1950-luvulla kouluissa harrastettiin talvisin urheilutunneilla hiihtoa ja luistelua. Keskuskoululta ja lyseolta hiihtoretket tehtiin Saavalle, jossa entisen hyppyrimäen aukkoa pitkin noustiin vaaran laelle. Kun kaikilla ei ollut varaa omiin suksiin, oli koululla joitakin mäystimin varustettuja suksipareja eli "hikilautoja" niille, joilta sukset puuttuivat. Saavan mäki oli hyvin suosittu mäenlaskupaikka ja monet sukset siinä katkeilivatkin. Korjausmateriaaliksi käytettiin ohutta peltiä.
Olen myöhemmin miettinyt, kuinka rohkeasti hiihdimme pitkin Lieksanjokea ilman pelkoa jään pettämisestä. Ilmeisesti 60 vuotta sitten talvet olivat kylmempiä, koska jääteitäkin oli monessa kohti joen yli. Määttälänjoella oli jopa autoilla ajettava jäätie. Nykyään joki ei edes jäädy kunnolla keskiosastaan. Uimalaitoksen kohdalla pidettiin talvisin hiihtokilpailu, jossa pääpalkintoa saattoi olla sinikantinen vihko tai värikynät.
Luistinratakin oli tai oikeastaan oli useita, mutta luistimia oli vain harvoilla. Hokkareista ei edes puhuttu. Lieksan Hurtat oli juuri aloitellut toimintaansa, joten olihan oikeitakin luistimia jo nähty. Useimmilla olivat luistimina ns. ”nurmekset”. Nurmis oli luistimien tuotemerkki. Monojen kantaan kiinnitettiin pienillä ruuveilla metallipala, jonka keskellä oli suorakaiteen muotoinen reikä. Kantaa piti kovertaa reiän kohdalta. Luistimen teräosassa oli vastatappi, joka pyöräytettiin reikään. Sivuruuveilla luistinosa kiristettiin monoon, jotta se ei päässyt kääntyilemään. Nurmiksilla pääsi aloittelemaan luistelua varsin edullisesti. Samat monot soveltuivat sekä hiihtoon että luisteluun.
Kevätlahti oli suosittu luistelupaikka ensijäiden aikaan ennen lumen tuloa. Paikka oli kohtalaisen turvallinen mataluutensa takia. Yhteislyseon pihassa oli luistinrata ainakin silloin kun ”uutta puolta” ei vielä ollut. Radalla harrastettiin vapaaluistelun lisäksi ”rusettiluistelua” musiikin soidessa. Radan päälle oli ripustettu muutamia valonheittimiä. Hämyinen tunnelma oli kutkuttava kun rataa kierrettiin tyttö-poika -pareina kuten tansseissa ikään. Muistelen, että nuorisoa oli tapahtumissa aina runsaasti.
Mäystinsukset ja nurmikset
41
678
Vastaukset
- rusetti.ruusu
Hih ne rusettiluistelut oli kivaa
- pienipellavapää
Niin oli. Kerrankin minua pientä pellavapäätä haki luistelemaan eräs luokkamme pitkistä pojista. Siinnä luistellessa poika kysäisi, että tuuleeko siellä alhaalla? Kipakka luonteinen kun olin niin muksaisin lapasnyrkillä ja hän huitaisi takaisin. Minun nenäni oli herkkä vuotamaan verta ja niin siinä sitten lumella tyrehdytettiin. Kun nenäverenvuoto ja rusettiluistelut loppuivat, poika pyysi hyvitykseksi saada tarjota jätskit Meijerinbaarissa. Niin sitten istuttiin korkeilla jakkaroilla ja otettiin colakolpakot. Poika oli luokkatoverini E.M.
Muistelen, että kerroit olleesi lyseon alaluokilla 60-luvun alkupuolella. Minä olin silloin jo ylemmillä luokilla, mutta muistan muutamia kavereita muista yhteyksistä, joihin nimikirjaimet E.M. saattaisivat sopia. Jos etunimi alkaa e:llä. Eräs heistä oli mukana musiikissa ja yksi asui naapurissa. Yhdestä en kerro, mutta mieleeni tulevat nimet Erkki, Eero ja Esko. Varmaan oli muitakin, joihin kirjaimet sopivat. Nämä tulivat vaan ensimmäisenä mieleeni. Ei sinun tarvitse vastata arvailuuni kuin korkeintaan sanalla ei tai kyllä.
