Miksi minä en ostanut sekarotuista...

sudenkorento75

Tässä pieni kertomus muutaman vuoden takaa miksi minä en ostanut sekarotuista vaikka koirakuume oli vaivannut minua lapsesta asti.

Valitettavsti raha oli se syy miksi aloin etsiä koiraa eri myyntipalstoilta.

Luin koiramme lehden myyntipalstaa jossa oli myynnissä kultaisennoutajan pentuja terveistä vanhemmista. Soitin myyjälle ,joka kuulosti vähän tökeröltä mutta sovimme että ajamme uudeltamaalta-jämsäkoskeen katsomaan pentuja. Saavuimme etuajassa ja isäntä oli kaljapullon kanssa vastassa. Valitteli että ei ollut kerennyt putsata pentuja. Suuressa aitauksessa oli erikokoisia/näköisiä koiria. Pienemmässä aitauksessa oli 2 kultaista, siinä ne olivat parinpäivän jätösten keskellä. Iloiset 3kk pennut (eli vanhemmat mitä kuvittelin). Menin aitaukseen jossa koirat kävivät puruhampailla kiinni jalkoihini. Ainoat ajat mitä ne olivat olleet ihmisten kanssa tekemisissä oli se hetki kun isäntä toi ruokaa (näin uskoin), Eläinlääkäri kuulemma kutsuttaisiin vasta jos pennut eivät mene kaupaksi (eli tarkastusta/rokotuksia ei tehty). Sekä pentujen narttua/urosta ei ollut kyselyistä huolimatta lähistöllä. Kauppakirjassa oli huomautuksissa että myyjä ei vastaa nivelrikoista,madoista ja ties mistä vioista.
No koira jäi ostamatta, nyt harmittelen etten ottanut silloin yhteyttä eläinsuojeluviranomaiseen.

Säästin vuoden verran ja sitten ostimme koiramme luotettavalta westien kasvattajalta. Ongelmia ei ole ollut ja kasvattaja on ollut enemmänkin kuin avulias.Toki maksoimmehan koirasta mukavan summan.

Tuli aika kun halusin ottaa toiselle koirallemme kaverin, rahan vähyys taskussa avasin sen keltaisen pörssin, pitihän se kaveri saada heti.
Soittelin parille villakoiran myyjälle, toinen oli tallinnassa,vanhempia ei ollut tutkittu ja toinen oli suomalainen myyjä joka ei osannut vastailla minulle kysymyksiini.

Soitin tutulle kasvattajalle jolla sattui olemaan yksi "peruutettu kauppa", ei tarvinnut miettiä. Kysyin sopiiko osakauppa ja hän suostui. Nyt meillä on kaksi paperillista rotukoiraa. Nyt nuorempi koira lähtee näyttelyihin, jonne kasvattaja sen vie. Itse onnellisena seuraan "kehän" laidalla.

Eli tarinoiden opetus: älä anna rahan vaikuttaa päätökseesi ostaa rotukoiraa. Ostosummaan kuluu varmasti madotetut/eläinlääkärintarkistamat pennut, rekisterit ja se kallein, pyyteetön apu mitä kasvattaja antaa, rakkaudesta koiriin.

24

1405

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tietäväinen

      Oikeassa olet tuossa, että koiraa hankittaessa kannattaa huomioida lähtökohdat: koiran ja sen vanhempien terveys, madotukset, eläinlääkärin tarkastukset jne.

      Raha ei kuitenkaan välttämättä ole se ainoa syy, miksi halvempi koira ostetaan. Hinta ei aina takaa hyvää laatua ja halvalla, jopa ilmaiseksikin voi saada itselleen omannäköisensä, terveen ja hyväluonteisen koiran. Jos on ottamassa koiraa itselleen seuraksi tai mukaan harrastuksiin, ei koiralla tarvitse välttämättä olla hienoa sukupuuta ja kallista hintaa (rekisteripapereita). Sekarotuisellakin voi kilpailla mm. agilityssä ja tokossa...

      Ja toisaalta, tämähän on sekarotuisten palsta: miksi tänne pitää aina tulla saarnaamaan samoista asioista: pantutehtailusta, paperittomista koirista ja sekarotuisten "huonommuudesta". Jos omistaisit sekarotuisen, saattaisi sinunkin mielipiteesi muuttua.

