yksin jouluna - ei niin paha?

Tervehdys aattoiltanakin elämäänsä eläneille!

Katselin äsken tämän 40 -osaston tuoreimpia juttuja. Taso on parantunut sitten viime katsoman, joka taisi olla parisen kuukautta sitten. Nice work :)

Olen ensimmäistä kertaa jouluna "yksin". Siis ei parisuhteessa.

Tulihan tuossa alkuillasta toki vietettyä perhejoulun tapaista, vanhempien luona oli siskot lapsineen ja minä siellä "setänä" mukana.

Ei mitään vakavaa, luulisin, hiukan vaan ontto olonen. Soitin toki pojilleni (200 km:n päähän), ja sen jälkeen korkkasin vähän erikoisemman jouluoluen, jo 2 viikkoa säästössä olleen ulkomaalaisen.

Asiaan: Minkälaisia kokemuksia porukoilla on näistä omin ehdoin vietetyistä / kuluneista joulun ajoista?

terv. olustelija
181631
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

ihan kivaa, ei tartte tehdä mitään, olla vaan ja kirjoitella tänne. Mitäs tässä, pitkä viikonloppu, telkkaria, ruokaa, pelaamista ja yks keppana siinä sivussa. Kukaan ei marmata eikä nalkuta eikä tartte oottaa ketään missään kunnossa tänne rähjäämään, et silleen... Hyvää Joulua Sinulle ystäväni bittiavaruudessa.

Äänestä
  • Joulua myös sinulle :)

    Mietinkin tuossa aamupäivällä, että mitä vastaisin, jos joku kysyisi jotain sen tapaista, että "no eikö se ole kelju mennä kotiin, kun ei ole kukaan odottamassa"?

    Vastausvaihtoehtoja:
    - Onhan siellä tiskit odottamassa...
    - Eipähän ole kiire minnekään.
    - Onhan siinäkin puolensa, mietitäänkö niitä yhdessä?

    Äänestä

Tänäänkin elimme elämäämme :)

Vietin perhejoulun vanhempieni kera. Ihan ok joulu, poika nukahtanut nyt ja hetken verran yksin ennen nukkumaanmenoa.

Jouluna useimmat ihmiset ovat perheensä parissa, joten "ontto" olo ihan ymmärrettävää. Kuitenkin sukulaisten luona kävit, joten et ihan yksin.

En tiedä millaista olisi "ihan yksin", mutta heitäkin on varmaan paljon. Mukavaa jouluaaton iltaa :)

Äänestä
  • aattoillan jatketta sinnekin. Eikö omat vanhemmat olekin arvokas asia? Ei sitä parikytviis vuotta sitten osannut näin paljon arvostaa...

    Mietin tuossa viimeksi aamulla, että olisko rahkeita ottaa joku "ottoukki", jota kävis morjenstamassa edes jouluna. Sellanen ihan oikeesti yksinäinen ihminen, jolla olis tarvetta jorinointiin sillon tällön, esim. edes kerran kuussa. Noh, tämä on nyt vaan tällanen humanismin puuska, sekin lie ymmärrettävää näin jouluna...

    Äänestä

  • Mun jouluaatto oli siis yksinäinen... ikävä lapsia. Onneksi on tuo koira.
    Jouluaaton rutiinit tein kuten ennenkin, mutta yksin. Lahjat jäivät odottamaan kuusen alle seuraavaan päivän iltaan.
    Koiran kanssa tein kunnon iltalenkin, kurkkien ikkunoista ihmisten koteihin ja iloiten heidän puolesta. Joulupukkeja näin samalla 8 kappaletta.
    Kävin myös täällä (koneella), mutta tulin pois koska ei tämä jouluaattoon kuulu. Tuli illan aikan muutama itku ennenkuin nukahdin.