Saavan mäki oli todella hurja ja vaarallinen ainakin jäätyneenä kuten kamuttajakin kertoi. Sinulle oli rusettiluistelukin hieman vaarallista touhua. Onneksi se päättyi kuitenkin onnellisesti.- pienipellavapää
Oli kyllä yksi heistä.
- Esko.M
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Muistelen, että kerroit olleesi lyseon alaluokilla 60-luvun alkupuolella. Minä olin silloin jo ylemmillä luokilla, mutta muistan muutamia kavereita muista yhteyksistä, joihin nimikirjaimet E.M. saattaisivat sopia. Jos etunimi alkaa e:llä. Eräs heistä oli mukana musiikissa ja yksi asui naapurissa. Yhdestä en kerro, mutta mieleeni tulevat nimet Erkki, Eero ja Esko. Varmaan oli muitakin, joihin kirjaimet sopivat. Nämä tulivat vaan ensimmäisenä mieleeni. Ei sinun tarvitse vastata arvailuuni kuin korkeintaan sanalla ei tai kyllä.
Saavan mäki oli todella hurja ja vaarallinen ainakin jäätyneenä kuten kamuttajakin kertoi. Sinulle oli rusettiluistelukin hieman vaarallista touhua. Onneksi se päättyi kuitenkin onnellisesti.Minä se olin
- pienipellavapää
Siellä Saavalla hiihdettiin LYL:n urheilutunneilla. Laskin mäen ja nurinhan siinnä mentiin. Kun vedin suksen lumihangesta, kärki oli kadonnut ja housut takasaumasta ja koko lahkeen sisäsaumasta halki. No sitten jotenkuten koululle kitkuttelin ja käsityöluokassa tyttöjen kanssa harsittiin housuja kasaan , että pääsen kotiin menemään. Kotona housunvaihdon jälkeen kävi käsky mennä etsimään suksenkärki. Suksenkärki löytyi ja pellinpalalla paikattiin. Oli muuten sinä talvena jo toiset katkaisemani sukset.
- TolokunUrheiluvälineet
Ensimmäiset luistinviritykset oli kun lautaan iskettiin vasaralla vikurinterästä pätkä, piikkipuoli upotettiin lautaanpäin? Laudan reunassa oli narulle reiät! Sitten kötösteltiin kenkiin narulla kiinni ne viritykset! Eihän ne pysynyt kuin hetkenaikaa kun sitten mentiin turvalleen! Ei ollut alkuun varaa muihin luistimiin, sitten myöhemmin oli ne nurmikset, mutta ei nekään oikein tahtoneet kunnolla pysyä!
-60 luvulla tuli sitten hommattua oikeat luistimet, ne oli jo ihan omaa luokkaansa kun piti terävänä! Silloin oli syksyisin pieliselläkin pitkään kierät jäät, ja oli mukava luistella! Nykyisin tulee jo lunta heti kun on vähäkään jään riitettä pielisellä, joten aika hankalaa luisteluhomma!
Noita suksiahan katkeili aika montakertaa, ja yksi puuseppä paikkasi puuviiluilla suksen? Ei siitä juuri huomannut että oli paikattu kun oli vielä maalattu! Moni varmaan muistaa koivupuiset pyry merkkiset sukset joista kärki oikeni joka talvi? Sitten nuotiolla piti paahtaa, tervata ja vääntää uutta kärkeä siihen sukseen! Mutta hyvis se puusuksi talvipakkasella luisti!- rotestimökinpoika
Kahdesta laudanpätkästä ja kolmesta puutapista tehtiin paininpuu suksenkärkiä varten. Toki siinä tarvittiin vintilää ja tuuman terää.
