Taina tuli lauluristeilyltä silloin myöhään illalla. Jouduin lähtemään. Kale oli vähän kyrpiintyneen oloinen. Se on mustasukkainen luonto. Ei ne ole Tainan kanssa riidelleet samalla tavalla kuin Kale sen entisen emännän kanssa. Niille joutui poliisia soittamaan. Taina on sellainen ettei sano tai vaadi. Joskus mietin miten Taina pärjää Kalen kanssa.
Kale on nykyään enemmän kotona. Silloin vuosia sitten kun vanhan paikallisen tilalle tuli se uusi ulkomaalaisten pitämä ravintola, Kale menetti kantapaikkansa. Istui ne vanhat äijät siellä kepulassakin. Se turkkilainen omistaja ei sietäny siellä räkäpäitä. Me ei ainakaan sieltä tilattu mitään. Ehkä ne teki jotain sivubisneksiä siellä. Yllättävän pitkään se pyöri kepulana. Mikko sitä nimitti kepulaksi. Ne käyttää jotain sellaista kepappilihaa.
Ne turkkilaiset, tai mitä nyt olivatkaan, hävisvät siitä jossain vaiheessa. Sen jälkeen nuori mies, Make vai mikä sen nimi oli, osti sen paikan. Make yritti tehdä siitä paikallisen kaltaista. Ei siellä niitä sienileipiä ollut tarjolla. Se olis halunnu siihen nuorempaa asiakaskuntaa. Ne nuoret viihty paremmin niissä keskustan isoissa ketjuissa viikonloppusin. Vanhat kanta-asiakkaathan siellä Maken paikassa rupes pyörimään. Kale pyöri siihen aikaan siellä. Ne tapas Tainan kanssa siellä. Taina on hyvä laulamaan.Oli siellä jotain nuorisoa välillä. Kylän viinasiepot vaan on sellasia, ettei ne osaa nuorien tyttöjen seurassa käyttäytyä. Kalekin siellä puristeli Pirkon siskon kaveria, Birgittiä. Piki on nätti likka, tai nainenhan se nyt on. Se luki ittensä leipuriksi. Emmä olis mies, jos en olis Pikiä sillä tavalla ajatellu. Piki on klassinen kaunotar. Ei sellainen kuin Baltian kauneuden edustajat.
Viimeeksi kun menin Venäjälle päin, joku sellanen parikymppinen Baltian kauneutta edustava tankkas halpaa bensaa rajalla. Se oli niitä pystyperseitä. Tienais omaisuuden sillä perseellä. Mistä minä tiedän vaikka olis sellasta touhunnutkin. Se oli kuitenkin niin kopea muija. Perhonen, mutta kopea. Ne on ne naapurimaiden muijat sellasia. Ne kyllä antaa toisilleen anteeksi helpommin itsekkyyden ja kilpailun keskenään. Niiden täytyy selviytyä. Suomessa itsekkyyttä katotaan vähän eri tavalla. Suomalaiset on enemmän herranterttuja tai läskiperseitä. Suomalaiset naiset peittää naiseutensa, kukaan ei halua erottua joukosta. Täällä itseään esille tuovaa pidettäis huorana. Ulkomailla huoraus on elinehto. Tulee ne suomalaismuijatkin iholle. Yleensä ne on vaan niitä pubiruusuja, jotka on parhaat päivänsä jo nähneet. Tai sitte vaimot yrittää kerjää huomiota miehiltään ja luulee itsestään liikoja. Yleensä miehillä on niin kiire ettei kerkeä kiinnittämään huomiota muijan push-uppeihin. Ei ne tahallaan loukkaa, paitsi joskus. Piki taas on enemmän kiltti tyttö ollu. Yritteliäs ja ahkera. Vetoaa enemmän muhun. Se herätti mussa suojeluvaiston. Ne on niitä miesten ristiriitoja En olis koskaan siihen koskenut enkä antais kenenkään koskea siihen. Kalen otin silloin puhutteluun, ja kävelytin sen kotiinsa nukkumaan niitä viinahöyryjä.
Pikin kahvikakut on hyviä. Söin niitä paljon silloin joskus juhlissa mitä tällä kylällä oli. Se leipo ja täytekakkuja ja pullaa. Se käy keskustassa niitä leipomassa. Sekin on yrittäjä niin kuin Pirjokin. Oon ilonen, että Piki sai elämänsä järjestymään. Sillä ei pitkäaikaista miesseuraa ole ollut. Se kai on oman osansa miehiltä saanut. Ajattelen mä välillä yksin sitä vieläkin.