    Onneksi lapset tulivat sitten joulupäivänä, ja silloin meillä oli aatto. Ja se aatto, ainakin omasta mielestä, oli antoisa. Meillä oli rauhaisaa aikaa toisillemme, nauroimme ja meillä oli ihana joulu.
    Eli hyvää kannatti odottaa...

    Äänestä

  • T: ensikertalainen kirjoitti:

    Mun jouluaatto oli siis yksinäinen... ikävä lapsia. Onneksi on tuo koira.
    Jouluaaton rutiinit tein kuten ennenkin, mutta yksin. Lahjat jäivät odottamaan kuusen alle seuraavaan päivän iltaan.
    Koiran kanssa tein kunnon iltalenkin, kurkkien ikkunoista ihmisten koteihin ja iloiten heidän puolesta. Joulupukkeja näin samalla 8 kappaletta.
    Kävin myös täällä (koneella), mutta tulin pois koska ei tämä jouluaattoon kuulu. Tuli illan aikan muutama itku ennenkuin nukahdin.

    Onneksi lapset tulivat sitten joulupäivänä, ja silloin meillä oli aatto. Ja se aatto, ainakin omasta mielestä, oli antoisa. Meillä oli rauhaisaa aikaa toisillemme, nauroimme ja meillä oli ihana joulu.
    Eli hyvää kannatti odottaa...

    et tainnut olla ainoa yksin oleva. Toivottavasti netissä käynti helpotti edes vähän.

    Tuo ikävä omia lapsia, se on tuttu tunne, joskin kaikkeen tottuu. Jokunen vuosi siinä voi mennä, ennen kuin osaa suhtautua.

    Nyt sait kuitenkin pysyvän muiston onnellisesta joulusta lastesi kanssa. Ei siinä päivän viive enää haittaa :)

    Äänestä

  • olustelija kirjoitti:

    et tainnut olla ainoa yksin oleva. Toivottavasti netissä käynti helpotti edes vähän.

    Tuo ikävä omia lapsia, se on tuttu tunne, joskin kaikkeen tottuu. Jokunen vuosi siinä voi mennä, ennen kuin osaa suhtautua.

    Nyt sait kuitenkin pysyvän muiston onnellisesta joulusta lastesi kanssa. Ei siinä päivän viive enää haittaa :)

    Käväsin netissä vain hetkisen, en pystynyt olemaan kauempaa...kun itku tuli ajatellessani mitä aikaisempina jouluna tein..

    No joulunpyhät takana ja onnellinen olen, kaikesta huolimatta...Minun lapset ovat olleet luonani, ja hauskaa olemme pitäneet.... Toivoisinkin että meillä olisi joulu useammin, kuin kerran vuodessa.

    Äänestä

Terve!
Takana jo useampi Joulu ns. yksin. Joulu lienee niitä pahimpia aikoja vuodesta olla yksin. Toisaalta siihen alkaa tottua, menossa jo neljäs Joulu yksin. No onhan tuossa Jouluun iloa tuomassa lapseni... joten ei ihan yksin tarvitse olla. Pari Joulua olen ollut ilman lapsia ja silloin jostain syystä olen todella halunnut olla yksin, vaikka joku olisikin ollut 'hihassa' kiinni. Samaa ajattelin että on varmaa hyvä kaikkien käydä läpi ja tunnut sen verran neuvokkaalta että osaat asiasi järjestellä. Oikein mukavaa yötä Oluen parissa!
Miten sitä osaakin kirjoittaa sanomatta mitään?

Äänestä
  • En malta olla lisäämättä pikkusipulin galleriasta törkeästi lainattua ajatusta naisista. Minusta tää on aika hyvä.


    Naisten Mies.

    Hän oli äidin poika, siskojen hellimä, tätien lemmikki, opettajien lellikki, pikkutyttöjen salainen ihastus. Kunnes hänestä tuli iso.

    Hänen olisi pitänyt tietää mitä naisille tehdään. Kun hän yritti saada, ne eivät antaneet. Kun hän yritti antaa, ne eivät saaneet. Ja ties mitä sai niiltä, jotka antoivat.

