitaasti kelaa auki kierroksiaan ja äärimmäiseen rasitukseen joutuessaan lopulta hajoaa - siinä sitä sitten kuunnellaan pauketta hetki - purje hajoaa pian aivan varmasti jos ei sitä saada alas ja ..paha paikka yrittää tempoa sitä kannelle.

        Lisäksi rullagenoat on yleensä tehty varsin kevyistä kankaista, ei niistä myrskyyn ole tai edes kovaan tuuleen. Pilaat vain hyvän purjeen ajamalla sitä liian kovassa tuulessa.

        Tuulen kanssa aivan samaa mieltä: hyvä keskustelu tästä tuli. Erityiskiitos hänelle ja Joakimille.


      • Santos
        Janos kirjoitti:

        Tuulen kanssa aivan samaa mieltä: hyvä keskustelu tästä tuli. Erityiskiitos hänelle ja Joakimille.

        Keskustelu on mielenkiintoinen,joten kaiketi hyväkin siis.Mutta jää mielestäni teoreettiselle tasolle suurimmalle osalle veneilijöistä.Olen itse huomannut,ettei yli 15 m/s ennusteilla kovinkaan moni lähde ulos.Itse pidän kesälomalla/viikonloppuisin alle 17m/s rajana.Jos matkalla on avomeriosuuksia,jolla aallokko kasvaa suureksi,raja laskee.Ja kryssiosuuksille en viitsi enää vanhemmiten lähteä,jos todellinen tuuli (tuulimittari) alkaa olla yli 12m/s.Ennusteet ovat silloin yleensä siinä 14-15 luokassa. Aika harva joutuu yli 20 m/s tuuleen,jossa pärjää normaali reivauksin ja pienentämällä rullaa.Sellaisen joka lähtee monen vuorokauden avomeriosuuksia käsittelevälle matkalle,jonka aikana sää voi muuttua yllättävästi,voi tällaisten etukäteissuunnitelmien ja virtysten miettimisellä olla jotain muutakin kuin älyllistä nautintoa.


      • Janos
        Santos kirjoitti:

        Keskustelu on mielenkiintoinen,joten kaiketi hyväkin siis.Mutta jää mielestäni teoreettiselle tasolle suurimmalle osalle veneilijöistä.Olen itse huomannut,ettei yli 15 m/s ennusteilla kovinkaan moni lähde ulos.Itse pidän kesälomalla/viikonloppuisin alle 17m/s rajana.Jos matkalla on avomeriosuuksia,jolla aallokko kasvaa suureksi,raja laskee.Ja kryssiosuuksille en viitsi enää vanhemmiten lähteä,jos todellinen tuuli (tuulimittari) alkaa olla yli 12m/s.Ennusteet ovat silloin yleensä siinä 14-15 luokassa. Aika harva joutuu yli 20 m/s tuuleen,jossa pärjää normaali reivauksin ja pienentämällä rullaa.Sellaisen joka lähtee monen vuorokauden avomeriosuuksia käsittelevälle matkalle,jonka aikana sää voi muuttua yllättävästi,voi tällaisten etukäteissuunnitelmien ja virtysten miettimisellä olla jotain muutakin kuin älyllistä nautintoa.

        Kyllä käytännöllinen purjehtija varauttuu AINA pahimpaan. On selvää purjehtimistaidon puutetta kun ei osata/tiedetä tehdä mitään järkevää silloin kun tosimyrsky yllättää.
        Näitä yllätysmyrskyjä sattuu niin saaristossa kuin avomerellä.


