Slloin elämäni oli tienristeyeksessä

salaaww kirjoitti:

Kun en tiennyt mitä haluan , välitin hänestä, mutta en kokenut samaistuvani häneen Me riitelime, että minun pitäisi hakea hoitoon mutta minä vain suutuin hänelle. Hän koitti kai, välittää mnusa mutta minä kumosin sen. Romahdin täysin kun luulin, että hän ei välitä enää minusta. jouduin pelkotiloihin kuukauden ajaksi. Tuntui että minä en enää hengittänyt, olin pinnan alla mutta en saanut happea, näin eteenpäin sumuisn silmin, näkönikin oli hataraa. Hän tuijotti minua luokassa kun voin niin huonosti. En tahtonut jaksaa istua paikoillani. olin pelokas, koska olisin voinut estää tämän. Huomasin etten osannut olla hänelle vihainen, mutta pelkotilani ei silti hellittänyt otettaan. se laukesi kun hän kirjoitti minulle tekstiviestin ' sinun on mentävä hoitoon. Miksi ryvet itsesäälissä?'' en halunnut häneltä tälläistä vastausta. Olisin halunnut kuulla ne sanat ''välitän sinusta. Sinulla ei ole hätää.'' Mutta ei,en kuullut niitä sanoja. mietin kuina itsepintainen minä olin, kun en ymmärtänyt häntä, oliko ika asenteessani? tajusin että hän ei välitänyt minusta, ja se oli elämäni käännekohta kun päätin muuttua ihmisenä. Olin aikaisemmin ollut ujo ja hiljainen.. nyt me ollaa taas 3 vuoden jälkee kavereita.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä