Bentsorespa

Eiköhän se entinen lääkäri uusi reseptin helpoiten. Uusi lääkäri joutuu tutkimaan sinut tarkemmin eikä todennäköisesti uusi reseptiä ilman sitä.

ei uusi julkinen puoli betsoja, betsot on julkisella puolella kiven alla julkinen puoli vaan määrää nykysin kaikenlaisia masennus lääkkeitä ja narkkareiltakin ajetetaan bentsot alas ja monelta entiseltä kaveriltanikin on ajaettu bentsot alas ja vaihdettu esim. venlafalxiin narkkareidenkin on nylkysin vaikea saada bensoja niin miten sitten normaalille ihniselle niitä määrättäisiin ilman painavaa syytä?

tosi harva saa nykysin betsoja ja saa pitää bentsot!

ainoa vaihtoehto on mennä yksityiselle ja sieltä saada bentsot ja sitä kautta sitten kääntää se julkiselle puolelle niin sitten ne kyllä julkiselklakin uusii ne...

tämä omasta kokemuksesta ;)

sain yksityiseltä minäkin uusittua .

Aikoinaan uusi tk lääkäri puhelimitse itse kirjoittamansa mutta uusisiko helposti tätä psykiatrin määräämää ei rahaa yksityiselle :/

kannattaa sulattaa kielen alla ni kilahtaa "heti" nuppiin ja helpotus tulee "heti"
ei kestä niin kauaa kun nielasisi ja tarvi odottaa koska maha tekee tehtävänäsä...

Lääkkeet
Lääkkeet » Mitä se on?

Tuoteseloste: Lääkkeiden väärinkäyttö voidaan jakaa seuraavasti: liikakäyttö tarkoittaa lääkkeiden käyttöä huumausaineena tai liiallisina annoksina ja pidempään kuin olisi tarpeen. Sekakäyttö tarkoittaa erilaisten lääkkeiden, lääkkeiden ja huumeiden tai lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäyttöä. Lääketottumus tarkoittaa lääkkeiden käytön jatkamista sairauden parannuttua joko tottumuksen tai vieroitusoireiden välttämisen vuoksi. [1] Varsinaisella väärinkäytöllä tarkoitetaan yleensä tietoista rauhoittavan tai muun lääkkeen käyttöä päihtymystarkoituksessa. Lääkkeitä käytetään tällöin sekakäyttönä esimerkiksi alkoholin tai huumeiden kanssa. Syötäväksi tarkoitettua lääkettä saatetaan uuttaa ja käyttää suonensisäisesti. Tavallista on myös kielen alla sulatettavaksi tarkoitetun tabletin nuuskaaminen. [4]

Yleisimmin Suomessa väärinkäytetään barbituraatti- ja bentsodiatsepiinipitoisia unilääkkeitä ja rauhoittavia lääkkeitä, sekä opioideja, kuten morfiinia sisältäviä kipulääkkeitä ja piristeitä. [1] [2]

Rauhoittavien lääkkeiden ryhmään kuuluvat alpratsolaami, diatsepaami, klobatsaami, klonatsepaami, klooridiatsepoksidi, loratsepaami, oksatsepaami ja hydroksitiini. Diaptsepaamilääkkeiden kauppanimiä ovat Diapam, Valium, Medipam ja Stesolid. Unilääkkeitä ovat nitratsepaami, triatsolaami, midatsolaami, tsopikloni, tsolpideemi ja tsaleploni.

Opioideihin kuuluvat kodeiini, dekstropropoksifeeni, buprenorfiini ja tramadoli. Opioidilääkkeitä ovat mm. Temgesic ja Subutex. Muihin ryhmiin kuuluvista lääkkeistä tunnetuin päihdekäytössä on dekstrometorfaani (DXM).

Laillinen asema: Päihteinä käytettävien lääkeaineiden käyttö muuten kuin asianmukaisen lääkemääräyksen nojalla lasketaan huumausaineen käytöksi silloin, kun aine kuuluu huumausaineluetteloon [7].