      Ps. Oman seropini kasvattaja pitää yhteyttä kasvattamiensa pentujen nykyisiin omistajiin ja tarvittaessa hän opastaa ja antaa neuvoja liittyen koiran kasvattamiseen, kouluttamiseen, ruokintaan jne.

      • sudenkorento75

        on ollut onnistunut ostos sekarotuisesi kanssa, että kasvattaja on auttanyt ym.
        Valitettavasti olet ollut ainoita tällä palstalla joka on siitä avoimesti kertonut minulle.
        Olisi todella kiva tietää minkälaisista "perheistä"yleisesti nuo sekarotuiset ostetaan.
        Siksi kirjoitukseni on tällä palstalla koska halusin antaa oman kokemukseni luettavaksi paperittomien koirien hankinnasta, en saarnaten vaan kuten ne on minulle tapahtuneet.
        Edelleenkään en saarnaa sekarotuisten huononmuudesta vaan niistä MYYJISTÄ.
        Omistaisin varmasti sekarotuisen jos minulle olisi samanlainen myyjä tullut eteeni kuin sinulle. Jos koiran vanhemmat ovat terveet ja tutkitut niin ,ilmanmuuta.


    • kukka

      itse olisin vastaavissa ikävissä tilanteissa myös jättänyt kaupat tekemättä. meillä on silti sekarotuinen, jonka emän isäntä oli ihan "kunniallinen" ihminen, vaikka olikin juoppo. pennut oli asiallisesti hoidettu, oli jopa prusteellisesti kirjannut ylös synnytystapahtumat. pyysi vain sitä summaa, joka oli mennyt pentujen ylläpitoon. ei siis harrastanut tehtailua, vahinkopentuja ovat. näistä pennuista ja emästä oli aikanaan juttu iltasanomissa otsikolla 'missä on emma?' (pentujen emä). pennut oli emoineen ryöstetty sillä perusteella, että ne evät ryöstäjien mielestä saaneet asianmukaista hoitoa. lopulta ne löydettiin ja eläinlääkäri ne tarkasti. kaikki pennut terveitä ja hyvinvoivia! oli koko sivun kokonen juttu. no, miksi kerroin tämän? halusin myös tuoda esille sen toisen todellisuuden sekarotuisista, eli on niitäkin ihan "viattomasti" syntynyt. kun olimme sitten hakemassa aiemmin valitsemaamme pentua kotiin, emän isäntä pyysi että vaihtaisimme toiseen vapaaseen koiraan, sillä hän oli huomannut että valitsemamme oli päällepäsmäri. hän ajatteli itse pitävänsä sen, ettei meille ja muille kokemattomille koiranomistajille tulisi ongelmia. todella ajattelevaista mielestäni:)

    • koirax2

      me otimme sekarotuisen? meidän sekarotuinen oli viisi vuotias tullessaan meille, ennen sitä se oli elänyt onnellista elämää pennusta asti edesmenneen isäntänsä luona. koska koiran isäntä oli mieheni eno ja hyvin luotettava mies, tiesimme entuudestaan millainen koira on. yhtenä juhannuksena tapahtui ikävää, koiran edellinen isäntä menehtyi yllättäen sydänkohtaukseen koiran ollessa viisi vuotias, päätimme heti ottaa koiran meille, en halunnut antaa muiden sukulaisten viedä lopetettavaksi kilttiä ja tervettä nuorta koiraa! siitä asti Ressu on asustellut meillä eikä lapsienkaan kanssa koiralla ole ollut ongelmia ja koira elää tasapainoista koiran elämää nykyisen tyttöystävänsä Tarun kanssa. ;-) tässä oli meidän Ressun tarina, Tarun tarina olikin jo tässä taannoin yleistä koirista palstalla. :-)

    • Rakkaani... =)

      Olin 7 vuotias kun lähdimme vanhempieni kanssa ostamaan minulle koiranpentua... Minun ei tarvinnut kuin vilkaista koiria ja jo tiesin minkä niistä halusin... Ihanan mustavalkoisen narttupennun (perhoskoira/tiibetinspanieli)... Koira on minulla vieläkin, täytti nyt joulukuun alussa 13 vuotta. Se on todella pirteä ja iloinen mummeli. Nyt jokin aika sitten sillä todettiin sydämen vajaatoiminta ja se sai siihen lääkkeet. Yhä se jaksaa komentaa 5 vuotiasta tytärtään. =)