1950-luvulla hiidettiin vielä tavallisilla umpipuusuksilla ja 60-luvulla hiihdettiin jo puusuksilla, jotka oli tehty rinnakkain liimatuista säleistä. Ne olivatkin sälesukset. Jossakin vaiheessa sain ylpeillä ostamillani Järvisen "hickory"-reunaisilla kilpasuksilla. Hickory oli kovempaa kuin täkäläiset puulaadut, minkä vuoksi suksien kantit kestivät kulutusta paremmin - sanottiin. Suksien pohjaan voideltiin tervaa suojaksi ja kynttilästä steariinia luistovoiteeksi. Se hieman paransi luistavuutta. Kyllä hickorysuksetkin saatiin poikki. Sälesuksien kärkiä ei tarvinnut taivuttaa uudelleen kuten kokopuisia koivusuksia, vaan ne pitivät aika hyvin kaarevuutensa. Suksimerkkejä oli useita: Järvinen, Lampinen, Karhu, Peltonen...
Sitten tulivat markkinoille lasikuitusukset, ontelorakenteiset komposiittisukset...mikä lieneekään viimeisin "villitys"?- leuhkaaporukkaa
Taitaa olla ne suksien ja luistinten risteytys,,eli luistelusukset! Nuo hiihtäjät tarvitsee 10 metriä leveän latu-uran kun ne kamilastaa eteenpäin, ja ovat kuin euroopanomistajia, kaikki toiset hiihtäjät ovat laduntukkona!
- osdiufo
Jup.
- hankikelit
Kävimme kevät talvella hiihtämässä kympinlenkkiä myös Timitran Linnan kohdalta tien toiseltapuolen alkavaa latua pitkin. Se kierteli melko lähellä rantaa ja kesämökkejä. Loppupäässä oli melko hurjiakin mäkiä. Keväällä kun illat alkoivat olla valoisia oli mukavaa hiihdellä. Appelsiini oli joskus taskussa eväänä.
Ahaa! Taas tuli aloitus joka tuo mieleen vanhoja asioita.
Tuo mäystin sana ei tainnut silloin olla kovin yleinen vaan taidettiin sanoa "varpaalliset".
Monilla oli itsetehdyt sukset ja vähitellen alkoi tulla kaupan suksia.
Pyry taisi olla ensimmäinen merkki jota Lieksassa myytiin.
Pellillä paikattiin ja pelti lyötiin pienillä nauloilla.
Muistan kun koetin vääntää peltiä jonka sain kahvipurkista.
Noiden varpaallisten jälkeen tuli sitten metalliset "rotanloukut" ja vähitellen "y-siteet", niin kuin niitä kutsuttiin.
Sauvat tehtiin itse.Kun toit esille muodon varpaalliset, minäkin muistan se olleen Pielisjärven pitäjän alueella remmisiteen yleisimmin käytetty muoto. Äitini käytti muotoa varpaalliset kahdella p:llä. Vuonna 1910 Rautavaaralla syntynyt isäni käytti myös sanaa mäystin, joka ei enää nykyaikana sanana ole kovin kuvaava nahkasiteestä. Kaiken aikaa syntyy uusia sanoja ja vanhoja sanoja jää pois käytöstä ja unohtuu.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Kun toit esille muodon varpaalliset, minäkin muistan se olleen Pielisjärven pitäjän alueella remmisiteen yleisimmin käytetty muoto. Äitini käytti muotoa varpaalliset kahdella p:llä. Vuonna 1910 Rautavaaralla syntynyt isäni käytti myös sanaa mäystin, joka ei enää nykyaikana sanana ole kovin kuvaava nahkasiteestä. Kaiken aikaa syntyy uusia sanoja ja vanhoja sanoja jää pois käytöstä ja unohtuu.
Niin oli "varppaalliset".
Varppaallisnahat lyötiin pienillä nauloilla sukseen kiinni.
Sitten tuli semmosia varppaallisten lisäksi kantapään taakse laitettavia hihnoja.
Minun isä teki itse suksia itselle ja joitain muillekkin.
Tallukas oli hyvä hiihtojalkine, tarkeni pakkasella ja kippurakärki pysyi varppaallisissa.