Kansanterveydellinen merkitys: Lääkeaineet aiheuttavat jo enemmän myrkytyskuolemia kuin alkoholi. Myrkytyskuolemien syynä on hyvin usein itsemurha, mutta myrkytyskuolemia tapahtuu myös vahinkona sekakäytön seurauksien vuoksi. Vuosittain tapahtuu satoja lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutuksien aiheuttamia kuolemantapauksia. [1] [6]
Lääkkeet » Miten se vaikuttaa?

Vaikutusmekanismi: Eri lääkeaineet aiheuttavat omanlaisen päihtymystilan. Psykoosilääkkeet ja rauhoittavat lääkkeet vaikuttavat keskushermostoon ahdistusta lievittävästi, rauhoittavasti, kouristuksia estävästi ja lihaksia rentouttavasti. Opioidit vaikuttavat opioidireseptoreiden välityksellä keskushermostoon. Tulehduskipulääkkeet eivät vaikuta keskushermoston kautta, eivätkä siten tuota mielihyvää. [1] [3]

Odotetut ja toivotut vaikutukset: Rauhoittavia lääkkeiden toivottuja vaikutuksia ovat nukahtamisen helpottuminen ja rauhoittuminen, ahdistuksen lieventäminen, mielialan kohotus ja lihasjännityksen laukaiseminen. [1] Opiaattien käyttö voi olla joko päihtymystä tavoittelevaa tai riippuvaisten osalta itsehoitoa, joka tähtää normaaliin oloon ja vieroitusoireiden välttämiseen [4].

Ei-toivotut vaikutukset: Osa kokemuksista voi olla epämiellyttäviä. Ärtyvyys, ahdistuneisuus, jännitys sekä lukuisat muut epämiellyttävät tuntemukset. [2]
Lääkkeet » Keskeiset riskit

Riippuvuus ja sieto: Lääkeaineisiin saattaa kehittyä pitkäaikaiskäytössä voimakas riippuvuus, joka voi olla sekä kemiallista (fyysinen riippuvuus) että psyykkistä. Bentsodiatsepiinien riippuvuusriski on suurempi kuin alkoholin ja vieroitusoireet voivat olla vakavia, jopa hengenvaarallisia. [2] Opioidit aiheuttavat herkästi voimakkaankin riippuvuuden vaikeine ja pitkäkestoisine vieroitusoireineen. Sietokyky lääkkeen vaikutuksia kohtaan kasvaa, jolloin vaikutus kestää lyhyemmän aikaa tai se on pienempi, ja käyttäjä joutuu lisäämään annostusta. [1]

Akuutit riskit: Psyykeen vaikuttavat lääkkeet voivat aiheuttaa muistinmenetyksiä, kontrolloimatonta käytöstä, myrkytystilan sekä altistaa tapaturmille ja itsemurhariskille. [1] Opiaattilääkkeet aiheuttavat suurina annoksina voimakasta lamaantumista, liikaa ottaessa riski hengitys- ja sydämenpysähdykseen kasvaa [3]. Lääkeopioideilla on pienempi yliannostusriski kuin alkuperältään laittomilla vastaavilla aineilla (heroiini). Myrkytyskuoleman riski on suuri sekakäytössä, erityisesti kun sekoitetaan opioideja, bentsodiatsepiineja ja alkoholia [1].

Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Erilaisia ärtyvyysoireita: ahdistuneisuus, paniikkiherkkyys, lihasjännitykset, erilaiset epämiellyttävät tuntemukset. Lihasheikkous, tasapainohäiriöt, muistin ja keskittymiskyvyn häiriöt, masennus, kivut, vatsavaivat, impotenssi. [1] [2]

Riskit ja haitat sikiölle: Lääkkeiden käytöstä raskauden ja imetyksen aikana tulisi aina neuvotella lääkärin kanssa. Pyrkimys on jättää lääkkeiden käyttö raskauden aikana, etenkin lääkkeet joiden vaikutuksista sikiöön ei tiedetä tarpeeksi. [1]

Opioidien käyttö aiheuttaa useita raskauden aikaisia komplikaatioita, sikiön kehitysvaurioita ja keskenmenon riskiä. Vastasyntyneelle tulee usein vieroitusoireita, joiden hoito kestää viikkoja. [1]

Klonatsepaami on bentsodiatsepiineihin kuuluva kemiallinen lääkevalmiste.

