Hei, onhan se aika merkillistä, että jos perhe ei pidä tapanaan käydä kirkossa eikä ole uskonnolllinen, lasta, nuorta silti pakotetaan osallistumaan jumalanpalveluksiin koulussa. Ja laitetaan uskonnonopetukseen.
Suomessa lapset ja nuoret pidetään jonkinlaisessa uskonnollisessa kuplassa päiväkotien ja koulujen toimesta. Ulottuu lukioonkin asti mm. "pakkouskonnon" kursssien kautta.
Vasta 18 vuoden jälkeen nuoret sitten vapautuvat siitä ja eroavat kirkosta.
Uskonnollinen kupla
KuplanPuhkaisuun
28
280
Vastaukset
- Vastaajana
Ei pakoteta. Jumalanpalveluksia ei edes ole koko kouluaikana monta. Uskonnoista on hyvä tietää pelkäästään maailman polittisen tilanteen takia. Teitä uskonnosta trollaavia näkyy riittävän.
- OnLiikaaSaatana
Joo ehkä on hyvä tietää uskonnoista yleisesti, mutta miks sitten vain kristinuskoa tuputetaan jatkuvasti..?
- SanonVaan
Uskonnoista opettaminen ja tunnustuksellinen uskonnonharjoitus, jumalanpalvelusten ja srk-aamuhartauksien tuputtaminen ovat kaksi eri asiaa.
OnLiikaaSaatana kirjoitti:
Joo ehkä on hyvä tietää uskonnoista yleisesti, mutta miks sitten vain kristinuskoa tuputetaan jatkuvasti..?
Ei kristinuskoa mitenkään tuputeta :'D Aika häviävä perinne pikemminkin. Ja jos asia häiritsee, pyydä vsnhemmiltasi että erottavat sinut kirkosta.
- SanonVaan
"Jumalaan uskoi 18 prosenttia rippikoulun käyneistä. 19 prosenttia tahtoisi uskoa, mutta eivät ole varmoja. 35 prosenttia ei oikein tiedä, uskooko vai ei. 29 prosenttia joko ei uskonut tai valitsi vaihtoehdon "enemmän en usko kuin uskon"
http://www.valomerkki.fi/uutiset/nuorilta-riparin-arvosanaksi-8-6
Koulun käytäntö jumalanpalveluksista ja aamuhartauksista ei vastaa nuorten eikä perheiden katsomusmaailmaa.- KysynVaan
Miksi koulu tuputtaa? Onko se koulun oikea tehtävä?
- Jetro88
Oi voi, mulla on ainakin ihan eri kokemus!
Mä olisin halunnut edes pienen pilkahduksen elävästä kristillisyydestä kun olin maalisessa koulussa. Kukaan ei kuitenkaan koskaan kertonut elävästä Jumalasta ja uskon asiat tuntui olevan jonkin lainen tabu. kirkkohistoriaa käytiin joo ja yhden kerran muistan että jostakin syystä kävimme kirkossa, en muista mitä sielä tehtiin.
Todella ontoksi jäi joka tapauksessa. Jos lapsella ei ole uskovaiset vanhemmat, niin eivät he kyllä kristityiksi koulun opetuksesta muutu. Älä pelkää.
Se ettei nuoret usko Jumalaan johtuu lähinnä siitä, ettei kukaan, joka tuntee Jumalan saa enää opettaa julkisesti uskostaan.
Itse siirryin Kristilliseen kouluun 8 luokalle ja voi ihanuutta :) raittius, liikunta, kaverit, vapaus puhua ja olla mitä on ja tulla silti hyväksytyksi. Kyllä mä olin suosittu maallisessakin koulussa, mutta sielä ei voinut olla uskossa ilman pelkoa tulla syrjityksi.
Eihän kaikki halua kristillisyyttä, mutta eipä kouluissa uskosta juuri puhutakaan, mikä on tosi sääli. Puhutaan vain kristillisistä muodollisuuksista ja tavoista ja historiasta, mutta ei esitellä yltäkylläisen ja merkityksellisen elämän antajaa. Aamunavauksessakaan ei saa enää olla mitään tunnustuksellista..