      • Janos
        Janos kirjoitti:

        Ei ole mitään järkeä virittää myrskypurje veneen keulaan kun on tosi kysymyksessä.
        Ainoa oikea paikka, missä jokunen purjeneliö saisi olla siinä tilanteessa, on maston takana. Silloin vene on hallittavissa ja vieläpä ilman moottoria. Tämä on aivan varma. Minun kohdallani se perustuu omiin kokemuksiini itämerellä, mutta ellet usko niin lue vaikkapa "Heavy wheather sailing".

        http://dspace.dial.pipex.com/town/plaza/fx95/BAAE1/army_expedition/despatches/february/23Setting_The_trysail.jpg


      • Janos

      • Pilotti
        Joakim kirjoitti:

        Kotoa löytyi Vene-lehdet 8/81 ja 8/82, joissa tapahtumaa käsitellään. Alla muutama poiminta muistukseksi Itämeren myrskyistä:

        Lähtö oli Laitakarista torstaina 11.6.1981 klo 20. Säätiedoissa ei mitään hälyttävää ja matkaa Gävleen 145 mpk.

        Perjantaiaamuna klo. 8.00 Suomen radio varoitti 12-14 m/s pohjoistuulesta. Ruotsin radio antoi klo 6.25 ennusti yöksi 15-20 m/s, mutta tätä ei kuunneltu. Klo 14. Ruotsin radio varoittaa nopeasti yltyvästä 15-20 m/s tuulesta, tällöin eskaaderin ensimmäiset veneet ovat alle 45 mpk Gävlestä, joten takaisin ei voisi kääntyä. Osalla veneistä on vielä spinnu ylhäällä tässä vaiheessa, joten merellä keli OK.

        Targa 96:lle tapahtuu seuraavaa: 16.30 keulapurje alas ja reivi isoon. Raju tuulenpuuska aiheuttaa vahinkojiipin, jolloin puominivel rikkoutuu. 18.00 isopurje riekaleina, ajoankkuri lasketaan, mutta se rikkoutuu. Mastosta häipyvät Windex ja antenni. Saalinki irtoaa, mutta masto pysyy pystyssä. Starttimoottori kastuu ja konetta ei saada käyntiin. Tuurilla Targa onnistutaan ajelihtamalla ohjaamaan riittävän suojaiseen ankkuripaikkaan.

        A-veneestä hajoaa fokka 19.00, jonka tilalle vaihdettiin myrskyfokka, joka alkoi repeytyä 21.20 ja oli lopullisesti rikki puoleltaöin. 7 hv:n vire ei riittänyt, joten vene hinattiin pois (köysi katkesi kahdesti).

        Comet-perhevene pääsee hinaukseen eksyttyään, mutta knaapi ja pala keulakantta repeää irti. Vene ajautuu karikolle, jonne se murkskautuu, mutta lähellä ollut helikopteri pelastaa viime hetkellä miehistön, joka on jo sääriään myöten vedessä. Helikopterin tuulimittari näyttää 37 m/s.

        FE-83 irtoaa peräsin, ajoankkuri rikkoutuu. Pelastusalus ottaa FE:n hinaukseen ~ klo 20. Hinauksen alussa iso aalto paiskaa veneen kyljelleen, jolloin yksi juuri kajuuttaan menossa ollut lentää mereen, mutta saadaan ongittua pelatusalukseen.

        8,8 m pitkä 3,3 tonnia painava puinen Friendship (rakennettu 1965, joilloin voitti Hanko Sandhamnin ja 4. GR:ssä) hajottaa klo 1.00 lopullisesti myrkyfokkansa, jolla se on koneavusteisesti päässyt irti rannasta. Pelkkä 14 hv kone ei riitä pitämään korkeutta. Puominkorkuinen aalto pyyhkäisee yhden hengen veneestä. Kaidetolppaan sidottu turvaköysi katkaisee 8 mm pultin ja repii toisen läpi rungosta. Toinen köysi on vielä kiinni, mutta uhria ei saada pinnalle, vaan hän lopulta irtoaa köysistä viritetyistä valjaista ja löytyy seuraavana päivänä kuolleena. Vene ja loppumiehistö selviävät täpärästi sataman aukosta sisään.

        Kaikilla veneillä oli vaikeuksia pitää vesi pois sisältä.