Sen geneerinen nimi on 6-(2-kloorifenyyli)-9-nitro-2,5-diatsabisyklo[5.4.0]undeka- 5,8,10,12-tetraen-3-oni. Klonatsepaami on muiden bentsodiatsepiinien tavoin kolmiolääke.

Klonatsepaamin kauppanimi Suomessa on Rivatril, Yhdysvalloissa Klonopin ja Euroopassa, Etelä-Amerikassa, Kanadassa, Intiassa ja Australiassa Rivotril. Lääkettä käytetään epilepsian ja paniikkihäiriön ja dystonian hoitoon.

Farmakodynamiikka

Pääartikkeli: Bentsodiatsepiinit#Vaikutusmekanismi

Bentsodiatsepiinien vaikutukset perustuvat niiden keskushermostoa lamaavaan ominaisuuteen. Bentsodiatsepiinit sitoutuvat keskushermoston GABAA-reseptoreissa[3] omiin erityisalueisiinsa (bentsodiatsepiinireseptorit) voimistaen gamma-aminovoihapon eli GABA:n toimintaa reseptoreissa.[3] Gamma-aminovoihappo on aivojen hermosolujen toimintaa jarruttava välittäjäaine.[4] Bentsodiatsepiinit aiheuttavat siten hermoratojen toiminnan epäspesifiä eli yleistynyttä hidastumista.

Farmakokinetiikka

Klonatsepaami sitoutuu suurelta osin (~85%) plasmaproteiineihin.[5] Klonatsepaami läpäisee veri-aivoesteen helposti, veren ja aivojen klonatsepaamipitoisuus on sama.[6] Klonatsepaami metaboloituu lähes täysin, pääasiallisesti 7-aminoklonatsepaamiksi ja pienemmässä määrin 7-asetaminoklonatsepaamiksi ja 3-hydroksiklonatsepaamiksi.[7][8] Klonatsepaamin metaboliitit poistuvat kehosta munuaisten kautta.

Alpratsolaami on bentsodiatsepiineihin kuuluva lääkeaine.

Alpratsolaamia myydään normaaleina tabletteina sekä depottabletteina. Suomessa alpratsolaamia myydään tuotenimillä Xanor, Alprox, Alprazolam, jotka ovat kaikki kolmiolääkkeitä.

Alpratsolaamia voidaan käyttää masennuksen, vaikean ahdistuksen ja paniikkihäiriön hoitoon.

Alpratsolaamin kehittäminen

Alpratsolaamin kehitti lääkeyhtiö Upjohn (nyt osa Pfizeriä) diatsepaamista lisäämällä siihen triatsolorenkaan. Sen patentti haettiin 29. lokakuuta 1969, saatiin 19. lokakuuta 1976, ja lääke vapautui patentin suojasta syyskuussa 1993.[1] Lääke tuli kansainvälisille markkinoille vuonna 1983 ja 1990-luvun taitteessa Eurooppaan. Suomessa myyntilupa Xanorille tuli 3. joulukuuta 1986.
Alpratsolaamin vaikutustavat elimistössä

Alpratsolaami vaikuttaa, kuten muutkin bentsodiatsepiinit, sitoutumalla GABA-bentsodiatsepiinireseptorikompleksiin lisäten endogeenisen GABAn inhibitorista vaikutusta. Sen anksiolyyttinen (ahdistusta lievittävä) vaikutus alkaa nopeasti ja ahdistuneisuusoireet, kuten hermostuneisuus, levottomuus ja jännittyneisyys lievenevät. Alpratsolaamilla, toisin kuin muilla bentsodiatsepiineillä, on kuvattu olevan myös masennuksen tuskaisuutta lievittävää vaikutusta. Hoitoannoksilla sedaatiota aiheutuu vain harvoin. Anksiolyyttiset annokset eivät aiheuta juurikaan lihasheikkoutta. Lääketoleranssia (vaikutuksen heikkenemistä) on havaittu sedatiivista, mutta ei anksiolyyttistä, vaikutusta kohtaanlähde?. Alpratsolaami lyhentää REM-unta ja pidentää REM-latenssia, annokseen suuruuteen suhteessa.

