Saksanpaimenkoira.

Minä en suosittelisi sinulle saksanpaimenta, jos tulee kotiin ja lenkkikaveriksi. Saksanpaimenkoira on käyttökoirarotu, ja tarvitsee paitsi runsaasti(todella runsaasti) liikuntaa, myös aktivointia. Sakemannia ei voi jättää ulkoiluttamatta, jos ei huvita mennä sateeseen. Sille pitää keksiä tekemistä, kuten säännöllistä harrastamista.
Tutustu sakemanniin kirjoista tai netistä, käy kasvattajilla ja niin edespäin. Huomaat kyllä, ettei saksanpaimenkoira oli se sinun rotusi välttämättä. Useat kasvattajat evättaida myydä edes pentuja harrastamattomaan kotiin. Mutta, jos olet valmis liikkumaan pitkiä lenkkejä, valmis kouluttamaan kunnollisesti jottei sakustasi tule ongelmakoiraa, harrastamaan ja aktivoimaan niin tervetuloa meidän saksanpaimenkoiraihmisten joukkoon :)

Saksanpaimenkoira ei ole enää nykyisellään sopiva käyttökoiraksi. Jalostettu näyttelylinja, eli valtaosa rodusta, ovat sairaita ja kärsivät kivuista myöhemmällä iällä. Eläinlääkärilaskuihin kannattaa varautua, sillä koiran takapää on jalostettu niin epäluonnolliseksi, että koiran on vaikea kävellä saati sitten juosta.

Käyttölinjaiset sakemannit ja sekarotuiset saksanpaimenet ovat puolestaan upeita ja terveen näköisiä koiria. Suosittelen harkitsemaan! Kun katsot pentuja, katso, että emon selkä on suora tai vain vähän alaspäin kaartuva, siten minimoit lonkka-ja selkävaivojen riskin.

Mikäli seropin tai rekkaamattoman haluat ota rescuekoira. Itselläni on FCI rekisterissä oleva cze-linjainen. Täpäkkä ja teräs hermo sekä rakenne. Harvinaisuus! Etsin ja etsin... Kunnes pedigreedatabase.com osui eteeni ;)

En kyllä itsekkään menisi AINAKAAN ekaksi koiraksi, sillä itse olen jo omistanut monia sakuja ja vuidessa menny n. 3000 € eläinlääkärikuluigin, ja vieläkin vähän tauteja. Tosin enään tassuissa hiivaa :\

Ota mielummin käyttölinjainen saku,sillä on terveempi takapään rakenne.Sakuillahan yleisesti on takapää se heikoinlenkki,jo nuorilla on ongelmia takapään kantamisen kanssa.Tuolla valinnalla,säästyt siltä ongelmalta, ehkä.
Ja ota pentu ihan sellaiselta joka näyttelyissäkin käy,se kertoo koiran luonteesta myös, kun näyttelyissä tuomari tutkii ja kaivelee hampaatkin.Jos vanhemmat siihen pystyy,kertoo se luonteestakin jotain.Käy kasvattajan luona katsomassa hänen koiriaa, saat käsityksen niiden luonteesta, kun näät miten ne ottavat vastaan vieraat reviirillään.
Valitse reipas ja iloinen pentu, älä ota arkaa ja ihmistä väistelevää pentua.Siitä kehittyy helpommin luonnevikainen, ja vieraille ihmisille ja koirille räyhäävä.Avoin,reipas pentu, joka heti tulee luoksesi iloisena on se paras valinta, siitä on hyvä jatkaa koulutusta.
Arasta,pelkäävästä, haukkuvasta, väistelevästä pennusta, jota saat maanitella tulemaan luoksesi, tulee aikuisena helposti se hankala koira, joka reakoi hyökkäävästi pelottavissa tilanteissa.Kuten vieraiden tullessa kyllän,vastaan ,tai vieraiden koirien ohituksissa.Jos sinulla ei ennalta kokemusta rodusta, ota narttu, se on hiukan kevyempi ja helpompi kuin uros.Kysy asiasta myös kasvattajalta.Hän osaa valita pennuista sinulle sopivimman.Mutta, muista itsekkin tarkkailla pentuja.Älä ota arkaa pentua,se on tärkeintä.
Ja kun otat sen pennu, niin vie sitä kaupungille niin paljon kun suinkin pystyt,ja paikkoihin jossa ihmiset sitä näkee ja koskee, ota kylään mukaan, että ihmiset saa silitellä silittää jne,niin ei tule mitään metässä kasvatettua, joka ei siedä mitään muutosta elämässään.
Käy myös koulutuksissa,ensimmäisen vuoden aikana,niin koira on paremmin hallinnassasi.Eihän näyttelyitä tarvitse harrastaa, jos ei kiinnosta.Mutta,mätsäreissä se koira oppii muihin koiriin, ja vieraisiin ihmisiin suhtautumaan, se on kuitenkin tärkeää koiralle, joka elelee ihmisten ja muiden koirien lähellä.On hyvä aloittaa totuttaminen ihan jo pentuna.
Koiran on oltava sosiaalinen,ja sellainen että se osaa kulkea kaduillakin kauniisti muista ohi, eikä sekoile hihnassa räyhäten jos näkee vieraan ihmisen tai koiran.On hienoa nähdä kaupungilla sakuja, jotka ei välitä ohikulkijoista eikä vieraista koirista mitään, siinä on omistaja onnistunut koiran koulutuksessa ja pennun valinnassa.

Tsekinpaimenkoira
Kannattaa harkita.....
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tsekinpaimenkoira

Itse rakastan saksanpaimenkoiria, mutta valitettavasti 90% niistä mitä tuolla näkee rähjää toisille koirille. Näin on myös perheen keskuudessa oleva saku. Hermoheikkous on noilla jo aika pahana, niin pennun hakeminen on jo aika vaikeaa, ettei ota sellaista heikkohermoa itselleen.

Valitsisin itse jonkun toisen, päästään (ja kehostaan) terveemmän koiran, joka muistuttaisi sakemannia mahdollisimman paljon.