      • Puppeliksi

        Halusin erilaisen koiran. Sen sain. Rahalla oli myös oma osuutensa asiassa: sitä kun ei liikaa ole, ajttelin että kun ostohinta ei ole niin korkea, voin käyttää ne säästetyt rahat koirani hyvinvointiin ja esim. vakuutukseen jonka sille otin. Koirassani vain kahta rotua ja molemmilla vanhemmilla paperit, eli terveitä yksilöitä. Kyseessä oli toinen samanlainen pentue samalla emällä. Ensimmäinen vahinko, tästä en tiedä. Perheeseen ja sukulaisille jäi ensimmäisen pentueen pentuja ja ne kenties todettiin niin loistaviksi persooniksi, että annettiin toisen vahingon tapahtua. Hinnalla pennut eivät olleet pilattuja, että tehtailuksi en välttämättä tätä lukisi. Sain "kasvattajalta" ohjeita pentuni hoitoon, ruokintaan ja muihin. Kaikkiin kysymyksiini sain vastauksen ja sain tavata aikaisemman pentueen yksilön. Eli tässä tapauksessa sain kunnon opastusta paikasta jossta pennun ostin.
        Koirani on varsin nuori vielä, muttä tähän asti ollut terve tassuhaavaa lukuunottamatta. Loistava luonne ja ulkonäkö.


      • Riikka-Liisa
        Puppeliksi kirjoitti:

        Halusin erilaisen koiran. Sen sain. Rahalla oli myös oma osuutensa asiassa: sitä kun ei liikaa ole, ajttelin että kun ostohinta ei ole niin korkea, voin käyttää ne säästetyt rahat koirani hyvinvointiin ja esim. vakuutukseen jonka sille otin. Koirassani vain kahta rotua ja molemmilla vanhemmilla paperit, eli terveitä yksilöitä. Kyseessä oli toinen samanlainen pentue samalla emällä. Ensimmäinen vahinko, tästä en tiedä. Perheeseen ja sukulaisille jäi ensimmäisen pentueen pentuja ja ne kenties todettiin niin loistaviksi persooniksi, että annettiin toisen vahingon tapahtua. Hinnalla pennut eivät olleet pilattuja, että tehtailuksi en välttämättä tätä lukisi. Sain "kasvattajalta" ohjeita pentuni hoitoon, ruokintaan ja muihin. Kaikkiin kysymyksiini sain vastauksen ja sain tavata aikaisemman pentueen yksilön. Eli tässä tapauksessa sain kunnon opastusta paikasta jossta pennun ostin.
        Koirani on varsin nuori vielä, muttä tähän asti ollut terve tassuhaavaa lukuunottamatta. Loistava luonne ja ulkonäkö.

        Se jos molemmilla vanhemmilla on paperit, ei tarkoita, että ne olisivat terveitä. Minulla on koira jolla on papereiden lisäksi lonkkavika. Siskoni koiralla taasen papereiden lisäksi allergia.


    • gkutliuh

      Koska sä olet pirun tyhmä. ja tämä oli toteamus.

      • karhukoira

        tämä asia on selvä=)


    • koirien ystävä

      Ei sekarotuisten koirien myyjät ole ainoita ketkä voivat olla tuollaisia. Kyllä rotukoirienkin kasvattajista löytyy ja paljon. Joten kannattaa katsoa tarkkaan mistä koiran ottaa. Jotkut kasvattavat vain rahan himossaan. Minulla on kokemusta tästä. Ilmoitin eläinsuojeluvalvojalle eräästä kasvattajasta joka ei välitä koiristaan yhtään. Häneltä erehdyin ottamaan koiran sijoitukseen ja myöhemmin huomasin tulleeni huijatuksi. purin sopimuksen eli palautin koiran. Vaikeaa oli luopua ystävästä, mutta näin oli kuitenkin parempi. tänä aikana olin huomannut miten hän koiriaan kohteli.

      • issu56

        Sanot olevasi koirien ystävä, mutta kuitenkin palautit koiran niihin väittämiisi huonoihin oloihin/huonoon kohteluun. Ei nyt tue oikein muita kirjoituksiasi. Mikä oli se pääsääntöinen syy siihen, että koiran palautit?


      • koirien ystävä
        issu56 kirjoitti:

        Sanot olevasi koirien ystävä, mutta kuitenkin palautit koiran niihin väittämiisi huonoihin oloihin/huonoon kohteluun. Ei nyt tue oikein muita kirjoituksiasi. Mikä oli se pääsääntöinen syy siihen, että koiran palautit?

