Eräs metsänomistaja kertoi istuttavansa 2000 tainta/ha. Ensiharvennuksessa harvennetaan 30 v:n kuluttua 1000:een runkoon ja sitten 20 v:n kuluttua 500 runkoon, joka saa lihota päätehakkuuseen asti. Miltä kuulostaa?
Oikea harvennustiheys
Teenkö.samoin
19501
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Että siellä ei ole hirviä eikä myyriä, ja/tai puolet tulevasta puustosta on luontaista...
Paitsi että ei siellä voi olla luontaistakaan taimikkoa, jos ensimmäisen kerran kosketaan vasta 30 vuoden päästä.
2000 riukumetän kun hakkaat 1000runkoon ei tartte tehdä sitä toista harvennusta, lumi ja tuuli tuhot pitää siitä huolen.
Ei ajallaan hoidettu, 2000 runkoa /ha, ensiharvennusmetsä mitää riukumettää ole.
Metsänomistajan oma vika, jos antaa motoyrittäjän parantaa tiliään, hakkaamalla kohde vaajaatuottoiseksi , ottamalla puuta liikaa pinoon.
Metsäomistaja ei saa ensiharvennuspuusta pystykaupalla kuitenkaan , kuin reilun kympin.
Vielä jos ostaja vaatii aiheettoman ennakko raivauksen 300-500 € / ha, tili alkaa mennä jo miinukselle.
Toki noita tuulen ja lumituhojen pilaamia ensiharvennus kohteita nähty on.
Et näemmä tiedä ennakkoraivauksista tuontaivaallista kun tuollaisia hehtaarihintoja näet eraivuulle. Kuin olisi läpipääsemätön taimikko. Moninpaikoin ennakkoraivuut hoituvat nopeaan. Esimerkkejä en ala heittämään koska metsätkin ovat erilaisia mutta jos puhut "aiheettomista ennakkoraivauksista" joissa vielä hinta on tuollainen niin a. sehän ei silloin ole aiheeton ja b. todellisuudessa ennakkoraivauksien hehtaarihinnat ovat varsin pieniä mutta erittäin tarpeellisia tulevaa hakkuuta ajatellen.
Ottoerkkihän selvitti asian , kun "käskettiin"
Nettikeskusteluissa, esim. Metsälehti, moni piti aiheettomina firmojen vaatimaa hakkuuta edeltävää ennakkoraivuuta.
Ruotsissa niitä ei tehdä ollenkaan.
Ja mitä se puunmyyjälle maksaa . Yksi julkinen , kunnalle tehty tarjous löytyi....
http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/Kitee/kokous/201510323-11-1.PDF
Ja kun vieras pääsee tietämätöntä laskuttamaan, alle puolimetristä kuusentaita löytyy helposti noiden ha taksojen edestä.
Juu, ei se paljoa heitä 400e helpoillakaan kohteilla, no firmathan tekee siinäkin tilin välistä, Metsän omistaja ( tyypillinen kaupunkilainen ) maksaa kiltisti.
Näytäppä kone ketju kuka hakkaa enskaa edes 40m3 poistumalla nykyään, edes 60m3/ha ei enää kohta riitä kattamaan kuluja.
Kympin kantohinnalla ei kannata istuttaa, kuin minimimäärä taimia. Eihän niistä saa
omiaankaan pois ennen 2.harvennusta, jos käyttää uudistamiseen liki 1000 € tai yli .
Tilanne muuttui siitä lähtien kun kantohinta alkoi jäämään jatkuvasti jälkeen muusta
hintatasosta.
Tarvitseeko välttämättä istuttaa? Luontaisella uudistamisella ja kylvämällä saa metsää myös uudistettua. Esim. kunnollisen männynsiemenen hinta 700-1000€/kg ja 0,2kg/ha riittää hyvin tuottamaan melkoisen paljon taimia. Kävyista itse karistaen ei siemenille jää hintaa juuri mitään, ei tarvitse kummoisia kerätä käpyjä, kun saa muutaman hehtaarin puunsiemenet.
Olen omissa metsissäni uudistanut luontaisesti melkoisia alueita ja kylvämälläkin ihan yksinkertaisilla konsteilla. Laikutus ihan tavallisella maataloustraktorilla ei maksa mahdotomia tai kylvökoneessa on itsessään kuntan rikkomiseen soveltuva laite.
On totta, että kuitupuuta ei juuri kannata tuottaa, mutta tuota kuitupuun kasvatushintaakin voi omilla toimilla alentaa. Kuitupuun hintahan on lähinnä vitsi, koska kuitupuulla sai v. 1977 saman (77mk), kun tänäkin päivänä (12€), joten ei siinä kannata alkaa paljoa satsaamaan.
