Kannattaako lukea lakia?

1. Kuinka paljon työttömiä juristeja ja tuomareita on?

- Mitäpä tähän sanoisi, olet vasta 15-vuotias (tulet valmistumaan joskus 10 vuoden päästä), joten en lähtisi valitsemaan alaa sen perusteella, minne nyt työllistyy parhaalla mahdollisella tavalla, taloustilannetta (saatika sitten poliittisten päättäjien toimia siihen liittyen) kun on näet aika hankalaa alkaa ennustamaan edes vuoden päähän. Perussääntönä on, että lienee järkevää valita ala, johon talouden häiriöillä on mahdollisimman vähän vaikutusta, eli jonka työllisyysnäkymät pysyvät suhteellisen varmoina yli ajan. Ensimmäisenä tulee mieleen lääketiede, lisäksi luonnontieteen ja tekniikan huippuosaajia tarvitaan aina :) Mutta toisaalta, jos työt lakialalla houkuttelevat oikeasti, niin enpä lähtisi oikeustieteen valitsemista estelemäänkään, ei se kuitenkaan aivan niitä aloja ole, jonka opiskelijat suoraan kortistoon tuppaavat valmistumaan (vrt. humanistinen tdk) - todennäköisesti tulevaisuudessakaan.

2. Mitä kursseja kannattaa ottaa lukiossa, että saan parhaan mahdollisen pohjan?

- Yhteiskuntaoppi kannattaa suorittaa huolella, mutta muuten oikeastaan aika vapaasti voit valita oppiaineita omien kiinnostuksiesi mukaan.

3. Minulla on lukihäiriö, onko siitä estettä?

- Tuskinpa se esteenä on, mutta varmaankin jonkinnäköisenä hankaloittavana tekijänä kuitenkin (koskien tietenkin alaa kuin alaa).

4. Onko totta, että juristien työllisyystilanne on niin huono, ettei kannata edes hakea?

- Ks. ylempi vastaukseni.

5. Onko totta, että pääsykokeisiin täytyy harjoitella yli vuosi ja silti pääsy on hyvin epävarmaa?

- Tämä riippuu toki itsestäsi, hakemastasi yliopistosta (vrt. Helsinki ja Rovaniemi) sekä muista lukuisista asiaan vaikuttavista tekijöistä. Summa summarum, hankala vastata kysymykseesi tarkasti tämän informaation pohjalta. :)

3. Minulla on lukihäiriö, onko siitä estettä?

Lukihäiriö ei välttämättä estä oikeustieteelliseen pääsyä ja sinne päästyä se ei estä myöskään opiskelua ja valmistumista. Haitta se kyllä on alalla, jolla on PALJON luettavaa ja kirjoitettavaa.

5. Onko totta, että pääsykokeisiin täytyy harjoitella yli vuosi ja silti pääsy on hyvin epävarmaa?

Pääsykokeisiin ei oikein voi harjoitella yli vuotta, sillä pääsykokeiden kirjat julkaistaan vasta muutama viikko ennen pääsykokeita. Kirjat vaihtuvat joka vuosi. Kaikki ovat siis samassa lähtötilanteessa. Joku pääsee opiskelemaan ensimmäisellä yrityksellä ilman valmennuskurssia. Joku toinen ei pääse vielä kolmannen valmennuskurssin käytyäänkään. Kaikkien on luettava kokopäiväisesti se muutaman viikon aika, joka on käytettävissä.

Muihin kysymyksiin en ota kantaa.

Oikeustieteellisellä koulutuksella työllistytään moniin tehtäviin niin yksityisillä kuin julkisillakin aloilla. Sanoisin, että useimmiten työpaikka löytyy joko Valtion taikka kuntien hallinnosta. Tuomareita ja tuomioistuimissa työskenteleviä oikeustieteellisen koulutuksen saaneita on vain pieni joukko kaikista.

On mahdotonta sanoa tulevaisuuden työtilanteesta mitään arvelua kummempaa. Tällä hetkellä hallinnossa ei näyttäsi odottavan suurta työlllistämisbuumia ellei nykyistä turvapaikkahakemusten käsittelijätarvetta sellaisena pidetä. Nykyisillä koulutusmäärillä ja hallintohenkilöstön eläköitymiskehityksellä voitaisiin jopa odottaa työllisyystilanteen heikentyvän tulevaisuudessa. Merkittäviä muutoksia voi kuitenkin tapahtua niin koulutusmäärien kuin vapautuvien virkojen osalta. Missään tapauksessa en luottaisi virkojen lisääntyvän tulevaisuudessa vaan niitä tullaan karsimaan niin Valtiolla kuin kunnissakin.

Opiskelijana sinulla on yläastetta vielä jäljellä ja lukio ja/tai ammattikoulu edessä. Oikeustiede liittyy vahvasti yhteiskuntaan ja sen toimintaan. Erilaisten yhteiskunnallisten ja oikeudellisten instituutioiden tuntemus ja ymmärtäminen muodostavat pohjan, johon lainsäädäntö liittyy ohjaavana elementtinä.