Tein itse itselleni tallukkaat kun isä opetti.
Monoja korjattiin jopa puunauloilla, minullakin oli joskus sellaiset monot jotka itse olin korjannut itse tehdyillä puunauloilla.
Kenkien teossa käytettiin myös maitoliimaa ja liisteriä jotka nekin keiteltiin itse.
Minä olen niitä pulan ja puutteen kasvatteja.
Kesäisin kerättiin myös valtava määrä käpyjä joita käytettiin talvella polttoaineena kun ei ollut aina rahaa ostaa puita.
Minulla on vielä tallella sellaiset itse tehdyt metsäsukset muistona.kamuttaja kirjoitti:
Niin oli "varppaalliset".
Varppaallisnahat lyötiin pienillä nauloilla sukseen kiinni.
Sitten tuli semmosia varppaallisten lisäksi kantapään taakse laitettavia hihnoja.
Minun isä teki itse suksia itselle ja joitain muillekkin.
Tallukas oli hyvä hiihtojalkine, tarkeni pakkasella ja kippurakärki pysyi varppaallisissa.
Tein itse itselleni tallukkaat kun isä opetti.
Monoja korjattiin jopa puunauloilla, minullakin oli joskus sellaiset monot jotka itse olin korjannut itse tehdyillä puunauloilla.
Kenkien teossa käytettiin myös maitoliimaa ja liisteriä jotka nekin keiteltiin itse.
Minä olen niitä pulan ja puutteen kasvatteja.
Kesäisin kerättiin myös valtava määrä käpyjä joita käytettiin talvella polttoaineena kun ei ollut aina rahaa ostaa puita.
Minulla on vielä tallella sellaiset itse tehdyt metsäsukset muistona.Niin on minulla vielä 40-luvun luistimetkin tallella.
- pienipellavapää
kamuttaja kirjoitti:
Niin on minulla vielä 40-luvun luistimetkin tallella.
Minulla roikkuu seinällä varaukkini luistimet ovat varmaan tosi vanhat. Niissä on lestinmuotoinen puinen pohja ja raudasta taottu luistinosa. Puuosassa kanta sekä kärkipuolella läpimenevät aukot nahkaremmeille, joilla luistin kiinnitetty jalkineisiin. Jäljellä vielä hyvin vanhaa nahkaremmiä. Puuosassa edessä keskellä pieni pitkittäinen halkio ja rautainen luistimenkärki kaartuu melko ylös kippuralle edestä. "Ukkini" ja "mummini" asuivat saaressa, josta "ukki" kertoi tehneensä kauppareissuja Lieksaan saakka luistimilla lumettoman jään aikaan. Lakanaa oli käyttänyt joskus tuulisella säällä purjeena. Ukki täytti kesällä 1962 80v. Joten lienevät melko vanhat nämä luistimet. Ovat aarteeni kuten myös pieni tuohikontti , jolla ukki kuljetti kauppatavarat selässään.
- entlieksalainen
Minun navetan ,vintiltä löytyy sukset jotka ovat 3,40 sm pitkät ,ovat varmaan käsityötä kärki on tehty kumpaankin päähän ,samoin pohjakumit ovat mäystimen kummallakin puolen
Ne eivät varmaankaan ole maasto sukset?. Ikää en tiedä tarkalleen eivät ole tämän päivän tuotteita, eikä Kiinassa valmistettu.- rotestimökinpoika
Noilla pystyy lähtemään taaksepäin suksia kääntämättä.
Vaihtaa vain puolta. - Autonvalmistaja
rotestimökinpoika kirjoitti:
Noilla pystyy lähtemään taaksepäin suksia kääntämättä.
Vaihtaa vain puolta.Suomen suksista tuli idea tehdä autoon pakki ja eteen ja taakse pyörivät renkaat.
- IKLnhyväksymät
Ne on pakoonmenosukset? Eli kun on lähdetty tekemään suusrsuomea ja onkin tullut ryssä vastaan, niin on paikallaan hyppäämällä ja pyörähtämällä ympäri voitu kääntyä äkisti kotimaata kohden? Näinollen on säästetty se kallis kaksi sekuntia kun ryssä on häkeltynyt näkemästään, eikä ole älynnyt heti ampua? Tsuhna on kerinnyt luikahtaa näkösuojaan!
