Helsingin Sanomien pääkirjoitus 21.10.2015:
"ALUEJAKO ON VASTA ALKUSOITTOA
Manner-Suomessa on 18 maakuntaa, mutta se on vain yksi tapa jakaa Suomea alueisiin.
Esimerkiksi vaalipiirejä on Manner-Suomessa kaksitoista, saman verran kuin vuoteen 1997 asti oli läänejä. Sen jälkeen läänien määrä väheni kahdestatoista kuuteen, kunnes läänit vuoden 2010 alussa lakkautettiin ja tilalle tulivat aluehallintovirastot eli avit ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eli elyt.
Avien toimialueita on saman verran kuin viime vaiheessa oli läänejä eli kuusi, kun taas elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset eli elyt toimivat viidellätoista alueella.
Aluejakojen taustalla on vanhoja rakenteita ja jokaisen jakajan mielestä hyviä perusteluja. Niinpä kaikesta muusta poiketen pelastustoimen alueita on 22. Terveydenhuollossa puolestaan sairaanhoitopiirejä on 20, ja yliopistosairaaloiden ympärille rakentuneita erityisvastuualueita eli erva-alueita on viisi.
Nykyisistä kirjavista aluejaoista saa jonkinlaista pohjaa edessä olevaan merkittävään päätökseen eli siihen, millaisilla alueilla Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto (sote) ja aluehallinto toimivat tulevaisuudessa. Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus aikoo luoda tarkoitusta varten itsehallintoalueet, joiden määrästä käydään parhaillaan poliittisia neuvotteluita. Hallitusohjelman mukaan alueita voisi olla enintään 19.
Kesällä istunut asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtaja Tuomas Pöysti nimitettiin sittemmin soten projektijohtajaksi, päätyi 9–12 itsehallintoalueen suositukseen. Perusteina olivat muun muassa riittävä väestöpohja, infrastruktuuri ja taloudellinen kantokyky.
Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet esittävät nyt poliittisen päätöksenteon pohjaksi 12:ta itsehallintoaluetta (HS 20. 10.), minkä lisäksi pitkien etäisyyksien alueille Pohjois- ja Itä-Suomeen voisi perustaa kolme hallintoaluetta. Jaon pohjana ovat ympärivuorokautista päivystystä hoitavat sairaalat.
Poliittinen rintamalinja kulkee keskustan ja kokoomuksen välissä. Keskusta pitää maakuntajakoa soveliaana pohjana etenkin siksi, että puolue haluaa tehdä aluejakopäätöksen koko aluehallinnon näkökulmasta, ei yksin sotea varten.
Kokoomus puolestaan on syksyn mittaan puhunut viidestä itsehallintoalueesta siitä lähtökohdasta, että näin saataisiin väestöpohjiltaan vankat alueet. Tällaista soten näkökulmasta tehtävää jakoa puoltavat myös monet terveydenhoidon ammattilaiset.
Alueiden määrän valinta on mitä puhtaimmin poliittinen päätös, jota on vaikea tehdä irrallaan erilaisista alueellisista intohimoista.
Jos itsehallintoalueita on 12–15 ja ne rakennetaan päivystyssairaaloiden ympärille, se tarkoittaa monin paikoin ympärivuorokautisen päivystyksen loppua. Tämä voi olla vaikeaa nieltävää eri puolilla Suomea, vaikka hallitus kertoikin hyvissä ajoin, että sotella tavoitellaan pitkällä aikavälillä jopa kolmen miljardin euron säästöjä.
Hallitus päätti tiistaina, että tulevien itsehallintoalueiden rahoitus valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta eikä alueille ilmeisesti tule omaa verotusoikeutta. Itsehallintoalueiden määrästä on tarkoitus päättää lokakuun aikana ja lähettää aluejako kuntiin lausunnolle marraskuun aikana.
Kuntien edessä ei ole pelkästään itsehallinto- tai sote-uudistus, vaan suuri kunta- ja valtionosuusuudistus. Edessä on sopeutuminen siihen, että kuntien nykyinen päätehtävä eli sosiaali- ja terveydenhoito nykäistään niiltä itsehallintoalueiden hoitoon.
Käytännön kysymyksiä riittää. Vielä ei tiedetä, millä tavoin kuntien välisiä taloudellisia eroja tulevaisuudessa tasataan. Kunnat pelkäävät myös, että ne maksavat soten tilankäytön tehostamisen ja muuttuvat tyhjilleen jääneiden sote-kiinteistöjen hoitajiksi."
Niinpä. Muuttuuko parin nuuhkaisun perusteella rakenteille laitettu uusi ja uljas terveyskeskus pian valmistumisen jälkeen hukkainvestoinniksi?
"ALUEJAKO ON VASTA ALKUSOITTOA
Manner-Suomessa on 18 maakuntaa, mutta se on vain yksi tapa jakaa Suomea alueisiin.