    Häntä piirittivät ne, joista hän ei välittänyt. Häntä välttelivät ne, joista hän välitti. Kun hän pyysi ulos, hänen olisi pitänyt päästä sisään. Kun hän pyysi sisään, hänen ei olisi pitänyt joutua ulos.

    Kaikki muuttui vielä monimutkaisemmaksi, kun hän löysi Sen Oikean. Se itki kun sen olisi pitänyt nauraa. Se nauroi kun sen olisi pitänyt itkeä. Se oli vihainen ilman syytä ja syytön kun hän oli vihainen. Se puhui kun sen käski olla hiljaa ja se oli hiljaa kun siltä kysyi jotakin. Se raivosi hänelle siksi kun se sanoi olevansa rakastunut häneen. Se antoi muille miehille siksi kun se sanoi haluavansa testata kuinka paljon se hänestä välitti.

    Ydinvoimalat, kuulennot ja sukkulat ei mitään. Kunhan ei tarvitse hallita naisia.

    - S. Sartti -

    Äänestä

  • olen tosiaan kuullut, että pahaa/hankalaa aikaa olisi odotettavissa. Ehkä sitä on sitten henkisesti valmistautunut pahimpaan - eikä nyt sitten tunnukaan kovin pahalta.

    Kesästä asti olen tähän yksinoloon totutellut, ja alkaahan tuo jo sujua. Mihinpä aikamies naista kaipaa ;)

    Tapaan omat lapseni vasta loppiaisena, joten onhan tässä vielä odottelemista. Viides joulu taitaa olla menossa ilman omien lasten seuraa. Siihen on jo tottunut, ikävän tunne ei ole paha.

    Kiitos "Aleksi40":lle Oluthenkisestä toivotuksesta. Harkitsinkin juuri, avatako toinen pullo ja jatkaa jouluyön "syöminkiä", vai mennäkö jo unia yrittelemään...

    terv. olustelija

    Äänestä

  • Aleksi40 kirjoitti:

    En malta olla lisäämättä pikkusipulin galleriasta törkeästi lainattua ajatusta naisista. Minusta tää on aika hyvä.


    Naisten Mies.

    Hän oli äidin poika, siskojen hellimä, tätien lemmikki, opettajien lellikki, pikkutyttöjen salainen ihastus. Kunnes hänestä tuli iso.

    Hänen olisi pitänyt tietää mitä naisille tehdään. Kun hän yritti saada, ne eivät antaneet. Kun hän yritti antaa, ne eivät saaneet. Ja ties mitä sai niiltä, jotka antoivat.

    Häntä piirittivät ne, joista hän ei välittänyt. Häntä välttelivät ne, joista hän välitti. Kun hän pyysi ulos, hänen olisi pitänyt päästä sisään. Kun hän pyysi sisään, hänen ei olisi pitänyt joutua ulos.

    Kaikki muuttui vielä monimutkaisemmaksi, kun hän löysi Sen Oikean. Se itki kun sen olisi pitänyt nauraa. Se nauroi kun sen olisi pitänyt itkeä. Se oli vihainen ilman syytä ja syytön kun hän oli vihainen. Se puhui kun sen käski olla hiljaa ja se oli hiljaa kun siltä kysyi jotakin. Se raivosi hänelle siksi kun se sanoi olevansa rakastunut häneen. Se antoi muille miehille siksi kun se sanoi haluavansa testata kuinka paljon se hänestä välitti.

    Ydinvoimalat, kuulennot ja sukkulat ei mitään. Kunhan ei tarvitse hallita naisia.

    - S. Sartti -

    samantyyppsiähän meille naisille olisi varmaan enemmänkin :) Kuitenkin tuntuu, että naisilta vaaditaan enemmän? Kotityöt, arjen hallinta..yms??