- Hippulatvinkuu
Myös pakokauhupussi kuuluu noiden suksien varustukseen!
- rotestimökinpoika
"pakokauhupussi" khihi hi, sanoi sotamies Vanhala Tuntemattomassa Sotilaassa.
- entlieksalainen
Tämä kaveri joka omisti nämä pitkät sukset oli kalastaja ja puu työn taitaja.
Hän varmaan hiihti jäällä kun kävi pyydyksillä asui järven rannalla synt 1860 kuoli 1960 100 vuotta taivalta. Tunsin kaverin oli vähän sukulais miehiä, On kyseinen torppa minun kesä paikka. Minulle jäi sellainen kuva että silloin ennen olis pidetty hiihto kilpailuja jäällä ja hän olis ollut haka luultavasti hiidetty tasa työnnöllä. Paikka on Pohjois- Pirkanmaalla.- rotestimökinpoika
Puusuksen valmistaminen ei ole rakettitiedettä, mutta muutamia niksejä siinä on.
Isäukko teki aikoinaan myös puusuksia. Kertoi että suksikoivu valitaan talvella, kaadetaan helmikuussa ja runkoon merkitään pohjoispuoli. Suksiaihiot otetaan pöllistä määrätyn päin jota en tietenkään enää muista. Pölli saa kuivua ja kasettua vähintään vuoden, mieluummin pitempään.
Sama on muuten hirsirakentamisessa, puun pohjoispuoli laitetaan ulkopuolelle.
Kyllä vanha kansa on kaikki opetellut. Kunnioitusta muutamissa asioissa. rotestimökinpoika kirjoitti:
Puusuksen valmistaminen ei ole rakettitiedettä, mutta muutamia niksejä siinä on.
Isäukko teki aikoinaan myös puusuksia. Kertoi että suksikoivu valitaan talvella, kaadetaan helmikuussa ja runkoon merkitään pohjoispuoli. Suksiaihiot otetaan pöllistä määrätyn päin jota en tietenkään enää muista. Pölli saa kuivua ja kasettua vähintään vuoden, mieluummin pitempään.
Sama on muuten hirsirakentamisessa, puun pohjoispuoli laitetaan ulkopuolelle.
Kyllä vanha kansa on kaikki opetellut. Kunnioitusta muutamissa asioissa.Puuta osattiin käyttää ennen muinoin hyvin moniin tarkoituksiin ja usein oli kyse kestävyydestä ja työstettävyydestä. Puun käyttö työstettävänä materiaalina hallittiin, kuten rotestimökinpoika sen muutamilla nikseillä havainnollisti.
Eräs sovellus oli puusta valmistettujen suurten hammaspyörien käyttö teollisuudessa. Pankakosken tehtaalla, kuten muissakin vastaavanlaisissa tehtaissa voiman siirtoihin käytettiin valta-akselikäyttöjä. Yksi suuri sähkömoottori pyöritti nahkaremmin välityksellä valta-akselia, josta käyttövoima tuotiin remmeillä käyttökohteisiin.
Pankakosken tehtaassa käyttökohteita olivat mm. kartonkikoneiden kymmenet kuivatussylinterit. Koska valta-akseli pyöri kartonkikoneen suuntaisesti, tarvittiin sylinterien kohdalle kulmavaihe, joka hoidettiin puisten hammaspyörien avulla. Valta-akselilta tuleva remmi pyöritti kartion muotoista pyörää, jonka avulla hoidettiin nopeuden säätö kyseiselle sylinterille ja näin saatiin kaikkien sylintereiden pyörimisnopeus samaksi. Vaseliinikerroksen ansiosta hammaspyörät olivat varsin äänettömiä toimiessaan.
Pankakosken tehtaalla 1970-luvulla alkaneiden uusintojen yhteydessä puiset pyörät poistuivat ja ne korvattiin muovista ja metallista valmistetuista osista. Vähitellen myös valta-akselit ovat poistuneet ja tasavirtakäytöt sekä taajuusmuuttajat ovat tulleet tilalle. Samalla on poistunut myös remmisuutareiden ammattikunnan tarve.