Alpratsolaamin 0,5 milligrammaa vastaava annos diatsepaamia on 10 mg. Sen huippupitoisuus veriplasmassa saavutetaan noin 1–2 tunnissa. Alpratsolaami, kuten muutkin bentsodiatsepiinit, haittaavat suorituskykyä.
Alpratsolaamin käyttö

Alpratsolaamia käytetään ahdistuksen ja tuskaisuuden lievittämiseen, etenkin kun niihin liittyy masennusta. Lääkkeellä on mahdollista hoitaa sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja paniikkihäiriöitä. Alpratsolaami kohosi 1990-luvulla nopeasti myydyimmäksi rauhoittavaksi lääkkeeksi ohi vanhan ykkösen diatsepaamin.

Lääkettä mainostettiin apteekeissa tehokkaimmaksi nykyaikaiseksi lääkkeeksi paniikkihäiriöön ja kahvikuppineurooseihin.

Yhdysvalloissa lääke oli 7. myydyin geneerinen lääke vuonna 2006.[2] Yhdysvalloissa lääkkeen suosio hiipui 1990-luvulla SSRI-lääkkeiden tullessa, jotka ajateltiin korvaavan bentsodiatsepiinit.

Pitkäaikaisessa säännöllisessä käytössä käy kuitenkin usein niin, että lääkkeen käyttö alkaakin lisätä paniikkikohtausten määrää. Tämä johtuu siitä, että potilaan elimistö tottuu toimimaan alpratsolaamin vaikutuksen alaisena. Kun aineen pitoisuus elimistössä alkaa laskea, herkkyys saada uusi paniikkikohtaus saattaa nousta suuremmalle tasolle kuin mitä se oli ennen lääkityksen aloittamista[3].

On myös kehitetty tasaisesti vaikuttava Depot-tabletti, mikä pitää alpratsolaamin tason elimistössä tasaisena ja on todettu hyväksi pidempiaikaisessa hoidossa.

Haittavaikutukset ja kritiikki

Useat Suomen lääkärit ovat 2000-luvulla saaneet tietoonsa enemmän potilastietoa, ja sen valossa vaikuttaa siltä, että alpratsolaami aiheuttaa kaikista bentsodiatsepiineista eniten riippuvuutta, ja elimistö voi tottua lääkkeeseen lyhyessä ajassa, noin 2–4 viikossa joka päivä syötynä.

Joidenkin lääkärien mielestä riippuvuuden ja toleranssin syntyä voisi hidastaa pitämällä vähintään kahden perättäisen vuorokauden taukoja viikossa. Tämän metodin tehosta ei ole kuitenkaan olemassa tieteellistä näyttöä. Lisäksi bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäytön on todettu vähentävän paniikkikohtausten määrää[3]. Mikäli alpratsolaamin käyttö pidetään kohtuullisena, vain akuutteihin tilanteisiin otettavana kohtauslääkkeenä, riippuvuusriski ei ole sen suurempi kuin muillakaan lääkkeillä.[4]

Lääkkeen määräämistä on rajoitettu 1980-luvusta, jolloin sitä määrättiin usein ensisijaisenakin lääkkeenä, ja sitä määrätään silloin, kun muut lääketyypit eivät tunnu vaikuttavan. Lääkityksen kesto pidetään myös lyhyenä (enintään muutamia kuukausia tai vain tarvittaessa vaikeimpiin tilanteisiin) tottumisen estämiseksi, kun aiemmin lääkettä saatettiin määrätä pitkiksikin ajoiksi. Joissakin tapauksissa lääkityksen kestoa voidaan pidentää, jos hyödyt arvioidaan haittoja suuremmiksi.