Kale on nykyään enemmän kotona. Silloin vuosia sitten kun vanhan paikallisen tilalle tuli se uusi ulkomaalaisten pitämä ravintola, Kale menetti kantapaikkansa. Istui ne vanhat äijät siellä kepulassakin. Se turkkilainen omistaja ei sietäny siellä räkäpäitä. Me ei ainakaan sieltä tilattu mitään. Ehkä ne teki jotain sivubisneksiä siellä. Yllättävän pitkään se pyöri kepulana. Mikko sitä nimitti kepulaksi. Ne käyttää jotain sellaista kepappilihaa.
Ne turkkilaiset, tai mitä nyt olivatkaan, hävisvät siitä jossain vaiheessa. Sen jälkeen nuori mies, Make vai mikä sen nimi oli, osti sen paikan. Make yritti tehdä siitä paikallisen kaltaista. Ei siellä niitä sienileipiä ollut tarjolla. Se olis halunnu siihen nuorempaa asiakaskuntaa. Ne nuoret viihty paremmin niissä keskustan isoissa ketjuissa viikonloppusin. Vanhat kanta-asiakkaathan siellä Maken paikassa rupes pyörimään. Kale pyöri siihen aikaan siellä. Ne tapas Tainan kanssa siellä. Taina on hyvä laulamaan.Oli siellä jotain nuorisoa välillä. Kylän viinasiepot vaan on sellasia, ettei ne osaa nuorien tyttöjen seurassa käyttäytyä. Kalekin siellä puristeli Pirkon siskon kaveria, Birgittiä. Piki on nätti likka, tai nainenhan se nyt on. Se luki ittensä leipuriksi. Emmä olis mies, jos en olis Pikiä sillä tavalla ajatellu. Piki on klassinen kaunotar. Ei sellainen kuin Baltian kauneuden edustajat.
Viimeeksi kun menin Venäjälle päin, joku sellanen parikymppinen Baltian kauneutta edustava tankkas halpaa bensaa rajalla. Se oli niitä pystyperseitä. Tienais omaisuuden sillä perseellä. Mistä minä tiedän vaikka olis sellasta touhunnutkin. Se oli kuitenkin niin kopea muija. Perhonen, mutta kopea. Ne on ne naapurimaiden muijat sellasia. Ne kyllä antaa toisilleen anteeksi helpommin itsekkyyden ja kilpailun keskenään. Niiden täytyy selviytyä. Suomessa itsekkyyttä katotaan vähän eri tavalla. Suomalaiset on enemmän herranterttuja tai läskiperseitä. Suomalaiset naiset peittää naiseutensa, kukaan ei halua erottua joukosta. Täällä itseään esille tuovaa pidettäis huorana. Ulkomailla huoraus on elinehto. Tulee ne suomalaismuijatkin iholle. Yleensä ne on vaan niitä pubiruusuja, jotka on parhaat päivänsä jo nähneet. Tai sitte vaimot yrittää kerjää huomiota miehiltään ja luulee itsestään liikoja. Yleensä miehillä on niin kiire ettei kerkeä kiinnittämään huomiota muijan push-uppeihin. Ei ne tahallaan loukkaa, paitsi joskus. Piki taas on enemmän kiltti tyttö ollu. Yritteliäs ja ahkera. Vetoaa enemmän muhun. Se herätti mussa suojeluvaiston. Ne on niitä miesten ristiriitoja En olis koskaan siihen koskenut enkä antais kenenkään koskea siihen. Kalen otin silloin puhutteluun, ja kävelytin sen kotiinsa nukkumaan niitä viinahöyryjä.
Pikin kahvikakut on hyviä. Söin niitä paljon silloin joskus juhlissa mitä tällä kylällä oli. Se leipo ja täytekakkuja ja pullaa. Se käy keskustassa niitä leipomassa. Sekin on yrittäjä niin kuin Pirjokin. Oon ilonen, että Piki sai elämänsä järjestymään. Sillä ei pitkäaikaista miesseuraa ole ollut. Se kai on oman osansa miehiltä saanut. Ajattelen mä välillä yksin sitä vieläkin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.