Ositussopimus

^^perukirjassahan on luetteloituna erikseen vainajan ja lesken omaisuus sekä maininta, että leski ei anna tasinkoa kuolinpesään? Eikö tuo ositus ole käytännössä jo siinä?^^

Ositus ei suinkaan ole käytännössä siinä. Sillä, toimitetaanko ositus lesken eläessä vai vasta lesken kuoltua, voi olla suuri merkitys, jos puolisoilla - kuten uusperheissä - on eri perilliset.

Esimerkki:
Puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen.
Vainajan A varat 100.000
Lesken B varat 500.000
Vainajan A lapset a1 ja a2
Lesken B lapset b1 ja b2

1. Ositus lesken eläessä, missä leski tasinkoprivilegiinsä vedoten kieltäytyy antamasta tasinkoa a:lle
- B pitää varansa 500.000, jotka aikanaan perivät b1 ja b2 (á 250.000)
- a1-2 pitävät vainajan varat 100.000, jotka jakavat perinnönjaolla keskenään puoliksi (á 50.000)

2. Ositus vasta lesken kuoltua, missä tasinkoprivilegiä ei ole
Avio-osa (500.000 100.000) : 2 = 300.000
B:n kuolinpesä antaa A:n kuolinpesälle tasinkoa 200.000
A:n perilliset saavat 300.000 (á 150.000)
B:n perilliset saavat 300.000 (á 150.000)

AL 103.2
"Osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, ei eloonjäänyt puoliso ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille."

PK 23:1
"Kun pesä on selvitetty, on jokaisella sen osakkaalla oikeus vaatia jakoa.

Jos vainaja oli naimisissa, on ennen perinnönjakoa toimitettava omaisuuden ositus."