Diatsepaami (diabam) on bentsodiatsepiineihin kuuluva lääkeaine,[1] jota käytetään ahdistuneisuuden, tuska- ja levottomuustilojen, paniikkihäiriön, unettomuuden, epileptisen kohtauksen ja alkoholin vieroitusoireiden hoitamiseen sekä esilääkityksenä ennen kirurgisia ja diagnostisia toimenpiteitä.

Historia

Diatsepaamiin perustuvien lääkkeiden myyntipakkauksia

Hoffmann-La Roche toi diatsepaamin ensimmäisenä myyntiin tuotenimellä Valium vuonna 1963. Diatsepaami oli paranneltu versio klooridiatsepoksidista, jonka Hoffmann-La Roche oli tuonut Librium-nimisenä markkinoille kolme vuotta aikaisemmin. Diatsepaamia alettiin käyttää laajasti varsinkin Yhdysvalloissa, ja se korvasi vaarallisia barbituraatteja.

Valium oli eniten myyty yksittäinen lääke Yhdysvalloissa vuodesta 1969 vuoteen 1982. Suurin piikki myynnissä oli vuonna 1978, jolloin Valiumia myytiin yli 2,3 miljardia tablettia.[2] Tästä seurasi myös se, että useat potilaat jäivät riippuvaiseksi lääkkeestä, sillä diatsepaami aiheuttaa säännöllisessä käytössä voimakasta riippuvuutta. Diatsepaamin ja muiden bentsodiatsepiinien riippuvuuspotentiaalin vuoksi niitä käytetään nykyään pääsääntöisesti lyhytaikaiseen ahdistuksen, unettomuuden tai lihasjäykkyyden hoitoon.[3]
Diapam 10 mg -tabletteja

Suomessa diatsepaami sai myyntiluvan 27. huhtikuuta 1966, ja sitä myydään nykyään Suomessa nimillä Diapam, Diazepam, Medipam ja Stesolid. Valmistemuotoja ovat tabletti, peräpuikko, peräruiske, oraaliliuos ja suonensisäiseen annosteluun tarkoitettu liuos.[4][5][6]

Vaikutusmekanismi ja riippuvuuspontentiaali

Diatsepaamin rauhoittava vaikutus perustuu siihen, että se jarruttaa keskushermoston toimintaa. Diatsepaami lisää Gamma-aminovoihapon (GABA) affiniteettia postsynaptiseen reseptoriin, minkä seurauksena keskushermoston toiminta vaimenee. Diatsepaami on myös fosfodiesteraasi-4 inhibiittori, millä saattaa olla antidepressiivinen vaikutus.[7]

Gamma-aminovoihapon vaikutukset ihmiseen ovat sedaatio, ahdistuneisuuden lieveneminen, yleinen rentoutuminen ja lihasjännityksen laukeaminen.[8] Bentsodiatsepiinien ns. hypnoottisille, eli nukahtamista helpottaville vaikutuksille kehittyy kuitenkin nopeasti toleranssi.

Kuten kaikki bentsodiatsepiinit, myös diatsepaami aiheuttaa säännöllisessä käytössä fyysistä riippuvuutta. Tämän vuoksi lääkettä pyritään käyttämään mahdollisimman lyhyen aikaa, yleensä muutaman viikon ajan. Diatsepaamin riippuvuus- ja väärinkäyttöriski on erittäin suuri

Haittavaikutukset ja yliannostus

Diatsepaamin yleisin haittavaikutus on uneliaisuus, johon voi myös liittyä haparointia, sekavuutta, heikotusta, huimausta, päänsärkyä, kaksoiskuvia sekä lihasheikkoutta.

Liian suuri annos diatsepaamia aiheuttaa yllä lueteltujen haittavaikutusten kaltaisia oireita, mutta oireet ovat voimakkaampia. Erittäin suuri annos voi aiheuttaa kehon lämpötilan ja verenpaineen laskun ja hengityksen lamaantumisen.