Sanottakoon vielä, että olen samaa mieltä että ketään ei tulisi pakottaa vasten tahtoaan omaksumaan, tai edes kuuntelemaan minkään uskonnon opetusta. Meidänkin luokalla oli muutama, jotka poistuivat uskonnontunnin ajaksi ja mielestäni tähän on oikeus kaikilla.
www.SKYK.fi - A.Teisti
Jetro88 kirjoitti:
Oi voi, mulla on ainakin ihan eri kokemus!
Mä olisin halunnut edes pienen pilkahduksen elävästä kristillisyydestä kun olin maalisessa koulussa. Kukaan ei kuitenkaan koskaan kertonut elävästä Jumalasta ja uskon asiat tuntui olevan jonkin lainen tabu. kirkkohistoriaa käytiin joo ja yhden kerran muistan että jostakin syystä kävimme kirkossa, en muista mitä sielä tehtiin.
Todella ontoksi jäi joka tapauksessa. Jos lapsella ei ole uskovaiset vanhemmat, niin eivät he kyllä kristityiksi koulun opetuksesta muutu. Älä pelkää.
Se ettei nuoret usko Jumalaan johtuu lähinnä siitä, ettei kukaan, joka tuntee Jumalan saa enää opettaa julkisesti uskostaan.
Itse siirryin Kristilliseen kouluun 8 luokalle ja voi ihanuutta :) raittius, liikunta, kaverit, vapaus puhua ja olla mitä on ja tulla silti hyväksytyksi. Kyllä mä olin suosittu maallisessakin koulussa, mutta sielä ei voinut olla uskossa ilman pelkoa tulla syrjityksi.
Eihän kaikki halua kristillisyyttä, mutta eipä kouluissa uskosta juuri puhutakaan, mikä on tosi sääli. Puhutaan vain kristillisistä muodollisuuksista ja tavoista ja historiasta, mutta ei esitellä yltäkylläisen ja merkityksellisen elämän antajaa. Aamunavauksessakaan ei saa enää olla mitään tunnustuksellista..
Sanottakoon vielä, että olen samaa mieltä että ketään ei tulisi pakottaa vasten tahtoaan omaksumaan, tai edes kuuntelemaan minkään uskonnon opetusta. Meidänkin luokalla oli muutama, jotka poistuivat uskonnontunnin ajaksi ja mielestäni tähän on oikeus kaikilla.
www.SKYK.fiKyllä ihmisten "ihanuudet" on erilaisia...
>>"Itse siirryin Kristilliseen kouluun 8 luokalle ja voi ihanuutta :) raittius, liikunta, kaverit, vapaus puhua ja olla mitä on ja tulla silti hyväksytyksi. Kyllä mä olin suosittu maallisessakin koulussa, mutta sielä ei voinut olla uskossa ilman pelkoa tulla syrjityksi."
Minä olin "maallisessa" koulussa, oli raittius ja kaverit, vapaus olla puhumatta usko(nno)sta ja olla mitä oli ja tulla hyväksytyksi. Ei tarvinnut vouhottaa siitä, että uskoin "periaatteessa" Jumalaan eikä tullut mieleenkään syrjityksi joutuminen. (Koulussahan minä oikeastaan vasta uskonnosta ensimmäisen kerran kuulin, ensimmäisen kerran taisin käydä kirkossa ekaluokalla joulukirkossa.)
>>"Eihän kaikki halua kristillisyyttä, mutta eipä kouluissa uskosta juuri puhutakaan, mikä on tosi sääli. Puhutaan vain kristillisistä muodollisuuksista ja tavoista ja historiasta, mutta ei esitellä yltäkylläisen ja merkityksellisen elämän antajaa. Aamunavauksessakaan ei saa enää olla mitään tunnustuksellista."