Esimerkiksi vaalipiirejä on Manner-Suomessa kaksitoista, saman verran kuin vuoteen 1997 asti oli läänejä. Sen jälkeen läänien määrä väheni kahdestatoista kuuteen, kunnes läänit vuoden 2010 alussa lakkautettiin ja tilalle tulivat aluehallintovirastot eli avit ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eli elyt.
Avien toimialueita on saman verran kuin viime vaiheessa oli läänejä eli kuusi, kun taas elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset eli elyt toimivat viidellätoista alueella.
Aluejakojen taustalla on vanhoja rakenteita ja jokaisen jakajan mielestä hyviä perusteluja. Niinpä kaikesta muusta poiketen pelastustoimen alueita on 22. Terveydenhuollossa puolestaan sairaanhoitopiirejä on 20, ja yliopistosairaaloiden ympärille rakentuneita erityisvastuualueita eli erva-alueita on viisi.
Nykyisistä kirjavista aluejaoista saa jonkinlaista pohjaa edessä olevaan merkittävään päätökseen eli siihen, millaisilla alueilla Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto (sote) ja aluehallinto toimivat tulevaisuudessa. Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus aikoo luoda tarkoitusta varten itsehallintoalueet, joiden määrästä käydään parhaillaan poliittisia neuvotteluita. Hallitusohjelman mukaan alueita voisi olla enintään 19.
Kesällä istunut asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtaja Tuomas Pöysti nimitettiin sittemmin soten projektijohtajaksi, päätyi 9–12 itsehallintoalueen suositukseen. Perusteina olivat muun muassa riittävä väestöpohja, infrastruktuuri ja taloudellinen kantokyky.
Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet esittävät nyt poliittisen päätöksenteon pohjaksi 12:ta itsehallintoaluetta (HS 20. 10.), minkä lisäksi pitkien etäisyyksien alueille Pohjois- ja Itä-Suomeen voisi perustaa kolme hallintoaluetta. Jaon pohjana ovat ympärivuorokautista päivystystä hoitavat sairaalat.
Poliittinen rintamalinja kulkee keskustan ja kokoomuksen välissä. Keskusta pitää maakuntajakoa soveliaana pohjana etenkin siksi, että puolue haluaa tehdä aluejakopäätöksen koko aluehallinnon näkökulmasta, ei yksin sotea varten.
Kokoomus puolestaan on syksyn mittaan puhunut viidestä itsehallintoalueesta siitä lähtökohdasta, että näin saataisiin väestöpohjiltaan vankat alueet. Tällaista soten näkökulmasta tehtävää jakoa puoltavat myös monet terveydenhoidon ammattilaiset.
Alueiden määrän valinta on mitä puhtaimmin poliittinen päätös, jota on vaikea tehdä irrallaan erilaisista alueellisista intohimoista.
Jos itsehallintoalueita on 12–15 ja ne rakennetaan päivystyssairaaloiden ympärille, se tarkoittaa monin paikoin ympärivuorokautisen päivystyksen loppua. Tämä voi olla vaikeaa nieltävää eri puolilla Suomea, vaikka hallitus kertoikin hyvissä ajoin, että sotella tavoitellaan pitkällä aikavälillä jopa kolmen miljardin euron säästöjä.
Hallitus päätti tiistaina, että tulevien itsehallintoalueiden rahoitus valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta eikä alueille ilmeisesti tule omaa verotusoikeutta. Itsehallintoalueiden määrästä on tarkoitus päättää lokakuun aikana ja lähettää aluejako kuntiin lausunnolle marraskuun aikana.
Kuntien edessä ei ole pelkästään itsehallinto- tai sote-uudistus, vaan suuri kunta- ja valtionosuusuudistus. Edessä on sopeutuminen siihen, että kuntien nykyinen päätehtävä eli sosiaali- ja terveydenhoito nykäistään niiltä itsehallintoalueiden hoitoon.
Käytännön kysymyksiä riittää. Vielä ei tiedetä, millä tavoin kuntien välisiä taloudellisia eroja tulevaisuudessa tasataan. Kunnat pelkäävät myös, että ne maksavat soten tilankäytön tehostamisen ja muuttuvat tyhjilleen jääneiden sote-kiinteistöjen hoitajiksi."
Niinpä. Muuttuuko parin nuuhkaisun perusteella rakenteille laitettu uusi ja uljas terveyskeskus pian valmistumisen jälkeen hukkainvestoinniksi?
Vastaukset 15
Vanhimmat
tuosta unohtui oleellisin eli se, että "hallitus" päättää hallintoalueiden määrästä kepujen kokouksen jälkeen eli keput päättää ja se tarkoittaa ettei edes 12 ei riitä vaan maakuntien kepupäälliköitä pitää olla enemmän ettei kepulaiset joudu keskenään tappelemaan kuka se on maakunnan suurin ja mahtavin kepu.