        Tämä kasvattaja sai minut - kokemusta sopimuksista kun ei ollut, allekirjoittamaan sopimuksen vaikka lisäsopimusta ei ollut tehty. Hän sanoi tekevänsä muutaman päivän päästä. Lisäsopimukseen piti merkitä se milloin koira siirtyy minun nimiini. Sitten myöhemmin yritin useasti saada häntä tekemään sen, mutta hän vain suuttui tai vältteli koko asiaa. viimein kun sanoin että nythän se on tehtävä, koiran ollessa noin puolivuotta, hän suuttuessaan lisäili omakeksimiään ehtoja esim. minulle jäisi maksettavaksi kaikki näyttelykulut mukaanlukien matkat mihin hän ilmoittaisi koiran. Eli hän voisi pompotella minua menemään vaikka maailman ääriin koiranäyttelyihin, eikä minulla olisi sellaiseen varat riittäneet. Sitten hän ilmoitti haluavansa käyttää koiraa kymmenen vuotta jalostukseen. Eli en olisi päässyt tästä piinasta suunnilleen koiran elinaikana eroon. Aluksi oli ollut puhe, että kasvattaja käyttää koiraa muutaman kerran astutukseen (se oli uroskoira). Kysyin kennelneuvojalta apua ja hän neuvoi minua purkamaan tämän täysin kohtuuttoman sopimuksen. Koira pääsi onneksi uuteen kotiin muutaman päivän päästä.


      • issu56
        koirien ystävä kirjoitti:

        Tämä kasvattaja sai minut - kokemusta sopimuksista kun ei ollut, allekirjoittamaan sopimuksen vaikka lisäsopimusta ei ollut tehty. Hän sanoi tekevänsä muutaman päivän päästä. Lisäsopimukseen piti merkitä se milloin koira siirtyy minun nimiini. Sitten myöhemmin yritin useasti saada häntä tekemään sen, mutta hän vain suuttui tai vältteli koko asiaa. viimein kun sanoin että nythän se on tehtävä, koiran ollessa noin puolivuotta, hän suuttuessaan lisäili omakeksimiään ehtoja esim. minulle jäisi maksettavaksi kaikki näyttelykulut mukaanlukien matkat mihin hän ilmoittaisi koiran. Eli hän voisi pompotella minua menemään vaikka maailman ääriin koiranäyttelyihin, eikä minulla olisi sellaiseen varat riittäneet. Sitten hän ilmoitti haluavansa käyttää koiraa kymmenen vuotta jalostukseen. Eli en olisi päässyt tästä piinasta suunnilleen koiran elinaikana eroon. Aluksi oli ollut puhe, että kasvattaja käyttää koiraa muutaman kerran astutukseen (se oli uroskoira). Kysyin kennelneuvojalta apua ja hän neuvoi minua purkamaan tämän täysin kohtuuttoman sopimuksen. Koira pääsi onneksi uuteen kotiin muutaman päivän päästä.

        mutta varmasti totta.
        Itselläni oli uros sijoituksessa ja ehdoissa oli, että kasvattaja käyttää 3 krt ja sen jälkeen siirtyy mulle. Näin myöskin kävi ja koira eli yli 13-vuotiaaksi.


      • koirien ystävä
        issu56 kirjoitti:

        mutta varmasti totta.
        Itselläni oli uros sijoituksessa ja ehdoissa oli, että kasvattaja käyttää 3 krt ja sen jälkeen siirtyy mulle. Näin myöskin kävi ja koira eli yli 13-vuotiaaksi.

        Että jollain on noin hyviä kokemuksia. Itse tahtoisin toisen koiran, mutta en taida enää sijoituksella ainakaan uskaltaa ottaa.


      • issu56
        koirien ystävä kirjoitti:

        Että jollain on noin hyviä kokemuksia. Itse tahtoisin toisen koiran, mutta en taida enää sijoituksella ainakaan uskaltaa ottaa.

        nyt yhdestä negatiivisesta kokemuksesta lannistu, eivät kaikki ole samanlaisia höynäyttäjiä ;).


    • koirien ystävä

      Turhaa sitä on myöhemmin valittaa, ettei ottanut yhteyttä eläinsuojeluvalvojaan. Jos tuollaisia koiranmyyjiä kohtaa, PITÄÄ ILMOITTAA ELÄINSUOJELUVALVOJALLE!!! Jos kaikki ajattelevat, että ehkä joku muu ilmoittaa, eivät koiraparat saa ikinä apua.