Valtiokoneiston ja lainsäädäntöelimien suhteiden ymmärtäminen Presidentistä, Eduskunnasta ja Valtioneuvostosta aina yksittäisiin viranomaisiin saakka on olennainen osa oikeudellisen koulutuksen perustietoa. Valtiollisten instituutioiden lisäksi oikeustiede keskittyy pitkälti oikeudellisiin instituutioihin kuten avioliitto, testamentti ja sopimus. Erilaisia oikeustoimia on käytännöllisesti katsoen kaikilla elämänalueilla ja lähes kaikkea pyritään ohjaamaan lainsäädännöllä. Eräänä osana oikeustiedettä on myös perehtyä lainvastaisen toiminnan oikeudellisiin seuraamuksiin.

Monikin arkipäiväinen ja luonnollinen asia on säädetty laissa tai sitä koskee jokin laki. Esimerkiksi seikka, että sinulla on nimi, on määrätty laissa. Myös henkilötunnuksesi on määräytynyt lain ja asetuksen perusteella. Olipa asumismuotosi omakotitalo, omistus- taikka vuokra-asunto, koskee sitä hämmästyttävä määrä erilaisia lakeja, sääntöjä ja ohjeita. Luonnollisesti kouluasi ja oppivelvollisuutta käsitellään monessa laissa.

Peruskoulussa on jotain yhteiskuntaoppia, sillä nimellä se aikoinaan kulki, josta saattaisi olla tukea tulevaisuuden opinnoissa. Lukiossa taitaa käsittääkseni olla kursseja, jotka koskevat ja käsittelevät erityisesti oikeustieteellisesti relevantteja instituutioita. Riippunee kuitenkin lukiosta, onko sellaisia tarjolla.

Minusta tärkeimpiä aineita olisivat äidinkieli ja historia mainitun yhteiskuntaopin lisäksi. Historian lukeminen auttaa ymmärtämään yhteiskuntaa ja sen muutoksia jatkumona. Historia ei siis ole pelkkiä tylsiä toisiinsa liittymättömiä tarinoita vaan tarinat kertovat kautta aikojen tapahtuvasta ja jatkuvasta yhteiskunnan muutoksesta. Itse olen erittäin kiinnostunut historiasta ja olen huomannut samaa kiinnostusta alalla yleisemminkin.

Hyvä yleistieto on eduksi alalla kuin alalla, kaikkea tulisi siis lukea ja paljon. Ennen ajattelin sen olevan erityisen tärkeää, mutta tehtyäni tarkempia havaintoja, olen joissain tapauksissa huomannut ilman sitäkin pärjättävän.

Ennen kaikkea oikeustiede peräänkuuluttaa kärsivällistä mieltä ja hyviä istumalihaksia. Välttämättömät kirjat ovat pitkiä ja monesti tylsiä, niiden kieli saattaa olla hyvin koukeroista ja täynnä kapuloita. Jopa minulla on ollut vaikeuksia keskittyä joihinkin niistä vaikka pidän koukeroisesta ja kapulaisesta kielestä. Et voi poimia rusinoita pullasta ja keskittyä vain oikeuden alaan joka erityisesti sinua kiinnostaa. Koko pitko on otettava vastaan, pureskeltava ja nieltävä hyväksyttävästi. Joidenkin tenttien osalta pääsykoekin voi vaikuttaa helpolta.

Mitä pääsykokeeseen tulee, on siihen luettava kunnolla. Kirjoja ei kuitenkaan tarvitse osata ulkoa, eikä se taida olla mahdollistakaan. Kysytyt asiat pitää osata yksityiskohtaisesti ja vastauksen tulee tämä osoittaa. Tärkeintä on kuitenkin hahmottaa suuret kokonaisuudet ja kertoa ehdottomasti, että minkä niminen laki mitäkin asiaa sääntelee. Kun tämä runko on valmis, voit lisätä knoppitietoa pääsykoekirjoista asetetun vastaustilan rajoissa.

Tervetuloa alalle.

Onko muuten mahdollista jos on Suomessa lakia lukenut mennä sitä ajamaan esim. Texasiin tietysti pienellä lisäkoulutuksella vai pitääkö se käydä kokonaan uudestaan? Muutama yliopisto juuri Texasissa houkuttelisi, mutten tiedä, uskallanko hakea.

Edelliselle vielä sen verran, että oma suosikkiaineeni oli juuri historia jakaen lisäksi Saksa, tottapuhuen aivot aineet joista tykkäsin. Historiasta tykkäsin, koska muistan helpommin "tarinoita" (vrt mm biologia) kuin tiivistä asiatekstiä. Saksa taas on ihan niinku suomi, mutta vaan enemmän kirjaimia :'D

Historiaa on hyvä osata ja ymmärtää. Tarkoitin aiemmin, että se auttaa ymmärtämään yhteiskuntaa, sen muutoksia ja toivottavasti lainsäädännön suhdetta niin yhteiskuntaan kuin sen muutoksiinkiin. Pääsykokeissa siitä ei todennäköisesti ole mitään hyötyä.