Lähde: Pankakosken kartonkitehdas 1912 - 1987- rotestimökinpoika
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Puuta osattiin käyttää ennen muinoin hyvin moniin tarkoituksiin ja usein oli kyse kestävyydestä ja työstettävyydestä. Puun käyttö työstettävänä materiaalina hallittiin, kuten rotestimökinpoika sen muutamilla nikseillä havainnollisti.
Eräs sovellus oli puusta valmistettujen suurten hammaspyörien käyttö teollisuudessa. Pankakosken tehtaalla, kuten muissakin vastaavanlaisissa tehtaissa voiman siirtoihin käytettiin valta-akselikäyttöjä. Yksi suuri sähkömoottori pyöritti nahkaremmin välityksellä valta-akselia, josta käyttövoima tuotiin remmeillä käyttökohteisiin.
Pankakosken tehtaassa käyttökohteita olivat mm. kartonkikoneiden kymmenet kuivatussylinterit. Koska valta-akseli pyöri kartonkikoneen suuntaisesti, tarvittiin sylinterien kohdalle kulmavaihe, joka hoidettiin puisten hammaspyörien avulla. Valta-akselilta tuleva remmi pyöritti kartion muotoista pyörää, jonka avulla hoidettiin nopeuden säätö kyseiselle sylinterille ja näin saatiin kaikkien sylintereiden pyörimisnopeus samaksi. Vaseliinikerroksen ansiosta hammaspyörät olivat varsin äänettömiä toimiessaan.
Pankakosken tehtaalla 1970-luvulla alkaneiden uusintojen yhteydessä puiset pyörät poistuivat ja ne korvattiin muovista ja metallista valmistetuista osista. Vähitellen myös valta-akselit ovat poistuneet ja tasavirtakäytöt sekä taajuusmuuttajat ovat tulleet tilalle. Samalla on poistunut myös remmisuutareiden ammattikunnan tarve.
Lähde: Pankakosken kartonkitehdas 1912 - 1987Puinen hammaspyörä toimii äänettömästi myös sen takia että se kuluu ja hampaiden ns. evolventti muoto muotoutuu kohdalleen. Tällöin hampaiden kosketuspinta on juuri oikeanlainen. Työskentelen juuri tuollaisten laitteiden kanssa joissa tarvitaan juuri kaikenlaisia voimansiirtoon liittyvää laitteita.
Hallin katosta muuten löytyy vielä valta-akselien kiinnityskohdat.
(lipsui vähän aiheesta). - puusepän-poika
rotestimökinpoika kirjoitti:
Puinen hammaspyörä toimii äänettömästi myös sen takia että se kuluu ja hampaiden ns. evolventti muoto muotoutuu kohdalleen. Tällöin hampaiden kosketuspinta on juuri oikeanlainen. Työskentelen juuri tuollaisten laitteiden kanssa joissa tarvitaan juuri kaikenlaisia voimansiirtoon liittyvää laitteita.
Hallin katosta muuten löytyy vielä valta-akselien kiinnityskohdat.
(lipsui vähän aiheesta).Puun käyttö olisi hyvä aihe aloitukseksi. Ennen oli Pohjanmaalla huonekaluteollisuutta, eli huonekalut valmistettiin Suomessa. Kärjistetysti nyt voidaan sanoa, että koottavien huonekalukyhäelmien tee se itse lastulevykasa kuusiokoloruuveineen ja -avaimineen ostetaan IKEAsta tai lähihuonekaluliikkeestä. Jotkut saattavat onnistua huonon ohjeen mukaan saamaan kasasta aikaiseksi jonkin tuoteen, joka on kuitenkin vain koriste eikä käyttöesine. Entisajan umpipuiset huonekalut kestivät sukupolvesta toiseen eikä niissä useinkaan käytetty edes ruuvin ruuvia. Erilaisin liitoksin ja puutapein kasattuina kalusteet pysyivät koossa kovassakin käytössä.