    • jotakin

      "Eli tarinoiden opetus: älä anna rahan vaikuttaa päätökseesi ostaa rotukoiraa. Ostosummaan kuluu varmasti madotetut/eläinlääkärintarkistamat pennut, rekisterit ja se kallein, pyyteetön apu mitä kasvattaja antaa, rakkaudesta koiriin"
      Eipäs se tuokaan niin itsestäänselvää ole.
      Mutta toisinkin päin voi olla, alle sen kuuluisan 100 euron on saatu ihana seropi, kaikki yllämainitut rekisteröintiä lukuunottamatta. Ja kahden rekisteröidyn rotukoiran kokemuksella ei tarvitse katua, sitäpaitsi koirana tämä seropi on näistä kolmesta paras.

    • seropienkannattaja

      Kuka maksaa sisäsiittoisuudesta... kuka ei. Kuka haluaa todennäköisesti terveemmän koiran, ja kuka sairaamman... ;) Kuka tahtoo tuhlata surullisia summia jo ostohintaan, kun nekin satalaput voisi käyttää koiran harrastuksiin, laadukkaaseen ruokaan jne.

      • Toinen puoli

        Niin, kuinka moni sairauksista onkaan yleisempiä sekarotuisilla? ... yksi sairaus. Yksi.

        Tutkimus pitäisi tehdä massiivisella satunnaisotannalla, ei eläinsairaalan tietojen perusteella. Siellähän käyvät vain sairaat koirat! On eri asia verrata Viikin eläinsairaalan tilastoja kuin kennelliiton tietokannan tietoja - vielä erilaisempaa on tulkita koko kannan terveyttä pelkästään sairaiden yksilöiden perusteella.

        Tilastojen valossa rotukoira ei ole vieläkään sekarotuista parempi. Vaikka niihin mukamas uhrataan niiiin paljon aikaa ja rahaa.


      • ;-)

        "Bellumorin havainnot puoltavat kuitenkin sitä ajatusta, että on tiettyjä sairauksia, jotka ovat rikastuneet nimenomaan rotukoiriin eivätkä juuri esiinny sekarotuisissa. Aortta-ahtauman, kyynärniveldysplasian, mäyräkoirahalvauksen, maksashuntin ja kilpirauhasen vajaatoiminnan osalta sairauksien esiintyvyydessä on havaittavissa selkeät ykkösrodut."

        Tyypillisen nettiääliön tapaan luit vain otsikon ja jätit esimerkiksi tuon lainaamani kohdan huomiotta.


    • Ihana mixi

      Jutun kirjoittaja ei ottanut sekarotuista, kun ensimmäisellä käynnillä oli vastassa epämääräinen tyyppi. Toista koiraa hankkiessaan sentään jaksoi soittaa pari puhelua.

      Herranen aika. Jos koiran hankkija on noin patalaiska, niin ei sitä voi panna sekarotuisten syyksi, jos ei heti tärppää.

      Minulla on nyt sekarotuinen ihana 2-vuotias koira ja olen mahdollisesti hankkimassa sille sekarotuisen kaverin. Ensimmäistä koiraa hankkiessani seurasin ainakin kuukauden verran joka päivä Apulaa, Toria, Keltaista pörssiä yms.Lähetin kyselyitä varmaan pariinkymmeneen ilmoitukseen eri nimillä, jos yhtään haiskahti pentutehtailulta tai trokaukselta. Pidin ohjenuorana, että pentu on löydyttävä niin läheltä, että voin käydä sitä katsomassa 1-2 kertaa. Puhuin lukemattomia puheluja, kävin katsomassa viittä pentuetta. Seurasin nettikeskusteluja ja palstoja.

      Ja sitten lopulta löysin tosi kivan pennun. Pentu oli vielä paikkakunnalta, missä vierailemme muutenkin usein anoppilassa. Myyjä oli opiskelijatyttö, joka opiskeli pieneläinhoitajaksi. Tämän kyllä huomasi, pentu oli erinomaisesti sosiaalistettu. Pidämme edelleen yhteyttä.

      Joten viitseliäisyys ja huolellisuus tässäkin asiassa kannattaa!!!

    • Miymi4

      Onko ap patalaiska tai ei, sillä ei mielestäni nyt ole paljon väliä. Hän kertoi loogisia syitä miksei koirissa aina kannata säästää.