Selkeästi pidät tarinoista ja kielistä, mistä ei ainakaan haittaa ole oikeustieteellisellä alalla. On kuitenkin huomattava, että Suomessa opiskellaan erityisesti Suomen oikeusjärjestelmää, -kulttuuria ja -järjestystä.

Oikeudellisten asioiden ymmärtämisestä voi olla ja varmasti onkin hyötyä, jos haluaa opiskella jonkin toisen valtion oikeusjärjestystä. Suomessa opetus painottuu ymmärrettävästi kuitenkin juuri Suomen lainsäädäntöön ja jokaisen valtion tapa järjestellä ja käsittää asioita poikkeaa toisistaan.

On sanottu, että ihminen voi ammattiaan harjoittavana juristina menestyä vain yhdessä valtiossa ja yhdellä kielellä. Poikkeuksia saattaa olla, varsinkin kaksikielisissä maissa kuten Suomessa, jossa samanlaiset asiat hoidetaan samalla protokollalla kahdella eri kielellä. Tässä on otettava huomioon, että lainsäädäntö ja oikeuskulttuuri Ruotsissa ei vastaa Suomessa olevaa, vaikka lähellä onkin.

Saksassa ollaan jo kauempana kotimaisesta niin kulttuurisesti kuin kielellisestikin. Saksaan ja Ruotsiin verrattuna Texas on kuitenkin valovuosien päässä. Oikeusjärjestelmä yhdysvalloissa on huomattavan erilainen mitä Eurooppalaisiin tulee. Se on erilainen jopa Brittiläiseen verrattuna. Et siis käytännössä saavuttaisi mitään etua opiskellessasi oikeustiedettä Suomessa ja valmistuttuasi (tai aiemmin) muuttaessasi USAan.

Jos haluat työskennellä juristina Saksassa tai USAssa, ei sinun mielestäni kannata Suomen oikeusjärjestystä opiskella vaan Saksan tai USAn. Opettele kieli ja hae vastaavaan koulutukseen Saksassa tai USAssa.

Oikeustieteessä keskitytään juuri tämän valtion lainsäädäntöön, oikeuskulttuuriin ja sieltä nouseviin ajatuksiin. Ajoittain joku hullu uskaltaa rikkoa konsensusta ja tuoda ajatuksia ulkopuolelta. Harva tähän kuitenkaan kykenee taikka haluaa.

Oikeustieteilijälle lainsäätäjä on jumala, ja jumala kirjoittaa hyvin pitkää, kuivaa, asiapitoista ja koukeroista tekstiä.

Sulla on vielä paljon aikaa edessä miettiä mihin lähet opiskelemaan, mutta oikis on kyllä ihan hyvä vaihtoehto jos ei matikka tai lääketiede nappaa. :)

Alamme päästä argumentoinnin ytimeen.

Ketjun aloittajalle tiedoksi: Tärkeintä ei ole olla oikeassa vaan puolustaa näkymystään kuin Valtakuntaa talvisodassa.

Oli näkemys mikä tahansa, se on aina ja joka tilanteessa kyettävä perustelemaan jotenkin. Tässä astuvat esiin auktoriteetit, jotka poikkeavat oikeuskulttuurista riippuen.

Meille Suomalaisille kirjoitettu laki vaikuttaa olevan ohjenuora kaikkeen toimintaan. Minusta se on ihan hyvä periaate, jos kaikki sitä noudattaisivat!

On kuitenkin selvää, että Suomi ei ole korruptiosta vapaa valtio. Valtion varoja tuhlataan ja käytetään jopa yksityisten henkilöiden luxuksen kustantamiseen.

Minä inhoan korruptiota yli kaiken, jopa saamieni hyötyjen yli.

Toivon, että nousee sukupolvi ja murskaa kaiken tämän puoluetukisaastan jalkoihinsa.

Minulla ei enää ole mahdollisuutta puuttua siihen, toivottavasti sinä, aloittaja, annat jotain itsestäsi ja kaadat jotain. Liian kauan on täällä palvottu kultaista vasikkaa.

Mikään ei ole säilyttämisen arvoista. Koko poliittinen kulttuuri on rappeutunutta. Emme tarvitse mitään siitä.

Ihmiset muodostavat valtion, emme tarvitse syöpäläiskoneistoa!

Olet nuori ihminen ja teet omat johtopäätöksesi.

Valtiota ohjataan joko laeilla taikka aseella uhkaamalla. Minä yritin keinoista toista, en ole varma toimiiko se.

Toivottavasti teidän sukupolvenne osaa paremmin.