Kauanhan siitä on jo kirjoiteltu kuinka "soteuudistuksessa" sote on vain sivuroolissa tai tekosyy kepujen hallinnollisille uudistuksille jotka ajaa keskustapuolueen etuja ja varsinkin sitä valtaa. Kehäkolmosen ulkopuoli kepujen käsiin ja se on sitten lopullista. Huvittavinta edellisessä se, miten Soini on yhtenä ajamassa kepujen etuja ajaen persut maakunnissa ikuiseen oppositioon.
Kepulien käsiin menee mutta kuntatasolla kunnan luottamustehtäviin ajautuu jatkossa lähinnä opettajia kun se on lähes ainoa asia mistä kunnat saa jatkossa päättää. Muuten toiminta menee lähes kivien asetteluksi polkujen varsille. Kuntien itsenäisyys lähinnä ns. näennäisitsenäisyyttä kun kuntien tehtävistä menee valtaosa maakunnan hallinnolle. Isot jyrää ja keskittää palvelut itselleen siihen se menee. Tehtävien karsimiseksi keput sitä kutsuu kun kuntien itsehallintoa murentavat maakunnan hallinnolle. Aina parempi ettei esim. soteasioista pääse päättämään ihan kuka tahansa sukulaisten äänillä ilman pienintäkään osaamista tai pätevyyttä.
Mitä vähemmän itsehallintoalueita sen parempi. Jos "soteuudistus" astuu voimaan 2017 alijäämäisten kuntien määrä on jo siinä vaiheessa laskelmien mukaan kasvanut vuoden 2014 noin 60:sta vuonna 2017 yli sataan ja on kahden vuoden kuluttua arviolta noin 120. Edelleen laskelmien mukaan alijäämäisissä kunnissa on vuonna 2017 yhteensä yli 1,5 miljoonaa asukasta, kun alijäämäkuntien asukasluku oli vuonna 2014 hieman yli puoli miljoonaa. Siinä mielessä mitä vähemmän itsehallintoalueita sitä parempi kun kuntia alkaa kaatumaan urakalla. Edelleen mitä vähemmän itsehallintoalueita sitä isompi syy elinkelvottomilla kunnilla liittyä jos aikovat saada maakuntahallintoon edustajiaan määriä liitoksien myötä joilla kykenevät edes hitusen vaikuttamaan maakunnan alaisuudessa alueensa etujen ajamisessa. Mielenkiintoista seurata tekeekö Sipilä taas "Sipilät" ja hyppää kokoomuksen kelkkaan ajamaan 5:n sotealueen mallia maakuntamallin nimissä kepuilta kysymättä kuten oppositiossa teki?
Investointi seiniin nimimerkki kirjoittaa että pelkän nuuhkaisun perusteella olisi uutta terv.keskusta alettu rakentamaan. Kannattaa kysyä asiaa ihmisiltä, terveyskeskuksen työntekijöiltä jotka homevaurion vuoksi terveytensä menetti. Osa heistä mm. ei enää pysty työskentelemään terveyskeskuksen nykyisissä tiloissa. Ei mikään instanssi nuuhkaisun perusteella kalliita investointeja tee, ei edes Pyhäjärven riitelevä valtuusto. Terveyskeskus tutkittu monen ulkopuolisen toimesta ja se siitä. On loukkaavaa mm. työssä sairastuneita kohtaan kirjoitella tuollaista soopaa.
Mitä uuden rakentamiseen ja soteuudistukseen tulee. Nyt Pyhäjärvi piikkipaikalla kun terveyskeskus verkostoa harvennetaan. Sijainti periferiassa sairaanhoitopiiriä ajatellen, uudet tilat - homma jatkuu entistä ehompana. Jos viestin aloittaja on seurannut enemmän julkisuutta ja mediaa niin on myös tulossa pelastuslaitosuudistus. Tämä kytkettänee myös sotealueisiin. Näin P. Orvon (Kokoomus) työryhmä on kaavaillut. Tätä kautta syntyy lisää synenergiahyötyä. Sitähän ei tiedä vaikka Oululaisia ollaan muutaman vuoden päästä...
Mihinkään yksittäisiin Helsingin Sanomien kirjoituksiin tms. ei kannata tällä hetkellä heti uskoa ja luulla että se koko totuus. Kyseessä isot muutokset jne. joten ensimmäiseksi kannattaisi alkaa opettelemaan yhteistyön tekemistä niin Pyhäjärven kunnan kuin alueen sisällä.
Uuden rakentamista vastustivat proolaiset ja kestovalittaja Parkkinen. Sellaisten kanssa yhteistyön tekeminen ei onnistu.