      Itse en tule ottamaan sekarotuista, mutta se ei johdu siitä, että sekarotuisissa on jotain vikaa. En erityisemmin tykkää rotukoirat-seropit mustavalkoisesta lajittelusta. Onhan jokaisen "puhtaan" rotukoiran perustana kourallinen erirotuisia koiria, joista on vaalittu tiettyjä piirteitä kun niistä on jalostettu koirarotu.

      Mutta se syy, miksen voi tällä hetkellä harkita sekarotuista, on yksinkertaisesti se, ettei useinkaan yhdistelmä ole harkittu, jolloin välttämättä pentujen isää ei tiedetä, eikä silloin sen terveyttä, luonnetta tai edes rotua.

      Esimerkki: Uroksella (joka voi olla puhdasrotuinen) on periytyvä sairaus joka tarvitsee periytyäkseen yhden kantajan, joka periyttää sen jälkeläisilleen. Tai koira on heikkohermoinen, tai yksinkertaisesti jonkun riistaviettisen rodun edustaja.

      Millä silloin voi tietää mitä pennuista tulee? Kaksi huonolonkkaista koiraa yleensä jättää jälkeläisilleenkin suht' huonoja lonkkia. Tietenkin myös ympäristö vaikuttaa niihin mutta...

      Ja itse arvostan sitä, että pystyn tarkistamaan koirien terveystulokset, näkemään mahd. luonnetestien tulokset ja sen, että perinnölliset sairaudet on selvitetty.

      Arvostan myös sitä, että voin etukäteen ennustaa edes jotain koiran luonteesta. Esimerkiksi metsästyskoirat ovat täysin erilaisia kuin paimenkoirat. Tiedän millaisen luonteen haluan koiralleni, joten tuollaiset perityt luonteenpiirteet voisivat olla suurta päänvaivaa aiheuttavia.

      Joten: voin heti ottaa seropin, kun voin tarkistaa molempien vanhempien tiedot, ja ymmärrän mitä molemmat koirat periyttävät. (puhdasrotuisilla niin, ettei ota pentua ensimmäisestä pentueesta, vaan vaikka toisesta, niin voi tarkistella ensimmäisestä pentueesta että vaikuttaako sopivalta).

      Minua kiinnostaisi kuulla, mitä mieltä muut ovat näistä argumenteista, onko muilla jotain muita prioriteettejä koiraa valitessa (seropien terveys-myytti? hinta? tuttavan pentue?)

    • vapaa kasvattaja

      Itse teetin tarkoituksella omalla seropillani pennut, jääköön rodut nyt mainitsematta mutta kahdeksan pentua tuli.
      Kaikki pennut kasvoivat perheen keskellä ja saivat erinomaiset kodit, pidän edelleenkin kaikkiin pentuihin yhteyttä ja monesti tuovatkin hoitoon jos tarvetta ilmaantuu.
      Kaikki pennut myös madotettiin,sirutettiin ja mukaan laitettiin eläinlääkärin lausunnot että pennut ovat terveitä. Oli meillä vilskettä kun kahdeksan kersaa juoksenteli emonsa perässä pitkin huoneita,mutta kaikista tuli myös hyvin sosiaalisia josta olen saanut kiitosta monesti.

      Naapurissa on usetakin puhdasrotuisia koiria joilla on lonkka,silmä sydän ja vaikka minkälaista vaivaa. Meidän sekarotuinen porskuttaa terveenä ja pirteänä,mutta sehän ei olekaan mikään näyttely puudeli vaan koheltaa joka paikassa mukana,mitä siitä jos turkki vähän likaantuu,sitten mennään yhdessä suihkuun ja homma jatkuu.
      Kaikki kunnia puhdasrotuisille koirille,mutta itse en vaihtaisi seropia puudeliin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      130
      4935
    2. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      31
      3124
    3. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      16
      1807
    4. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      22
      1760
    5. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      19
      1625
    6. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      71
      1481
    7. Miksi näin?

      Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi
      Maailman menoa
      19
      1237
    8. Armi Aavikko Malmin hautausmaa

      Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      10
      1233
    9. Haluisin suudella ja huokailla

      ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni
      Ikävä
      16
      1207
    10. Ison Omenan uhri tukahdutettiin kuoliaaksi. Kuolinsyynä sydämen pysähdys.

      Eli naisen hengittäminen estettiin ja tästä oli suorana seurauksena sydämen pysähdys. Ihan oppikirjan mukainen tapaus. H
      Maailman menoa
      17
      1197
    Aihe