Minä en olisi halunnut uskosta puhuakaan, sehän on ihan ihmisen oma henkilökohtainen asia, joka ei kuulu muille. Kristilliset tavat ja peruskäsitykset pitikin mielestäni opettaa, eikä mitään tunnustuksellista siitä, miten pitää uskoa. No, minä olinkin varmaan täyspakana uskisten mielestä... :)
Mielestäni uskoja (ja uskontoja) on yhtä monta kuin ihmisiäkin, ei kai ihmisiä pystytä täysin samaan muottiin valamaan vaikka kuinka ankarasti tuputettaisiin. Eihän ole mitään objektiivista mallia, johon verrata...
Eikä minun oikeastaan ole tarvinnut puhua julkisesti nykyisestä ateismistanikaan, täällä kirjoittelu on täysin anonyymiä, omien ajatusten jäsentämistä.
- Humanistisesti
Katsomusopetukseen liittyvä "pakkouskonto" vaikuttaa tähän kuplaan.
ET tulisi avata kaikille valittavaksi "kastamisista" huolimatta.
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2015/10/08/humanistit-ja-vapaa-ajattelijat-esittavat-elamankatsomustieto-mahdolliseksi-kaikille/ - Näin
Meillä ala-asteella oli todellista aivopesua, uskontotunnit luettiin raamattua ja musiikintunnilla laulettiin virsiä.
Yläasteella taas oli ihan uus vaihde, kun ussan ope oli ateisti eikä tiputtanut mitään. Kerran raamattu avattiin, kun joku kysy et mihi raamattu loppuu. Muuten käytiin eri maiden uskontoja ja kristinuskoa pääasiassa keskustelemalla ja kyselemällä.- Väsyttää
Meil oli ihan samallaista ala-asteel. Uskonnosta ei puhuttu uskontona vaan ennemminki historiana ja virsiä laulettiin musan tunneilla ja kevätjuhlissa. Sit mä kävin kans "iltsissä" eli iltapäiväkerhossa, jonka vetäjät oli himouskovaisia... Heti ko koulussa alettiin käsitteleen evoluutiota, mä älysin mitä shaibaa mulle oli syötetty :D
Yläasteen ussanope ei taas suostunu kertoon uskoko se vai ei. Tunneilla pääasiassa vaan keskusteltiin. Jokasella sai olla oma mielipiteensä kuhan osas perustella sen :) - Humanisti-vapari
Kaikkia katsomuksellisia asioita ei tarvi funtsia vain sen mukaan, mitä eri uskonnot siitä ajattelee. Asioita voi ajatella myös ilman uskontoja. Uskonnottomasti. Sekulaaristi. Humanistisesti. Tiedepohjaisesti. Ateistisesti. Skeptisesti. Kriittisesti.
- AataminAikuista
Joo, mutta jos eroaa 18 vuotta täytettyään, pitää silti maksaa kirkollisveroa koko vuoden loppuun. (Tai yhtä lailla, vaikka eroaa 21-vuotiaana tammikuussa, pitää maksaa koko vuosi.) Kirkosta jo eronneiden velvollisuus maksaa kirkollisveroa on aatamisaikuista.
Kannattaa vaatia vanhempia hyvksymään ero jo alaikäisena. 15-vuotiaat voivat itse erota, jos saavat luvan. Samalla tulee oikeus ET-opetukseen. Siis mahdollisuus valita. - SanonVaan
ET-opetukseen voi siirtyä uskonnosta vaikka vuoden 2016 alusta. Jos oppilas ei kuulu kirkkoon.
- AvataanAvataan
Aivan, koululaisen huoltajat voivat avata ET:n omallle lapselleen, kun erottavat vauvakasteen myötä kirkon kirjoihin joutuneen lapsensa kirkosta. Se tapahtuu paperisella lomakkeella, jonka voi tulostaa www.eroakirkosta.fi -palvelusta.
Molempien huoltajien allekirjoitus, ja 12 vuotta täyttäneen suostumus. Ja tiedoksi, että 15 vuotta täyttänyt on itse eroaja, mutta molempien huoltajien suostumus vaaditaan.
Ja jos lapsi/nuori ei edes kuulu kirkkoon, mutta eka luokalle mennessä tuli ilmoitettua uskonnonopetukseen, ET:n voi avata ilmoittamalla kouluun, että oppilas siirtyykin uskonnosta ET:oon.