        Meteorologi Erkki Harjaman mukaan jälkeenpäinkään asiaa tutkittaessa ennustaminen olisi ollut mahdotonta. Matalapaineen keskus oli 1000 mbar eli ei kovinkaan matala. Tuulen voimistuminen olisi ollut ennustettavissa, muttei myrsky, varsinkaan poikkeuksellisen kova. Säähavainnot Märketissä ja Örskärissä kertovat pahimmillaan 30,6 m/s tuulesta ja 25 m/s ylittyi noin 10 tunnin ajan, vaikka ko. paikat olivat myrskyn "sivussa".

        oli reissussa mukana. ovat muuten pari kertaa järjestäneet kokoontumisiakin eli viimeisin taisi olla -91 nykyään taitaa olla jo muuta kaveri kuopattu iän puolesta (ainakin koulukaverin faija) joten ei enään järjestetä

        Porin navgaatio seuran vuosijulkaisussa mukana ollut kaveri kirjoitti seuran omaan lehteen seuraavaa "aallot olivat jo niin isoja että köli kävi muutaman kerran pohjassa aallon alimmassa kohtaa" en nyt jaksa muistaa mikä oli paikan syvyys


      • Joakim
        Pilotti kirjoitti:

        oli reissussa mukana. ovat muuten pari kertaa järjestäneet kokoontumisiakin eli viimeisin taisi olla -91 nykyään taitaa olla jo muuta kaveri kuopattu iän puolesta (ainakin koulukaverin faija) joten ei enään järjestetä

        Porin navgaatio seuran vuosijulkaisussa mukana ollut kaveri kirjoitti seuran omaan lehteen seuraavaa "aallot olivat jo niin isoja että köli kävi muutaman kerran pohjassa aallon alimmassa kohtaa" en nyt jaksa muistaa mikä oli paikan syvyys

        Vene-lehdessä mainittiin, että 4,5 m syvyssä kohdassa olisi pohjaan osuttu. Ei tosin kerrottu, miten oli osattu katsoa paikka ja sen syvyys niin tarkasti.


      • purjehtija
        Joakim kirjoitti:

        Tietänet, että 80-luvun alkpuolella lähti eskaaderi Länsi-Suomesta (Uusikaupunki???) Gävleen. Tuuliennusteet Suomessa matkan alkaessa max 15 m/s, mutta 10 tuntia myöhemmin tuulikin pahimmillaan yli 30 m/s. Myöskään Ruotsin sääennusteet eivät kertoneet myrskystä. Useita myrskyfokkia ja ajoankkureita repeytyi riekaleiksi, useampi vene ei pystynyt pitämään korkeutta vaan ajautui rantaan upoten. Useissa veneissä konetta ei saatu tositarpeessa käyntiin vedestä tai akkujen tyhjyydestä johtuen. Ainakin 1 kuoli.

        Tarkka juttu löytyy vuoden -83 tai -84 Vene-lehdestä.

        GPSaikana ei ehkä kävisi yhtä pahasti, sillä pääsyynä oli navigointivirheet. Mahtaakohan sääennustusten, myrskypurjeiden ja ajoankkureiden laatu olla merkittävästi parempi? Eniten eroa lienee sääennustuksissa.

        Ehkä myrskyn riskin voi täysin välttää nykypäivänä Itämerellä, mutta silloin pitää kyllä olla varsin korkea matkallelähtökynnys isompiin ylityksiin (Suomenlahti, Gotlanti jne.).

        Itse pidän tärkeänä, että veneellä on purjehdusvarustus, joka mahdollistaa pysymisen paikallaan eli pääsee yli sivutuulen. Itämerellä ranta on kuitenkin aina ikävän lähellä, jos joutuu vain myötätuuleen laskettelemaan.