Huonekaluja valmistetaan toki suomalaisesta puusta, mutta ulkomailla, jonne puuta myydään pilkkahinnalla. Puu ostetaan takaisin jalostettuna satakertaiseen tai vielä kalliimpaan hintaan. - pellejä.olette
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Puuta osattiin käyttää ennen muinoin hyvin moniin tarkoituksiin ja usein oli kyse kestävyydestä ja työstettävyydestä. Puun käyttö työstettävänä materiaalina hallittiin, kuten rotestimökinpoika sen muutamilla nikseillä havainnollisti.
Eräs sovellus oli puusta valmistettujen suurten hammaspyörien käyttö teollisuudessa. Pankakosken tehtaalla, kuten muissakin vastaavanlaisissa tehtaissa voiman siirtoihin käytettiin valta-akselikäyttöjä. Yksi suuri sähkömoottori pyöritti nahkaremmin välityksellä valta-akselia, josta käyttövoima tuotiin remmeillä käyttökohteisiin.
Pankakosken tehtaassa käyttökohteita olivat mm. kartonkikoneiden kymmenet kuivatussylinterit. Koska valta-akseli pyöri kartonkikoneen suuntaisesti, tarvittiin sylinterien kohdalle kulmavaihe, joka hoidettiin puisten hammaspyörien avulla. Valta-akselilta tuleva remmi pyöritti kartion muotoista pyörää, jonka avulla hoidettiin nopeuden säätö kyseiselle sylinterille ja näin saatiin kaikkien sylintereiden pyörimisnopeus samaksi. Vaseliinikerroksen ansiosta hammaspyörät olivat varsin äänettömiä toimiessaan.
Pankakosken tehtaalla 1970-luvulla alkaneiden uusintojen yhteydessä puiset pyörät poistuivat ja ne korvattiin muovista ja metallista valmistetuista osista. Vähitellen myös valta-akselit ovat poistuneet ja tasavirtakäytöt sekä taajuusmuuttajat ovat tulleet tilalle. Samalla on poistunut myös remmisuutareiden ammattikunnan tarve.
Lähde: Pankakosken kartonkitehdas 1912 - 1987jaa puiset akselit ja puiset hammaspyörät kas kun ei vaahtomuovista, olette te aika pellejä
- Ransittis
pellejä.olette kirjoitti:
jaa puiset akselit ja puiset hammaspyörät kas kun ei vaahtomuovista, olette te aika pellejä
Puisia hammaspyöriä ja erilaisia akseleita tehdään tänäpäivänäkin jopa teollisuuden käyttöön. Puita on monenlaisia ja niillä erilaisia kovuusasteita. Ei kaikki ole petäjää ja närettä.
Olihan se kerran Simcassa puusta tehty mäntäkin. - lujaa-puuta
pellejä.olette kirjoitti:
jaa puiset akselit ja puiset hammaspyörät kas kun ei vaahtomuovista, olette te aika pellejä
Nimimerkki "pellejä.olette" tuli palstalle todistamaan syvän sivistymättömyytensä. Ihan turhaan tuli, koska tiedämme sen jo muutenkin.
- rotestimökinpoika
pellejä.olette kirjoitti:
jaa puiset akselit ja puiset hammaspyörät kas kun ei vaahtomuovista, olette te aika pellejä
Käypäs pelle katsomassa vaikka tuulimyllyn koneistoa jos myllyn satut jostain löytämään.
Voisin tuollaisen neron kanssa keskustella mekaniikasta nokakkain pitemmän aikaa.
Ei kaikki ole bittitiedettä, on ihan käsin kosketeltavia asioita. - palaa.tulevaisuuteen
rotestimökinpoika kirjoitti:
Käypäs pelle katsomassa vaikka tuulimyllyn koneistoa jos myllyn satut jostain löytämään.
Voisin tuollaisen neron kanssa keskustella mekaniikasta nokakkain pitemmän aikaa.
