PV hankinnat?

http://yle.fi/uutiset/eu_kilpailuttamassa_puolustushankinnat/5219140

"Euroopan unioni aikoo avata jäsenmaiden puolustusvälinehankinnat kilpailulle. Euroopan puolustusvirasto kaavailee jäsenmaille yhteistä Internet-sivustoa, joka mahdollistaisi niiden puolustushankintojen kilpailuttamisen Euroopan laajuisesti."

http://www.ptcs.fi/fi/uutiset/puolustus-ja-turvallisuusalan-hankinnat-putu-tutuksi

"Puolustus ja turvallisuusalan hankinnat - PUTU tutuksi"

Hankintalain uudistus

Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö valmistui 13.5.2015. Mietintö sisältää ehdotuksen uudeksi hankintalainsäädännöksi. Ehdotus perustuu Euroopan komission joulukuussa 2011 antamiin kolmeen direktiiviehdotukseen (2014/23/EU, 2014/24/EU ja 2014/25/EU), jotka hyväksyttiin 18.4.2014.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (hankintalaki), joka korvaisi vuoden 2007 hankintalain, hankinta-asetuksen sekä vuoden 2011 lain sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä.

Samassa yhteydessä ehdotetaan säädettäväksi laki vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (erityisalojen hankintalaki), joka korvaisi vuoden 2007 erityisalojen hankintalain.

Valmisteluryhmän mietintö löytyy kokonaisuudessaan TEM:n sivustolta.
Uudistuksen keskeisimmät tavoitteet

Hankintalainsäädännön uudistuksen keskeisimpinä tavoitteina on ollut

tehostaa julkisten varojen käyttöä

yksinkertaistaa hankintamenettelyjä

selkeyttää lain keskeisiä käsitteitä

parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia tarjouskilpailuissa

parantaa mahdollisuuksia huomioida ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia sekä

turvata tarjoajille tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu julkisissa hankinnoissa.

Kynnysarvoja ehdotetaan nostettaviksi

Ehdotuksen mukaan kansalliset kynnysarvot nousisivat seuraavasti:

Tavara- ja palveluhankinnat sekä suunnittelukilpailut 60 000 euroa

Sosiaali- ja terveyspalvelut ym. erityiset palvelut 300 000 euroa;

Käyttöoikeussopimukset 500 000 euroa;

Rakennusurakat 150 000 euroa (säilyisi ennallaan)

Kansalliset kynnysarvot voivat vielä muuttua ehdotuksesta. Asiasta on jätetty eriäviä mielipiteitä. EU-kynnysarvot säilyvät ennallaan. EU-kynnysarvoja tarkastetaan kahden vuoden välein komission erikseen antamalla asetuksella, aiemman käytännön mukaisesti.

Sidosyksikköhankinnat tarkentuvat

Lakiehdotus sisältää tarkennuksia sidosyksiköiltä tehtäviin hankintoihin. Lakiehdotuksen 15 §:n mukaan sidosyksiköt saisivat harjoittaa myyntiä muille kuin määräysvaltaa käyttäville omistajilleen enintään 10 %. Säännös on direktiiviä tiukempi, sillä direktiivi sallisi 20 %:n myynnin muille kuin omistajille. Ehdotus voi vielä muuttua tältä osin.

Sidosyksikköjä koskeva sääntely tarkentuisi myös siten, että ns. käänteinen sidosyksikköhankinta olisi mahdollista, jolloin sidosyksikön olisi mahdollista tehdä hankintoja omistajiltaan ilman kilpailutusta. Samoin saman hankintayksikön omistamat sidosyksiköt voisivat tehdä keskenään hankintoja ilman kilpailutusta (ns. inhouse-sisters). Edellytyksenä on, että sidosyksiköihin voidaan käyttää riittävää määräys- ja päätösvaltaa ja sidosyksiköt toimivat määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden etujen mukaisesti. Sidosyksikkö voisi lisäksi olla yhden tai useamman hankintayksikön määräysvallassa.

Lakiehdotus sisältää omat säännöksensä EU-hankinnoille, kansallisille hankinnoille, käyttöoikeussopimuksille sekä erityisryhmän hankinnoille

Lakiehdotus sisältää omat säännöksensä EU-kynnysarvot ylittäville hankinnoille, EU-kynnysarvot alittaville kansallisille hankinnoille, käyttöoikeussopimuksille, sosiaali- ja terveyspalvelujen (jäljempänä sote) hankinnoille sekä muille erityisille palveluhankinnoille. EU-kynnysarvot alittavien hankintojen sekä sote-hankintojen ym. erityisryhmään kuuluvien hankintojen suhteen jäsenmailla on ollut hyvin paljon harkintavaltaa päättää käytettävistä hankintamenettelyistä. Lakiehdotuksesta onkin nähtävissä, että kyseiset hankinnat on pyritty sääntelemään hyvin kevyesti. Sote-palvelut ja muut erityiset palvelut on lueteltu lakiehdotuksen liitteessä C.
Kansallisista menettelyistä entistä kevyempiä

Mietinnön mukaan kansalliset menettelyt olisivat jatkossa huomattavasti EU-menettelyjä kevyempiä. Hankintayksikkö voisi tarkoituksenmukaisesti valita käytettävän menettelyn, joka pitäisi ennalta kuvata hankinta-asiakirjoissa. Valittava kilpailuttamismenettely olisi hankintayksikön harkintavallassa. Halutessaan hankintayksikkö voisi jopa luoda omanlaisiaan menettelyjä, esimerkiksi neuvottelumenettelyjä väljempiä neuvotteluja sisältäviä menettelyjä tai toimittajarekisteriin perustuvia järjestelmiä.

Hankintayksikön olisi kuvattava käyttämänsä menettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Kuvaus tulisi esittää siten, että toimittajat pystyvät sen perusteella ennakoimaan käytetyn menettelyn luonnetta ja kulkua sekä tietävät oman roolinsa menettelyssä. Menettelyn valinnassa ja toteutuksessa tulisi kuitenkin huomioida lain 3 §:ssä mainitut periaatteet. Menettely ei lähtökohtaisesti saisi muodostua syrjiväksi tai kilpailua rajoittavaksi.

Sähköisyysvaatimus ei koskisi kansallisia hankintoja eikä sote-hankintoja / erityisryhmän hankintoja, eli kyseiset hankinnat olisi mahdollista toteuttaa ilman sähköisiä järjestelmiä. Jos hankintayksikkö kuitenkin toteuttaa täll