        Rullagenuasta ei missään tapauksessa ole myrskypurjeeksi. Purje, rullamekanismi tai purjeura menee aika helposti rikki myrskyoloissa ja purjeen vaihto mahdotonta. Katsastussäännötkin muistaakseeni edellyttävät, että myrskyfokka on hakasilla/lenkeillä eli riippumaton purjeurasta.

        Sunnuntaiksi luvattu 32m/s tuulia, pitäisiköhän lähteä testaamaan näitä ohjeita käytännössä.


    • köli

      Kuinka tehdään oikein vastakäännös kovassa tuulessa. yleensä veneeni pysähtyy tulensilmässä ja lähtee pakittamaan. Vauhti ei riitä jos ei auta moottorilla

      • seilor

        Luultavasti keulassa on
        liikaa purjeita isoon nähden.
        Oma veneeni kääntyy parhaiten siten että keulapurje päästetään löysäksi
        käännöksen alussa ja iso pidetään vedossa. Tällöin vene on luovikärkäs ja vene kääntyy hyvin tuuleen. Kun keulapurje vaihtuu uudelle halssille se kiristetään ja tarvittaessa isopurjetta löysätään. On myös huomiotava aallokko ettei se pysäytä vauhtia.
        Ei onnistunut harjoittelematta


    • supersesse

      Minun kokemukseni mukaan(kiertänyt pari kertaa purjehtimalla maapallon) myrskyssä kannattaa vain antaa mennä niin lujaa kuin uskaltaa. Matka jatkuu todella nopeasti, riippuen tuulen suunnasta. Sillä ei ole ollut koskaan mitään väliä mihin päin purjehdin, sillä purjehtimaan haluan yleensä ja myrskyssä pääsee vieläpä erittäin kovaa nopeutta. Jos veneen vauhti kuitenkin kasvaa yli 60 metrin sekuntivauhtiin niin yleensä siinä vaiheessa vasta lasken laahusankkurin ja tämäkin vain mukavuuden takia. Noin kovassa nopeudessa on jo vaikea katsoa menosuuntaan ilman kunnollisia suojalaseja. Se että mikä on myrsky on jokaisen itse määriteltävä Mielestäni Itämerellä on mahdotonta joutua oikeaan myrskyyn, vaan ainoastaa ukkosmyräkkään. Sama juttu kaikilla sisämerillä. Parhaat myrskyt olen kokenut valtamerillä ja yleensä syksyisin. Kerran olin myrskyssä kaksiviikkoa Baffinin lahdella n.350km grönlannin rannikosta. Tuolloin olin yksin enkä voinut muuta kuin laskea purjeet ja laittamaan laahusankkurin. Ja odottaa veneen lattialla että myrsky laantuu. Se oli todella paha myrsky keskimääräinen aallon korkeus taisi olla 15 metriä.
      Älkää siis turhaan hötkyilkö myrskyssä, niistä on yleensä enemmän etua kuin haittaa. Eräs tuttu Venäläispurjehtia pariskunta oli kuulemma purjehtinut myrskyssä ison rahtilaivan edelle Afrikan eteläpuolisella merialueella.

    • HurjaaSettii

      Minkä verran veneesi ajautui laahusankkurin varassa tuon kahden viikon aikana? Vai pysyikö rannikko koko ajan 350km:n päässä, vai lähestyikö tai jäikö kauemmaksi?
      Ja mitenkähän aiempi (13v sitten) kirjoittaja viritti myrskyfokan maston taakse, olikohan purjeen etuliikki tehty sopivaksi mastouraan?

    • ehjeyhkek

      ...päästin kissan parvekkeelle ja avasin uuden... Hyvää vuotta 2018. Te sieltä 2005 luvulta tulleet,,,

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      106
      4858
    2. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      140
      3233
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      50
      3155
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      415
      2276
    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      237
      1402
    6. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      11
      1233
    7. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      76
      1217
    8. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      71
      1166
    9. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      31
      1138
    10. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      121
      1042
    Aihe