Kirkkoon kuulumaton nuori voi lukiossa valita, opiskeleeko ET:oa vai uskontoa. Pakollisten kurssien määärähän vähenee kolmesa kahteen elokuusssa 2016. Mutta se taitaa koskea vasta tänä vuonna lukion alottaneita.
Ilmoituksen koululle voi tehdä vaikka jo heti, jolloin peruskouun puolella vaihto tapahtuu nyt kevätkukukauden ensi päivinä.
- ole_oma_herrasi
Oman elämänsä herra tekee joulukirkosta vapaapäivän ja lintsaa uskonnon tunneilta pari kolme kertaa kuukaudessa. Ei luulisi sillä määrällä vielä ajautuvan ongelmiin.
- PalloPyörimään
Jumalanpalveluksille vaihtoehtoista ei-uskonnollista ohjelmaa kehitetään nyt entistä paremmaksi. Siihen on selvät perustuslakivaliokunnan ja Opetushalllituksen ohjeet. Ja mitä useampi oppilas siihen osallistuu, sitä paremmaksi se tulee. Ohjelma voi olla myös retki kouun ulkopuolelle. Voi olla myös ulkopuolisia vieraita.
- Kysynp.vaa
Pitääkö Sun vanhempia vähän rohkaista, että tekevät oikean ilmoituksen?
- Sanonpvaa
"Joulukirkko" on jumalanpalvelusta ja eri asia kjuin koulun yhteinen joulujuhla.
Tällä hetkellä ajankohtaista niissä kouluissa, joissa "joulukirkko" nyt on ohjelmassa, on rohkaista oppilaita ja huoltajia valitsemaan tuolle uskonnonharjoitustilaisuudelle vaihtoehtoinen ohjelma. Uskonnoton ohjelma kehittyy vain, kun siihen osallistuu oppilaita ja kun sen valmistelu aloitetaan ajoissa ja tiedottaminen tapahtumasta myös.
Haasteena tässä on ilmennyt, että "joulukirkkojen" ohjelman toteutukseen liitetään ja pyritään sitouttamaan koululuokkia tai koulun kuoroja niin, että myös uskonnottomien ja ei-uskonnollisten kotien lapsille synnytetään paine osallistua ohjelmansuorittajana ryhm,än mukana.
"Joulukirkko" on kirkon jumalanpalvelus ja koulun yhteinen joulujuhla on koulun oma juhla. Koulun oman kuoron esiintymispaikka on joulujuhla, ei kirkon "joulukirkko". Kuoro voisi pikemminkin esiintyä siinä kaikille sopivassa ei-uskonnollisessa tilaisuudessa, jokaon samaan aikaan kuin ev.-lut. "joulukirkko".
-o-o-
Peruskoulun oppilas voi aivan hyvin siirtyä uskonnonopetuksesta ET-ryhmään vielä tässä vaiheessa lukuvuotta - eli NYT kevätlukukauden alussa. Huoltajien ilmoitus kannattaa tehdä joulukuussa.
Tämä koskee kaikkia, joille ET on ensisijaiseksi tarkoitettu katsomusaine, eli uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomille. Suomeksi sanottuna, jos et kuulu kirkkoon (etkä muuhunkaan usk. lafkaan), ET on ensisijainen katsomusaineesi lain mukaan, mutta käytännössä moni on joutunut alaljuokilla uskontoon...
Ja erityisesti vaihto-oikeus koskee myös niitä oppilaita, jotka erotetaan kirkon jäsenyydestä nyt loppuvuonna ja siten saavuttavat oikeuden ET-opetukseen. Vuoden lopullahan monet vanhemmat eroavat kirkost, ks. www.eroakirkosta.fi, ja silloin he voisivat erottaa myös lapsensa.
