En laita siivousfirman nimeä, yksi maan suurimmista kuitenkin, ja loppujen lopuksi kysymys sopinee kaikkiin firmoihin.
Kun yrityksessä on töissä vakinainen siivooja, sitten mukaan tulee sellainen vähän tyyppiä työkokeilija eli ei makseta palkkaa mutta hän on tutustumassa siivoustyöhön ja tekee siis töitä, saattanee jopa ajatella että palkkatyöksi siivoustyö olisi ihan ok. No, sitten tähän kuvioon tulee vakituisen lomantekijäksi aiottu abiturientti, siis henkilö joka ei todennäköisesti ole siivoustyöhön elantonsa puolesta sen pitemmäksi aikaa edes aikomassa, kunhan saa lomantekijänä ja mahdollisesti jatko-opintojen aikana ainakin alussa ennen oman alan tehtäviin siirtymistä rahaa käyttöönsä.
Niin mikä se kysymys olikaan? No, miksi siivousfirma pitää tätä abiturienttia tärkeämpänä kuin sitä vanhempaa joka ehkä jopa ja todennäköisesti olisikin halukas sekä myös kykenevä jatkuvaan siivoustyöhön palkkatyönä? Mielestäni ei ole ihan niin kuin järki käytössä.... ja vielä kummallisempaa on se, että tässä kohteessa vielä toinen osa-aikainen vakisiivooja (ei paljonkaan abiturienttia vanhempi) alkaa tämän abiturientin kanssa kokoaikaisen siivoojaan lähdettyä lomalle kikkailemaan ja sompailemaan, miten ensinnäkin työ saataisiin sillä tavalla järjestettyä että abiturientti saisi yksi huseerata ja tämä kokeilija on sivussa mutta paikalla mutta jos tulee abiturientista valitusta niin kätevästi voidaan syy laittaa tämän kokeilijan niskoille... Miksi tuota nyt sanotaan, juonittelua... Siis aivan tosiaan juonittelua! Ei oltu halukkaita tekemään yhteistyötä, tekemään yhdessä, miksikö, no, ehkä se abiturientti ei jaksanut tai olisi jaksanut!
mutta siis suosituimmuus lähti sitten sinne abin puolelle... Ehkä syy on se, että siivoutyöhön juurikin riittää tulijoita näistä nuorista opiskelijoista ja ylioppilaskokelaista, että samapa se, aina löytyy joku, eikä firmaa haittaa yhtään vaikka tekijät vaihtuisivat parin kuukauden välein... Minun mielipiteeni kyllä on, että eipä ole tuottavaa tai taloudellista tai edes hyvää yrityskulttuuria osoittavaa. Esimiehelläkin tietysti on se ongelma, että pitää pitää ne vakituisesti työssä olevat tyytyväisinä, että antaa sitten kikkailla vaan.
Kun yrityksessä on töissä vakinainen siivooja, sitten mukaan tulee sellainen vähän tyyppiä työkokeilija eli ei makseta palkkaa mutta hän on tutustumassa siivoustyöhön ja tekee siis töitä, saattanee jopa ajatella että palkkatyöksi siivoustyö olisi ihan ok. No, sitten tähän kuvioon tulee vakituisen lomantekijäksi aiottu abiturientti, siis henkilö joka ei todennäköisesti ole siivoustyöhön elantonsa puolesta sen pitemmäksi aikaa edes aikomassa, kunhan saa lomantekijänä ja mahdollisesti jatko-opintojen aikana ainakin alussa ennen oman alan tehtäviin siirtymistä rahaa käyttöönsä.
Niin mikä se kysymys olikaan? No, miksi siivousfirma pitää tätä abiturienttia tärkeämpänä kuin sitä vanhempaa joka ehkä jopa ja todennäköisesti olisikin halukas sekä myös kykenevä jatkuvaan siivoustyöhön palkkatyönä? Mielestäni ei ole ihan niin kuin järki käytössä.... ja vielä kummallisempaa on se, että tässä kohteessa vielä toinen osa-aikainen vakisiivooja (ei paljonkaan abiturienttia vanhempi) alkaa tämän abiturientin kanssa kokoaikaisen siivoojaan lähdettyä lomalle kikkailemaan ja sompailemaan, miten ensinnäkin työ saataisiin sillä tavalla järjestettyä että abiturientti saisi yksi huseerata ja tämä kokeilija on sivussa mutta paikalla mutta jos tulee abiturientista valitusta niin kätevästi voidaan syy laittaa tämän kokeilijan niskoille... Miksi tuota nyt sanotaan, juonittelua... Siis aivan tosiaan juonittelua! Ei oltu halukkaita tekemään yhteistyötä, tekemään yhdessä, miksikö, no, ehkä se abiturientti ei jaksanut tai olisi jaksanut!