    No joo, ehkäpä nuo ymmärtämisasiat kuitenkin koskevat kumpaakin?

    Äänestä

  • Aleksi40 kirjoitti:

    En malta olla lisäämättä pikkusipulin galleriasta törkeästi lainattua ajatusta naisista. Minusta tää on aika hyvä.


    Naisten Mies.

    Hän oli äidin poika, siskojen hellimä, tätien lemmikki, opettajien lellikki, pikkutyttöjen salainen ihastus. Kunnes hänestä tuli iso.

    Hänen olisi pitänyt tietää mitä naisille tehdään. Kun hän yritti saada, ne eivät antaneet. Kun hän yritti antaa, ne eivät saaneet. Ja ties mitä sai niiltä, jotka antoivat.

    Häntä piirittivät ne, joista hän ei välittänyt. Häntä välttelivät ne, joista hän välitti. Kun hän pyysi ulos, hänen olisi pitänyt päästä sisään. Kun hän pyysi sisään, hänen ei olisi pitänyt joutua ulos.

    Kaikki muuttui vielä monimutkaisemmaksi, kun hän löysi Sen Oikean. Se itki kun sen olisi pitänyt nauraa. Se nauroi kun sen olisi pitänyt itkeä. Se oli vihainen ilman syytä ja syytön kun hän oli vihainen. Se puhui kun sen käski olla hiljaa ja se oli hiljaa kun siltä kysyi jotakin. Se raivosi hänelle siksi kun se sanoi olevansa rakastunut häneen. Se antoi muille miehille siksi kun se sanoi haluavansa testata kuinka paljon se hänestä välitti.

    Ydinvoimalat, kuulennot ja sukkulat ei mitään. Kunhan ei tarvitse hallita naisia.

    - S. Sartti -

    tuo hallitseminen, mahdotonta se lie. Kunhan edes oppisi ymmärtämään...

    Lainauksessa olisi ollut paljon kommentoitavaa, mutta ei parane näin myöhällä ottaa kantaa. Voi tulla lipsuja...

    Äänestä

  • Zipe kirjoitti:

    samantyyppsiähän meille naisille olisi varmaan enemmänkin :) Kuitenkin tuntuu, että naisilta vaaditaan enemmän? Kotityöt, arjen hallinta..yms??

    No joo, ehkäpä nuo ymmärtämisasiat kuitenkin koskevat kumpaakin?

    se mitä sanot on varmaan aika totta. Itseni kohdalla kotityöt ja arjen hallinta yms. on ollut tasa-arvokysymys ja itsestäänselvyys ... mutta noin varmaan pääasiassa se kuitenkin on kuten sanot. Mysteereitä olemme edelleen kuten tämänkin palstan kirjoituksista voi lukea. Osittain emme edes halua ymmärtää ja se on surullista, linnottaudumme.

    Äänestä

  • Aleksi40 kirjoitti:

    En malta olla lisäämättä pikkusipulin galleriasta törkeästi lainattua ajatusta naisista. Minusta tää on aika hyvä.


    Naisten Mies.

    Hän oli äidin poika, siskojen hellimä, tätien lemmikki, opettajien lellikki, pikkutyttöjen salainen ihastus. Kunnes hänestä tuli iso.

    Hänen olisi pitänyt tietää mitä naisille tehdään. Kun hän yritti saada, ne eivät antaneet. Kun hän yritti antaa, ne eivät saaneet. Ja ties mitä sai niiltä, jotka antoivat.

    Häntä piirittivät ne, joista hän ei välittänyt. Häntä välttelivät ne, joista hän välitti. Kun hän pyysi ulos, hänen olisi pitänyt päästä sisään. Kun hän pyysi sisään, hänen ei olisi pitänyt joutua ulos.