Tai jos huoltajasi ovat eronneet kirkosta aiemmin, he voivat ihan erikseen erottaa lapsensa. Se tapahtuu tulostettavalla lomakkeella. (Voit tulostaa sen valmiiksi;-)
Koulun tulee vaihtoilmoituksen tultua tukea lapsen oikeuksien toteutumista hyvin ja hänen siirtymistään joustavasti uuteen omaan aineeseensa. - Lukija.huomioit
”Joulukirkko” on jumalanpalvelus jaa siten eri asia kuin koulun joulujuhla!
Koulupäivään liitetty ”joulukirkko” eli jumalanpalvelus kirkossa tai päiväkodin pikkukirkko ovat eri asioita kuin yksittäinen virsi perinteisessä koulun joulujuhlassa. Jumalanpalvelus ja hartaus ovat Opetushallituksen mukaan uskonnonharjoitusta, ja koko tilaisuuden luonne on silloin uskonnollinen, toisin kuin koulun yhteisessä juhlassa.
Suomalaiseen tapakulttuuriin eivät kuulu työnantajan järjestämät jumalanpalvelukset työajalla. Ei niitä enää tarvita kouluihinkaan. Ev.lut. kirkon toimintatilastojen mukaan perheiden enemmistö ei käy jumalanpalveluksissa edes kerran vuodessa, joulunakaan. Koulun ei pidä olla uskonnollisempi kuin suomalainen yhteiskunta. Perheillä ja nuorilla on mahdollisuus ”joulukirkkoihin” ja muihin jumalanpalveluksiin vapaa-ajallaan.
Jumalanpalvelusten ja hartauksien liittäminen koulun ja päiväkodin päiväohjelmaan rikkoo lasten yhdenvertaista kohtelua ja uskonnonvapautta. Se asettaa toisuskoiset, uskonnottomat, ei-uskonnolliset ja uskontojen suhteen välinpitämättömät perheet eri asemaan ja siten rikkoo julkisen vallan neutraliteettiperiaatetta. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä uskonnon tai vakaumuksen perusteella.
Jumalanpalvelusten organisointi ja markkinointi eivät kuulu kouluviranomaisten tehtäviin. Rehtoreilla ja opettajilla on kylliksi muuta työtä kuin kahden rinnakkaisen ohjelman järjestäminen. Niukoilla resursseilla monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa tulee keskittyä koulun yhteisen toiminnan kehittämiseen katsomusten kirjo huomioon ottaen.
Uskonnonharjoitus, kuten rukoileminen, on perusluonteeltaan intiimiä. Uskonnonvapauteen liittyy yksityisyyden suoja. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on katsonut, että julkisen vallan ei tule järjestää tilannetta, joissa joutuu vasten tahtoaan julkiseen valintaan, josta voidaan suoraan tai välillisesti päätellä, onko hän uskonnollinen tai uskonnoton.
Jos jumalanpalveluksia on koulujen lukuvuoden ohjelmassa koulupäivän liitettynä, monille vanhemmille on todella kiusallista valita, osallistuuko heidän lapsensa jumalanpalvelukseen vai jääkö siitä pois. Monet kokevat, että rehtori suosittaa eli tuputtaa jumalanpalveluksiin osallistumista, vaihtoehtoisesta päiväohjelmasta ei tiedoteta eikä siihen ole panostettu. Tilanteen painostavuus koskee niin ei-uskonnollisia kuin toisuskoisia, niin kantasuomalaisia kuin uussuomalaisia perheitä.
Vaikka hyvä ja hyvin tiedotettu vaihtoehtoinen ohjelma on parempi kuin huono ohjelma, josta ei kerrota, paras ja kestävä ratkaisu nyky-Suomessa on, että koulut keskittyvät rajallisilla resursseilla kaikille yhteiseen toimintaan.
Perusopetuksen valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa todetaan näin: ”Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta.” Mitäpä jos rehtorit ja opettajakunta suunnittelevat ja toteuttavan koulun toiminnan tältä pohjalta? - Sanonp.vaaa
Ja kun kymmenet tuhannet kirkkoon kuuluvan lapsen, nuoren vanhemmat ovat viime vuosina eronneet kirkosta, mutta eivät ole erottaneet samalla lastaan kirkosta, juuri nyt on erinomainen aika hoitaa myös perheen lasten tai nuorten erottaminen kirkosta ja koulun pakkouskonnosta.