Onhan meillä pottiputket ja vakat, että tarvittaessa saadaan istutettua pottitaimiakin, mutta sitä pyritään välttämään kustannuksien vuoksi vain pakollisiin kohteisiin. Juuri istutimme ympäristölupaehtojen mukaisesti optimimäärän, loput kylvetään siitäkin alueesta.
..jatkan hieman edellistä. Tuossa kuva yksinkertaisesta kylvölaitteesta metsänkylvössä.
http://aijaa.com/2HOCLq
Kylvömäärä on helppo kokeilla työntämällä kylvökonetta lakanaa pitkin lattialla ja laskea siemenet. Koneessa on sopivia kolopyöriä ja jos koloja on liikaa, niitä voi täyttää kaksikomponenttiliimalla tai reikiä voi suurentaa tavallisella metalliporalla. Siementen lisäystä varten kannattaa kone kannattaa kiinnittää mahdollisimman helposti irroitettavaksi täyttöä varten.
Siemenet menevät hyvin maahan ja traktorin etupyörä painaa siemenet maahan, maastosta riippuen multausta varten voi laittaa ketjun laahaamaan maata traktoriin etu- ja takapyörien väliin, jolloin takapyörä tiivistää maan lopullisesti ja kylvetyt siemenet jäävät sopivaan kylvösyvyyteen.
Tuollainen Wolfin kylvöpyörä maksaa liikkeistä riippuen n. 20€, hieman lattarautaa kiinnitykseen ja pari pulttia, ei ole kallis kylvökone. Päivässä kylvää monta hehtaaria.
Luovuutta parhaimmasta päästä. Laitoit vielä kuvan kanssa etkä patentoinut systeemiä!
En ole edes harkinnut patentointia, käyttäkää hyväksenne, jos huvittaa. Tuon patentoinnin turhuuden olen nähnyt, kun kaverini kehitti tätä puunkorjuussa nyt yleisesti käytettävää monitoimikonetta, ei paljon ollut apua.
Kylvö ei oikein toimi, jos ollaan paremmilla tuoreilla kankailla ja sitä rehevämmillä alueilla, (paitsi ra-koivu sille sopivissa kohteissa.) Metsät on niin monimuotoisia ja vuodet erilaisia joten sitä kaikinpuolin sopivinta u-ketjua joutuu aina miettimään.
Kuinkas maa muokataan ennen kylvöä? Tapahtuuko samanaiksisesti vai erikseen? Mites laikkujen kylvö
Isäni on istuttanut -49 15 vuotiaana noin 2ha alan kuuselle vuonna -85 suoritettiin ensimmäinen hakkuu ja seuraavaksi haketaan aukoksi
Siis eikö tässä 30v. aikana ole mitään hakattu sieltä metsästä? Meinaan, että meillä on v. 1968 istutettu kuusikko (niistä mitättömistä Saksassa vuoristossa kasvatetuista taimista), on harvennettu kertaalleen 2000-luvun alussa ja kohta pitäisi harventaa uudelleen ennen päätehakkuuta. On melkoisesti järeytynyt alkuvaikeuksista huolimatta.
Poikkean nimimerkkisi innoittamana aiheesta. Meille tuotiin uusi massey Ferguson 165 juuri Prahan miehityksen päivänä 21.8.1968 ja pelaa edelleen loistavasti. Silloin se edusti kylän suurinta mallia mutta nyt on ylivoimaisesti pienin harveli.
Istutuksista puheenollen istutimme veljeni ja isäni kanssa 1980 avojuuritaimilla 4 ha. Harvennushakkuu tehtiin 2009 ja kohta kait saa ottaa lisää
- kyllä metsä tuottaa parhaiten pannunpesässä ,säästöä joka vuosi 2000 e jos siirryt öljystä puuhun ,siis tarkotan 10 kiintoa riittää pannuun, se tekee 200e / kiinto
Totta joka sana , mutta kun siihen pannuun riittää vuodeksi kahden hehtaarin vuotuinen kasvu.
Mihin myydään 200 € /kiinto loput kahdensadan hehtaarin kasvusta.
Kokemuksia tämän syksyn puunmyynnistä.....
Ostajan ensimmäiset kysymykset."onko kesä-tai kelirikkokelpoinen leimikko...onko uudishakkuukohde..onko ennakkoraivaustehty"
Juttu jatkuu..jos kesällä saa hakata, kokenut motokuski levittää havut ajouralle (niin ettei juuristovauriot näy), kannot käsitellään juurikäävän torjumiseksi ( josta ei ole mitään tehoa torjunnan kannalta)
Perinteinen hankintakauppa tehtiin tutun ostomiehen kanssa.
Harvennushakkuu ensitalvena.