Alkoholi ja muut keskushermostoa lamaavat aineet lisäävät diatsepaamin vakavia haittavaikutuksia

Kemia

Diatsepaami on rasvaliukoinen ja metaboloituu maksassa. Puoliintumisaika on 24–48 tuntia.[10] Diatsepaamin aineenvaihduntatuotteita ovat nordiatsepaami, tematsepaami ja oksatsepaami.[11][12] Sedatiivinen eli rauhoittava vaikutus kestää enimmillään noin kahdeksan tuntia.[13]

Diatsepaamin kemiallinen kaava on C16H13N2ClO, moolimassa 284,7 g/mol ja CAS-numero 439-14-5.

Oksatsepaami on bentsodiatsepiineihin kuuluva lääkeaine. Oksatsepaamin vaikutus on rauhoittava ja sitä käytetään pääasiassa ahdistuneisuuden ja unettomuuden hoitoon.[1]

Sitä myydään Suomessa kauppanimillä Opamox sekä Oxamin.

Oksatsepaamia sisältävät lääkeaineet ovat kolmiolääkkeitä.

Oksatsepaamin kemiallinen kaava on C15H11ClN2O2, moolimassa 286,71 g/mol, sulamispiste 205−206 °C ja CAS-numero 604-75-1.

Vaikutus

Oksatsepaami on keskipitkävaikutteinen bentsodiatsepiini. Oksatsepaami imeytyy monia muita bentsodiatsepiinejä hitaammin, huippupitoisuus plasmassa saavutetaan vasta 1–2 tunnin kuluttua. Oksatsepaamin puoliintumisaika on 3–21 tuntia.[1]

Oksatsepaamin lievittää ahdistuneisuutta aiheuttamalla keskushermoston osittaisen lamaantumisen. Tästä seuraa myös lihasten rentoutuminen. Suuremmilla annoksilla oksatsepaami aiheuttaa myös väsymystä ja sedaatiota.

Haittavaikutukset

Oksatsepaamin haittavaikutukset ovat samankaltaiset kuin bentsodiatsepiineillä yleensä. Vaikutukset psykomotorisiin ja kognitiivisiin kykyihin ovat kuitenkin vähemmän haitallisia kuin muilla bentsodiatsepiineillä.[2]
Opamox-lääkepakkauksia

Oksatsepaami voi aiheuttaa sekä fyysistä että psyykkistä riippuvuutta, vaikkakin riippuvuusriski on pienempi kuin joillakin muilla bentsodiatsepiineillä.[2] Kuitenkin pitkäaikaisessa säännöllisessä käytössä fyysinen riippuvuus on todennäköinen. Tämän vuoksi pitkäaikainen lääkitys tulee lopettaa lääkärin valvonnassa asteittain vieroitusoireiden välttämiseksi.[1]

Yhteisvaikutukset ja muut sairaudet

Oksatsepaamia ei tule käyttää, mikäli potilas on yliherkkä oksatsepaamille tai muille bentsodiatsepiineille tai jos potilaalla on todettu myasthenia gravis, vaikea hengitysinsuffisienssi, vaikea uniapnea tai vaikea maksan vajaatoiminta.

Oksatsepaamia ei tule käyttää alkoholin kanssa, koska ne vahvistavat toistensa vaikutusta.[3]

Yliannostus

Pelkän bentsodiatsepiinityyppisen lääkeaineen aiheuttamat myrkytyskuolemat ovat harvinaisia.

Yliannostustapauksessa potilaan hengityksen valvonta on tärkeintä mahdollisen hengityslaman takia. Yliannostuksen ottaneelle voidaan antaa vaikeissa tapauksissa flumatseniilia, josta ei ole kuitenkaan aina

Bentsot on hallitussa käytössä joillekin ihmisille juuri se lääke mitä he tarvitsevat ja joka on eettisin vaihtoehto. Bentsot on tavallaan huumeita juu, mutta ei ne mitään heroiinia ole. Aika turvallisia kun käyttää vaan jonkun aikaa (muutaman kuukauden korkeintaan) ja sit tauko vähintään. Voi pelastaa jonkun ihmisen. Minun mielestä jos jotain SSRI lääkettä määrätään niin siihen pitäisi tehdä aika perusteelliset tutkimukset joilla voidaan osoittaa vedenpitävästi että tämä on täsmälääke.