Näin juuri. Kaikenlaisia puupäitä niitä on olemassa.
Ompa tullut sekin todistettua kuinka uuden rakentamista on perusteltu homeella ja kun uusi tk valmistui ja vanhaa purettiin hometta eikä sen aiheuttajaa löytynyt mistään?
Eihän vanhaa ole purettu. Taas proolainen sekoilee.
Tulevan soteuudistuksen myötä hommat menee valtiolle tai isoille sotealueille ja verotuskäytännöt kokevat myös suuren muutoksen.
Kunnille ei jatkossa jää mitään päätettävää, joten valtuustot voitanee lakkauttaa, tai ainakaan niissä ei tarvita kymmeniä riiteleviä omaan napaan tuijottavia elämässään katkeroituneita ihmisiä.
Muutoinkin kuntien rooli em. uudistuksen jälkeen kun 60-70% kuntien toiminnoista leikataan pois. Mihin kuntia enää tarvitaan? Perinnejärjestötoimintaan?
Montako pyhäjärven hyvävelijärjestön kepupäälliköistä pääsee pohjoispohjanmaan maakunnan hallintoon? Niimpä. Pari kolme siksi lopuille pitää jättää kulissihallinto omaan kuntaan missä paikalliset pätemisentuskista kärsivät pääsee pätemään kulissihallituksessa ja -valtuustossa vaikka merkityksellistä valtaa eikä tehtäviä edellisillä ole. Jos sekin vielä vietäisiin sehän olisi hiekkalaatikon ulkopuolelle joutuneille asianomaisille maailmanloppu narsisti kun elää pätemisestä. Ilman sitä menevät kiikkuun niin iso asia narsistille valta on siksi merkityksetönkin valta kelpaa enemmän kuin hyvin.
Virkkunen jo kertoi Kataisen hallituksessa tai siis kysyi mitä maakuntien kunnat itsehallinnolla jolla ei ole mitään virkaa kun valta menee maakunnalle? Vapaasti suomennettuna. Siksi kepulaisista kuntajohtajista vain kolmasosa kannattaa maakuntaa mutta ei uskalla kepu kepua vastaan nousta ja kohta keput junttaa valtavan suuren kunta- ja hallintouudistuksen käyttäen sotea tekosyynä. Siinä sitä sitten ollaan kun maakunnat ovat kepujen vallassa ja maakuntien alaisuudessa olevat kunnat myös. Kepusuomea keput ovat tekemässä ei soteuudistusta. Sipilä pitää aika suurella todennäköisyydellä tv-puheen jolla manipuloi kepulaiset kuntapäättäjät hiljaisiksi kuntakapinan välttääkseen.
Hei, MUISTIKSI historiaa; samat päättäjät, jotka 1980-luvulla rakennuttivat Tk homehtumaan ja 1990-luvulla perusteellisen homekorjauksen teetättivät terveyskeskuksen katto ym ilmastointi jne rempat, ovat nyt KOKENEINA polleina pätöpoikina TAAS remmissä ja tekevät mitä tykkäävät.
Kehuvat kehumasta kerettyään, että priimaa ja laillista hallintoa tekevät, mutta minkäs sille mahtaa, että paskaa pukkaa tulemaan, onneksi se on kerta kaikkiaan täydellistä paskaa.
Niin, alkuperäinen terveyskeskus rakennettu suolle. Vanhat eläkkeellä olevat työntekijät muistelevat kuinka ankat uivat lammikoissa jolle pohja valettiin. Sitten urakoitsijan toimesta nämä kaikkinaiset valujätökset jätettiin terveyskeskuksen lattian alle tekemään tuhojaan. Alkuperäinen katto oli tasakatto jossa talvisin lumikuorma ja keväisin siellä jäätynyt vesi seisoi. Huhu kertoo että vesi satanut alusta alkaen sisälle katosta, tiedäppä. Ilmastointi lisätty jälkikäteen ja jos ollut tunkkanen ilma, ruuvia suuremmalle ja näin tätä kautta kaikkinaiset epäpuhtaudet levitettiin kunnolla taloon.
Toki osa noista tuon ajan homemuistisista kasvaa jo horsmaa. Joitakin jäljellä, mutta suurin huolenaihe se että toivottavasti nyt uutta tehdessä valvonta toimii ja mitään asioita ei lähdetä oikomaan tai kiireellä pilata.
Niinpä Olin Lautapoikana kyseisellä työmaalla Urakoitsia Teki mitä Teki Valvonta ei Ollut Niimpä Sutta Tuli.
Sit kun tää uusi terveystalo valmistuu,niin kummiskin on mentävä johonkin oulaisiiin päivystykseen iltaisin ja viikonloppuisin.Siis aikaa turhaa touhua.Mitä siel isossa talossa sit tehdään.?