mutta siis suosituimmuus lähti sitten sinne abin puolelle... Ehkä syy on se, että siivoutyöhön juurikin riittää tulijoita näistä nuorista opiskelijoista ja ylioppilaskokelaista, että samapa se, aina löytyy joku, eikä firmaa haittaa yhtään vaikka tekijät vaihtuisivat parin kuukauden välein... Minun mielipiteeni kyllä on, että eipä ole tuottavaa tai taloudellista tai edes hyvää yrityskulttuuria osoittavaa. Esimiehelläkin tietysti on se ongelma, että pitää pitää ne vakituisesti työssä olevat tyytyväisinä, että antaa sitten kikkailla vaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eilen tämän puolipäiväisen pelurin ja sompailijan ja juonittelijan huomasin samassa bussissa kotimatkallani. Huomasin siis vasta kun olin jo istunut miltei hänen viereiselle penkille toiselle puolelle käytävää. Tunnistin istumatyylistä ja päähineestään. Todennäköisesti hän oli minut bongannut jo siinä vaiheessa kun bussiin tulin, ainahan ihmisillä on tapana päätänsä nostaa kun bussissa joku sisään tullut itselleen paikkaa etsii, vaikka muuten istuttaisiinkin pää alas päin ja matkapuhelinta selaten mukamas siihen keskittyen.
No, meinasin siinä sitten pois lähtiessäni tälle tätille huikata, että no, mitenkäs se ... jaksoi sen urakkansa vai laitoitteko tilauksen sisään uuden avustajan saadaksenne? Oltiinko tyytyväisiä?
Nimittäin kun tuosta kahden pelehtijän hoitelemasta duunista läksin, niin kuului joku yrityksen edustaja sanovan: No, siihen loppui sisäsiisteys!
Sillain, että sitä niin kuin tyypit pitävät itseään oikein hyvinä ja kunnollisina työntekijöinä, vaikka kuinka olisi jo lyhytaikaisenkin tekijän silmiin ja korviin ollut havaittavissa, että käytetään lasta kun itseä ei huvita eli otetaan lapsen sairauden vuoksi lomaa, ja sitten se, että ihan tökerösti taukotilassa otetaan se viimeinenkin vapaa tuoli käyttöön eli nostetaan koipi siihen eikä tehdä elettäkään koiven pois ottamisesta siinä vaiheessa kun toisia tulee tauolle... Että seisopa sinä siinä, minä tässä vähän huilaan... Näin! Ja vielä kun sitä tuolia pyydetään, niin sitten mulkataan, että mitä, kylläpä olet! Jep! Ja sipi sipi sipi mennään sitten yhdessä rappuun ovien takaa juonittelemaan kun se kokoaikainen jäi lomalle, että sipi sipi sipi... Ja balettipyörähdyksiä se ylioppilaskokelaskin vain teki kun toisten työtä katteli... Heheh.... Hyviä työntekijöitä ja sosiaalisia pelureita.
Mistähän syystä minusta tuntuu, että oli vähän typeriä ja lapsellisia tyyppejä, eli olin väärässä seurassa, onkohan mulla jotenkin erilainen käsitys monestakin asiasta kuin näillä sosiaalisilla pärjääjillä, eli siis pelureilla ja juonittelijoilla... Että jaksoiko se ..., siitähän siinä oli kyse, tämän ylioppilastyttelin jaksamisesta ja toisen halusta ruveta juonittelemaan.... vailla mitään järkeä!
Itse asiassa kaduttaa nyt kun en siinä bussista lähtiessäni mitään sanonut, vaikka toisaalta kyllä järjen ääni sanoo, että mitä välii, antaa olla siinä uskossa, että voitto tuli ja hyvin pelattu ja olinpa pätevä ja osaava!
Ylioppilastytteli lähtee siivoamaan, eikä sitä kuitenkaan edes huvita koskea jätesäkkeihin, ei sovi ylioppilastyttelin arvolle kannella "raskaita" täysinäisiä jätesäkkejä, kannelkoon joku muu,,, tuli just kiire lähteä pyykkikonetta tyhjentämään....
Kuulostatpas katkeralta ihmiseltä. Minä olen ylioppilas ja opiskelenkin yliopistossa. Siivoustöitä olen tehnyt pidempään kuin tässä oppilaitoksessa opiskellut ja tasan tarkkaan olen kanniskellut painavia jätesäkkejä, siivonnut kirjaimellisesti paskaisia vessoja puutteellisilla välineillä, siivonnut verta, kudosnestettä ja suolia elintarviketistissä, pyörinyt pölyisissä toimistokohteissa ja kaikkea mahdollista.
Oletko miettinyt, että ennakkoluuloinen ja alentuva asenteesi näkyisi ulospäin ja aiheuttaisi jännitystä väleihinne?