Eli lomakkeen tulostus netistä (eroakirkosta.fi tai maistraatti), täyttö (molemmat huoltajat, 12 vuotta täyttäneen suostumus) ja postitus maistraattiin nyt joulukuussa!
Ehkä Sinä voit antaa pientä "mikrotukipalvelua" ja moraalista tukea tässä asiassasi?!
Mielellään saman tien ilmoitus kouluun oppilaan siirtymisestä ET-ryhmään heti kevätlukukauden 2017 alussa. - Lukija.huom
Koulupäivään liitetty jumalanpalvelus kirkossa, päiväkodin pikkukirkko tai aamuhartaus ovat eri asioita kuin suvivirsi perinteisessä kevätjuhlassa. Ne ovat Opetushallituksen mukaan uskonnonharjoitusta, ja koko tilaisuuden luonne on uskonnollinen, toisin kuin kevätjuhlassa.
Suomalaiseen tapakulttuuriin eivät kuulu työnantajan järjestämät jumalanpalvelukset työajalla. Ei niitä enää tarvita kouluihinkaan.
Ev.lut. kirkon toimintatilastojen mukaan perheiden enemmistö ei käy jumalanpalveluksissa edes kerran vuodessa. Koulun ei pidä olla uskonnollisempi kuin suomalainen yhteiskunta. Perheillä ja nuorilla on mahdollisuus jumalanpalveluksiin vapaa-ajallaan.
Jumalanpalvelusten ja hartauksien liittäminen koulun ja päiväkodin päiväohjelmaan rikkoo lasten yhdenvertaista kohtelua ja uskonnonvapautta. Se asettaa toisuskoiset, uskonnottomat, ei-uskonnolliset ja uskontojen suhteen välinpitämättömät perheet eri asemaan ja rikkoo julkisen vallan neutraliteettiperiaatetta. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä uskonnon tai vakaumuksen perusteella.
Jumalanpalvelusten organisointi ja markkinointi eivät kuulu kouluviranomaisten tehtäviin. Rehtoreilla ja opettajilla on kylliksi muuta työtä kuin kahden rinnakkaisen ohjelman järjestäminen. Niukoilla resursseilla monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa tulee keskittyä koulun yhteisen toiminnan kehittämiseen katsomusten kirjo huomioon ottaen.
Uskonnonharjoitus, kuten rukoileminen, on perusluonteeltaan intiimiä. Uskonnonvapauteen liittyy yksityisyyden suoja.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on katsonut, että julkisen vallan ei tule järjestää tilannetta, joissa joutuu vasten tahtoaan julkiseen valintaan, josta voidaan suoraan tai välillisesti päätellä, onko hän uskonnollinen tai uskonnoton.
Jos jumalanpalveluksia on koulujen vuosiohjelmassa, monille vanhemmille on kiusallista valita, osallistuuko heidän lapsensa jumalanpalvelukseen vai jääkö pois. Monet kokevat, että rehtori tuputtaa jumalanpalveluksiin osallistumista, vaihtoehtoisesta ohjelmasta ei tiedoteta eikä siihen ole panostettu.
Tilanteen painostavuus koskee niin ei-uskonnollisia kuin toisuskoisia, niin kantasuomalaisia kuin uussuomalaisia perheitä.
Vaikka hyvä ja hyvin tiedotettu vaihtoehtoinen ohjelma on parempi kuin huono ohjelma, josta ei kerrota, paras ja kestävä ratkaisu nyky-Suomessa on, että koulut keskittyvät rajallisilla resursseilla kaikille yhteiseen toimintaan.
Perusopetuksen valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa todetaan näin: ”Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta.” Mitäpä jos rehtorit ja opettajakunta suunnittelevat koulun ensi lukuvuoden toiminnan tältä pohjalta?
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/2666535/Jumalanpalvelus on eri asia kuin suvivirsi - Feeniksin_kyynel
Yhteenkään jumalanpalvelukseen jonka koulu tai lukio järjestää ei ole pakko osallistua. Tässä ei pitäisi olla mitään epäselvää. Ja uskonnonopetus ei ole tunnustuksellista.