Ei kaikki ole bittitiedettä, on ihan käsin kosketeltavia asioita.tuulimyllyjen aika on mennyt ohi jos siinnä vielä elät
- rotestimökinpoika
palaa.tulevaisuuteen kirjoitti:
tuulimyllyjen aika on mennyt ohi jos siinnä vielä elät
Elän ihan tätä aikaa, museoista löytyy kaikkea mielenkiintoista.
Ei kannata kylvää helmiä sioille. - huomasitko
rotestimökinpoika kirjoitti:
Elän ihan tätä aikaa, museoista löytyy kaikkea mielenkiintoista.
Ei kannata kylvää helmiä sioille.Tuo pilkkaaja örvelö harmittelee kun tässä ketjussa ei vaikuta somaleita vaan puhutaan asiaa
- kovaa-puuta
Humppa-Veikot ja Teijo Joutsela esitti jo kauan sitten puusepän tarpeellisuuden:
Puusepän rouva voipi olla
onnellinen,
vapaana huolistaan,
nauttia onnestaan.
Häll' lastuja ja roskia on aina
kotonaan,
ei kahvipuita tarvis mennä
kaukaa hakemaan.
Vaan rouva jos ei "sitä" saa,
surrur se puusta sorvataan. - vanha.kylökauppias
Nyt on monelle kylälle talvella pääsy enää vain suksilla.
- autiota.on
Niin ja on kyliä joissa ei asu enää ketään.
- Raateri
Ne tais tulla rotanloukukut siinä 50-60 lukujen vaihteessa, ne tehastekoset, mitkä kävi monojen kans. Sitten Y-sitteet, joilla jotkut voittivat jopa maalimanmestaruuksiakin, siis oli niillä suksetkin, ei vain sitteitä.
Minä voitin lähes kaikki kilpailut 1960 luvulla rotanloukuilla varustetuilla suksilla, siis ne joihin osallistuin. Mäystinsukset jätettiin vain lämmittelyä varten umpihangessa hiihtoa silmällä pitäen, koska sieltähän se vauhti etittiin ja aika hyvin toimi menetelmä. Valamista latua kilpailussa oli älyttömän heleppo ja kevyt hiihellä. Lusikoita ropisi. Mitä ois tullukkaa, jos olis ollu valmentaja ja kannustajia jatkamaan? Mutta kun kotona sanovat jotta: Pöllintekkoon. Se ei ketkkuilulla leipä lähe, eikä tyhjänjuoksemisella, hiihtämisestä puhumattakkaa. No, onhan tuo jotenkin menny, ilman sitä olymppiavoittooki, mistä tuli kovasti haaveiltua aikoinaan.- NUPINTUTISUTTAJA
AI JUMALAUTA SAATANA KOHTA TUTISEE NUPIT
JUMALAUTA MÄ SANON ETTÄ VITTU KYLLÄ NUPPI TUTISEEE PERKELE
VITTU
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Simula, rakkaus, Aittakumpu
Milloin tämä rakkaus on roihahtanut? Onko molemmat herätysliikkeen jäseniä - kristillisiä etnonationalisteja ?https://ww1131818Pormestari käräjille?
Ei mene Puolangalla häpösesti, rinnekeskus&hotelli suljettuna ja käräjäasiana, naudat tapetaan nälkään, poliisi tutkii j551277Yläkoulun seksiopas neuvoo harjoittelemaan
anaaliyhdyntää lämpöisellä ja pitkällä porkkanalla https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010859818.html1501272- 49992
Joukko oppilaita terrorisoi koulua Helsingissä niin
että osa opettajista pelkää töihin tulemista https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010857587.html126942Susta ei saisi nättiä vaikka miten paljon
meikkaisit. 😁 anna siis sen miehen olla rauhassa! Sivusta tutulta mieheltä75896- 52824
Voisimmeko seuraavan kerran kun
Nähdään tehdä toisille selväksi että kiinnostaa enemmän kuin kaveri mielessä. Jos keksit vielä keinon niin napakymppi36807Norjan tilaama koruton raportti mitä NATO-jäsenyys aiheuttaa Suomelle
Iltasanomat: "Miksi vaikenemme? Asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei vieläkään ymmärretä, mitä Nato-jäsenyydestä seuraa62782- 56771