Vikavirtasuojattu ryhmä, josta lähtee keskukselta L, N ja KeVi jakorasialle. Siitä on jaettu yhdelle pistorasialle kolmella johtimella, ja yhdelle pistorasialle kahdella johtimella eli nollattu kyseisessä jakorasiassa (älkää kysykö miksi, johtimien värit on sellaiset, että ilmeisesti kevi lisätty ryhmään jälkikäteen ja ei ole varmaan tuon toisen pistorasian putkeen saatukaan keviä ujutettua).
Vikavirtasuoja toimii oikein siinä pistorasiassa, jolle menee kolme johdinta. Nollatussa pistorasiassa se ei toimi ollenkaan. Ei siis laukea lian herkästi, kuten nollatuissa sanotaan tekevän, kun koskee metallikuorisen laitteen runkoon, mutta tässä ei siis laukea ollenkaan. Testattu siis ihan Megger-asennustesterillä ramppitestillä.
Miksi VVSK ei laukea ollenkaan tuosta nollatusta pistorasiasta, mutta toimii ihan oikein toisessa pistorasiassa?
Vikavirtasuoja toimii oikein siinä pistorasiassa, jolle menee kolme johdinta. Nollatussa pistorasiassa se ei toimi ollenkaan. Ei siis laukea lian herkästi, kuten nollatuissa sanotaan tekevän, kun koskee metallikuorisen laitteen runkoon, mutta tässä ei siis laukea ollenkaan. Testattu siis ihan Megger-asennustesterillä ramppitestillä.
Miksi VVSK ei laukea ollenkaan tuosta nollatusta pistorasiasta, mutta toimii ihan oikein toisessa pistorasiassa?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Heh, mietippäs vähän aikaa miksi ei laukea... testerillä kokeillessa... tosi tilanteessa laukeaa jos kerran vvsk kunnossa.
No eipä se vvs nollatussa pistorasiassa testerillä laukea, kun mitään virtaeroa ei saada aikaan nollan ja vaiheen välille. Laitappa siihen rasiaan toiminnassa oleva maadoitettu lämmitin ja laske se märälle johtavalle alustalle, laukeaa vv-suoja heti, vaikka lämmitin olisi aivan kunnossa.
Eli ilmeisesti kaikki ok.
Tosin ei lauennut vaikka vedin suoraan johdon käynnissä olevan maadoitetun metallikuorisen laitteen kuoresta maihin (mittaamalla todettuun maapotentiaaliin).
Oli mikä laite ja mikä pistorasia?
Nollattu VVSK:n takana oleva pistorasia ja pyykinpesukone.
Testipiste ollut varmaan samassa potentiaalissa nollauksen kanssa, tai niin lyhyt ryhmäjohto tai pieni kuormitus, ettei jännite-eroa ole syntynyt riittävästi.
Notta suojaako se sitten mitään/miltään tuossa tapauksessa?
Kyllä vvsk suojaa nollauksenkin takana kunhan se vaan kunnossa on, ongelmana vaan on että laukoo helposti turhaankin.
Ei tunnu olevan sitä ongelmaa, kun en saanut laukeamaan ollenkaan. Toimivahan vikavirtasuoja on kun toisesta pistorasiasta ja testinapista laukeaa.
Ota testerin irralliset mittapäät esiin ja laita vaihe pistorasian vaiheeseen mutta suojajohtopää johonkin maatasoon ja testaa.
-Vai saako tuosta testeristäsi noita päitä irti, kun kaikissa testereissä ei taida vakiovarustuksessa olla kuin pistotulppapää, jolloin joutuu tekemään pienen mittausjärjestelyvirityksen että saa nuo eroteltua...
Äälä missään tapauksessa laita lämmitkntä mihinkään märkään tilaan ja laske lattialle.
ko. Tapauksessa kuoressa on jännite kuormankautta.
Nooh, jännite se on pienikin jännite.
Nollatun pistorasian jännite suojakoskettimessa riippuu ryhmäjohdon pituudesta ja poikkipinnasta, sekä kuormitusvirrasta.
Suomen sähköverkossahan tilanne on aina tämä eli ihmisen kautta on rinnankytketty yhteys muuntajalle kun mihin tahansa maadoitettuun laitteeseen koskee.
Eikö sähköverkko olisi turvallisempi jos se olisi kokonaan maasta erotettu. Miksihän tällaiseen ratkaisuun on päädyttt. Norjassahan sähköverkko on erotettu maasta joten sähköiskua ei voi saada vain toista johdinta (maassa seisoen) koskettamalla.
Haluttu säästää johtimia, luultu että kun nolla elikkä generaattorin nollapiste maadoitetaan saadaan suojaa jaturvallisuutta esim ukkosta vastaan.
Tuo ylijännitteiden jonkinlainen rajoittaminen taitaa surimpia syitä olla. Toisaalta kyllä sitä sähköiskua taitaisi saada maatakin vasten vaikka verkkoa ei oliskaan maadoitettu .
Totta, kyllä saisi sähköiskun vaikka sähköverkkoa ei olisi maadoitettu. Linjakapasitanssi maata vastaan olis sähköverkossa niin suuri että sähköisku olisi varmasti tappava. Suomessakaan ei kolmioon kytkettyjä keskijänniteverkkoja ole varsinaisesti maadoitettu, mutta kyllä niistä saa 20 kV sähköiskun.
Joo tuota juuri arvelin että koko muuntopiirin pj-johdoista tulee sen verran kapasitanssia että ainakin tuntuisi, joku viisaampi osais varmaan laskea suuruusluokankin paljonko maasulku virtaa olisi jonkun keskimääräisen muuntopiirin johtopituuksilla ja oletetuilla johtolajeilla.
20kV puolella maasulkuvirrat ovat ilman sammutusta helposti ainakin kymmeniä ampeereja vaikka verkko (ilman sammutusta...) onkin maasta erotettu.