- Miiiiiiiiiiiiiii
Itekin ihmettelen tätä...
- lukija.lis
Kesäkuun alkupuollisko on mainio aika ilmoittaa peruskoulun oppilaan siirtyvän uskonnonopetuksesta elämänkatsomustiedon (et) opetukseen elokuussa eli lv 2017-18 alusta. Uskonnonopetuksessa on melko paljon uskonnottomien tai ei-uskonnollisten kotien lapsia, joilla on jo oikeus päästä et-opetukseen. Ei pidä antaa aineen lyhenteen "et" hämätä.
Vaikka lapsi aloittikin peruskoulun uskonnossa, tuon taannoinen valinta ei sido koko peruskoulun ajaksi. Vaihdon voi tehdä milloin vain, mutta paras aika on lukuvuoden vaihto. Eli NYT, kun rehtorit alkavat katsoa opetusryhmiä ja tehdä lukujärjestystä elokuussa alkavaa opetusta varten.
On myös paljon kirkosta eronneiden vanhempien lapsia, jotka on pienenä kastettu ja jotka ovat jääneet roikkumaan kirkon ja sitä myöten koulun pakollisen uskonnonopetuksen helmoihin.
Kesäkuun alku on hyvä aika ilmoittaa maistraattiin lapsen lapsen eroamisesta kirkosta maistraattiin - sekä sitten saman tien kouluun katsomusaineen vaihdosta. Kesän alku ja koulun loppu voisi olla muun keväisen puuhan ohessa hyvä aika perheneuvotteluun tästä asiasta.
Eroilmoitus tehdään maistraattiin. Vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus käy:
Otsikona Uskonnollisesta yhdyskunnasta eroaminen, sitten erotettavien lasten nimet ja hetut, mistä seurakunnasta eroaa ja huoltajien allekirjoitukset nimenselvennyksineen. Jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, lapsen suostumus ja allekirjoitus alle myös. Siinä se.
Katsomusaineen vaihdosta ilmoitus tehdään koulun kansliaan. (Wilma?) Mieluiten tosiaanheti eli nyt kesäkuun alkupuolella, kun rehtori vielä töissä ja katsoo opetusryhmiä ja tekee lukujärjestystä.
Ilmoituksen voi toki tehdä myöhemminkin kesällä. Ja myös lukuvuoden aikana. Lukuvuoden
vaihdos on kuitenkin selvästi paras aika ryhmän vaihtoon.
Lukiossa katsomusaineen kursseja voi olla tarjolla vasta 1. jakson jälkeenkin, mutta lukioon menevän on myös hyvä hoitaa eroaminen nyt. Siis ennen lukio_opiskelun aloittamista. Jos on aloittaessaan opinnot kirkon jäsen, siitä voi seurata pakkouskontovelvolllisuus.
15-vuotias voi erota itse kirkosta, tosin vain molempien huoltajien suostumusallekirjoituksella varustetulla ilmoituksella (joka voi myös olla vapaamuotoinen, tai nettipalvelun lomakekin käy). - Itsenäisyy
HUOM! Jos olet täyttänyt 15 vuotta, voit erota kirkosta, tosin vain molempien huoltajien luvalla, Ilmoitus maistraatille kirjalllisesti, alla huoltajien nimmarit. Lomakekin asiaan on: https://www.eroakirkosta.fi/dynamic/index.php/erolomake/tyhja
- Itsenäisyy
Alle 15-vuotiaan erottaa kirkosta huoltajat yhdessä, ja 12-vuotiaalta tarviraan suostumus. Voit kuitenkin kannustaa vanhempiasi tekemään tuon erottamisen.
- Vinkeet
Tässä yhteiskuntaoppiin, uskontoon/elämänkatsomustietoon: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2017/04/18/uskonnonvapauden-ja-yhdenvertaisuuden-haasteita-suomessa/
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1381945- 271908
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231858Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.851640Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?621448Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201266Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan371163Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo381160- 111148
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101137