    Kaikki muuttui vielä monimutkaisemmaksi, kun hän löysi Sen Oikean. Se itki kun sen olisi pitänyt nauraa. Se nauroi kun sen olisi pitänyt itkeä. Se oli vihainen ilman syytä ja syytön kun hän oli vihainen. Se puhui kun sen käski olla hiljaa ja se oli hiljaa kun siltä kysyi jotakin. Se raivosi hänelle siksi kun se sanoi olevansa rakastunut häneen. Se antoi muille miehille siksi kun se sanoi haluavansa testata kuinka paljon se hänestä välitti.

    Ydinvoimalat, kuulennot ja sukkulat ei mitään. Kunhan ei tarvitse hallita naisia.

    - S. Sartti -

    Mainio, ei voi muuta sanoa. Ja inhimillistä. Otsikko olisi voinut olla myös "miesten nainen" ja sopisi silti. Vikaan menee tuossa viimeisessä lauseessa. Se tässä omassa suhteessa mättää, minua yritetään hallita. Miten suhtautuisit jos sinua yritettäis hallita?

    Ja yksi kysymys pulpahtaa; mikä ihmeen pommi sen S. Sarttin syliin on mahtanut pudota?!

    Äänestä

Eipä se tämä aivan yksin joulukaan mikään katatrofi ole.
Tulin tuossa juuri hautausmaalta viemästä omaisten haudoille kynttilöitä.
Edes sinne en viitsinyt mennä silloin, kun kaikki muut olivat siellä.
Tietysti kariutunut parisuhde tekee vielä kipeää ja haluan todella olla yksin.
Kenenkään ei tarvitse näytellä minulle mitään ja voin olla aivan oma itseni.
Kun kaikki on muuten kunnossa, lienee yksinäisyyttäkin helpompi kestää.
Tosin ajattelin, että ensi vuonna taidan matkustaa jonnekkin kauas ja paikkaan joka olisi sitten alku uudelle elämälle.
Mutta nyt olen kotona ja toivotan oikein hyvää ja rauhaisaa joulua kaikille yksin olijoille.

Äänestä
  • olen itsekin huomannut ajoittain vältteleväni ulos menemistä "silloin kun muut ovat liikkeellä".

    Voi olla tietysti vain pienessä kaupungissa asumisen aiheuttamaa käyttäytymistä, mutta aina ei välittäisi nähdä edelliseen elämään liittyviä ihmisiä. Se on kai suht luonnollista?

    Rauhallisuus on arvo sinänsä. Yksin ollessa sitä pystyy jopa hieman hallitsemaan. Rauhallista joulua sinullekin, "Yksinäinen" :)

    Äänestä

mielenkiintoisia kannanottoja. Kaippa se on valkosen miehenkin ruvettava unille, että jaksaa huomenna taas viettää joulua.

Tyytyväisyyttä omaan elämään toivotan, joulusta ja ehkä ajoittaisesta yksinäisyydestä huolimatta! Ehkä ensi vuosi antaa enemmän kuin ottaa :)

terv. olustelija

Äänestä

Kommentoi aloitusta


olustelija kirjoitti:

Tervehdys aattoiltanakin elämäänsä eläneille!

Katselin äsken tämän 40 -osaston tuoreimpia juttuja. Taso on parantunut sitten viime katsoman, joka taisi olla parisen kuukautta sitten. Nice work :)

Olen ensimmäistä kertaa jouluna "yksin". Siis ei parisuhteessa.

Tulihan tuossa alkuillasta toki vietettyä perhejoulun tapaista, vanhempien luona oli siskot lapsineen ja minä siellä "setänä" mukana.

Ei mitään vakavaa, luulisin, hiukan vaan ontto olonen. Soitin toki pojilleni (200 km:n päähän), ja sen jälkeen korkkasin vähän erikoisemman jouluoluen, jo 2 viikkoa säästössä olleen ulkomaalaisen.

Asiaan: Minkälaisia kokemuksia porukoilla on näistä omin ehdoin vietetyistä / kuluneista joulun ajoista?

terv. olustelija

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu