Millaisen äänen jätät jälkeesi?

*Pursk* :) Kirjoititpas taas niin hauskasti, että justiinsa joo.
Ihan tarkalleen tiedän, mimmoset kengät sun kintuissa on ollut. Mulla on kans joskus ollut semmoset kengät, joista on muiskausäänet kuuluneet.
Toissa kesänä menin taidenäyttelyyn. Iso halli, kiiltävän kovine lattioineen. Minulla oli toisesta korkokengästä lähtenyt korosta se kanta ja korko oli metallinen äänekkyys. Kun eteisestä siirryin näyttelytilaan, kaikui (akustiikka pelas hyvin) HYVIN äänekäs KLOPS. Muutaman askelen otettuani eli KLOPS-psss-KLOPS-pss-KLOPS.... ja huomattuani ihmisten minuun suunnatuista naamatauluista, tulin tulokseen, että tarttee muuttaa kävelytyyliä. Kannallisella kengällä astantani oli normaali, mutta metallipiikillisellä korkokengällä jouduin astumaan kuin balettitanssija ikään eli varpailla. Noh, askeltaminen muuttui konkkaavan näköiseksi ja minusta valui kaikki naisellinen sulokkuus veks. Tuntui kuin olisi eri pituiset jalat. Ei kivaa, ei kivaa.

.
Joskus kauan aikaa sitten mulla oli aivan yli-ihanat kiilapohjaiset (nekin korkeat) kengät. Semmoset korkkikiilaiset ja jalan päälle tuli ohuet nahkaremmit, joiden reunat olivat narua. Ne sopivat kans minun jalkaani ku nenä silimään. Kerrassaan kauniit ja ihanat. Niissä oli vaan se vika, että joka askeleella kuului Nirsk-nirsk-nirsk-nirsk. Pidin niitä sitten vaan ulkona, en viitsinyt kinttuihin laittaa, jos menin johonkin sellaiseen paikkaan (sisä), jossa tuo nirskunta olisi kuulunut.

Heikunkeikku kirjoitti:

*Pursk* :) Kirjoititpas taas niin hauskasti, että justiinsa joo.
Ihan tarkalleen tiedän, mimmoset kengät sun kintuissa on ollut. Mulla on kans joskus ollut semmoset kengät, joista on muiskausäänet kuuluneet.
Toissa kesänä menin taidenäyttelyyn. Iso halli, kiiltävän kovine lattioineen. Minulla oli toisesta korkokengästä lähtenyt korosta se kanta ja korko oli metallinen äänekkyys. Kun eteisestä siirryin näyttelytilaan, kaikui (akustiikka pelas hyvin) HYVIN äänekäs KLOPS. Muutaman askelen otettuani eli KLOPS-psss-KLOPS-pss-KLOPS.... ja huomattuani ihmisten minuun suunnatuista naamatauluista, tulin tulokseen, että tarttee muuttaa kävelytyyliä. Kannallisella kengällä astantani oli normaali, mutta metallipiikillisellä korkokengällä jouduin astumaan kuin balettitanssija ikään eli varpailla. Noh, askeltaminen muuttui konkkaavan näköiseksi ja minusta valui kaikki naisellinen sulokkuus veks. Tuntui kuin olisi eri pituiset jalat. Ei kivaa, ei kivaa.

.
Joskus kauan aikaa sitten mulla oli aivan yli-ihanat kiilapohjaiset (nekin korkeat) kengät. Semmoset korkkikiilaiset ja jalan päälle tuli ohuet nahkaremmit, joiden reunat olivat narua. Ne sopivat kans minun jalkaani ku nenä silimään. Kerrassaan kauniit ja ihanat. Niissä oli vaan se vika, että joka askeleella kuului Nirsk-nirsk-nirsk-nirsk. Pidin niitä sitten vaan ulkona, en viitsinyt kinttuihin laittaa, jos menin johonkin sellaiseen paikkaan (sisä), jossa tuo nirskunta olisi kuulunut.

Lue lisää

No pursk vaan itelles ja metallikoroillesi :))
Mulla on ollut myös sellaiset kiilakorkoiset korkeat sandaalit! Ne oli ihanat, mukana jopa koiralenkillä kun ei edes huomannut kävellessä että olit korkkarit jalassa. Arvaat varmaan koira-ihmisenä minne ne joutui, hauva pisteli toisen poskeen "teininä". Mikä muuten siinäkin on, että jos koira syö kenkiä, se syö vain aina parista sen yhden kengän. Ei toista. Ja tietty kaikkien parien kohtalo on se tasan sama.
Se kiilakorko onkin kinkkinen juttu. Mä suorastaan rakastan Vagabond kenkiä, voisin vaikka juoda samppakaljaa niistä, ja heillä oli mallistossaan iki-ihanat kiilakorkokengät, mustat ja tyylikkäät, olisivat sopineet minkä outfitin kanssa tahansa, auts, tulipa pitkä lause. Mutta ei ne jalassa pysyneet, pohja oli liian kova ja taipumaton. Olisi pitänyt olla kuin hanska, tai varpaat muussinna sais kävellä kuin ankka. Siitä totesin että kiilakorkoinen on hyvä vain jos on remmi.
Kengät muistuttaa hyvin paljon miehiä, jotkut on kauniit mutta täysin käyttökelvottomat :)) ne on hyviä vain jos on rem... oops, väärä rivi...

"Heikunkeikku" oot asiantuntija juuri noin se menee!. Minun kengistani on viimeaikoina kuulunut juuri tuo ensiksi mainitsemasi kopse, joskus nuo "kaksilahkeiset" ottavat paahan niin et se kopse kuuluu jo alapaastakin.

nuormieli kirjoitti:

"Heikunkeikku" oot asiantuntija juuri noin se menee!. Minun kengistani on viimeaikoina kuulunut juuri tuo ensiksi mainitsemasi kopse, joskus nuo "kaksilahkeiset" ottavat paahan niin et se kopse kuuluu jo alapaastakin.

Lue lisää

Elekielien lukeminen luonnistuu naisilta huomattavasti helpommin, kuin miehiltä :) Kenkien kopsuttaminen on yks elekieli ja nimenomaan Tarkoitettu miehille. On keimailukopse, huomaa-minut-kopse, kiukkuunen kopse, vieläkin kiukkuusempi ja siitäki vielä enemmän :)

Ei pidä paikkaansa kuin ehkä sinuun.
Vanhimmalla sisarellani on ollut ihan lapsesta saakka se tyyli kävellä, että hän hakkaa kantapäitään lattiaan niin että talo tärisee, paljain jaloin ja sukkasillaankin.
Kyllä hän silti on ollut vastaanottavainen hänen lapsikatraansa päätellen.
Naapurin tomeran rouvan myös tunnistaa askelista, kun hän kulkee rappukäytävässä, kiireiset kuuluvat askeleet. Silti hän vaikuttaa aina hyväntuuliselta.
Minulta ei jää jälkeeni mitään ääntä. Ihan kuulostelin kotia takaisinpäin tullessa, että kuuluuko menomatkani askeleita vielä. Ei kuulunut.

ent.siivoojaparka kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa kuin ehkä sinuun.
Vanhimmalla sisarellani on ollut ihan lapsesta saakka se tyyli kävellä, että hän hakkaa kantapäitään lattiaan niin että talo tärisee, paljain jaloin ja sukkasillaankin.
Kyllä hän silti on ollut vastaanottavainen hänen lapsikatraansa päätellen.
Naapurin tomeran rouvan myös tunnistaa askelista, kun hän kulkee rappukäytävässä, kiireiset kuuluvat askeleet. Silti hän vaikuttaa aina hyväntuuliselta.
Minulta ei jää jälkeeni mitään ääntä. Ihan kuulostelin kotia takaisinpäin tullessa, että kuuluuko menomatkani askeleita vielä. Ei kuulunut.

Lue lisää

Semmoset ihmiset joiden kävelytyyli on jo alkujaan taloa täräjyttävä, niin he eivät voikaan käyttää tehosteenaan jalkojen lisäklopinaa :) Vain ne, jotka sipsuttavat normaalisti äänettömästi, he voivat sitten kantapäitään klopsutella, että kumppani siitä tietää, että jahas jassoo vaimoa pistää vihaksi.
Oma kävelytyylini ei ole töminäistä plaatua, vaan enemmän hiljaista menoa.

Heikunkeikku kirjoitti:

Semmoset ihmiset joiden kävelytyyli on jo alkujaan taloa täräjyttävä, niin he eivät voikaan käyttää tehosteenaan jalkojen lisäklopinaa :) Vain ne, jotka sipsuttavat normaalisti äänettömästi, he voivat sitten kantapäitään klopsutella, että kumppani siitä tietää, että jahas jassoo vaimoa pistää vihaksi.
Oma kävelytyylini ei ole töminäistä plaatua, vaan enemmän hiljaista menoa.

Lue lisää

Minusta kuulostaa, varsinkin öiseen aikaan, kun on hiljaista, että yläkerrassa asuu norsu.

Kenkien jättämä ääni on suoraan verrannollinen millaisessa olosuhteessa kenkä kulloinkin etenee.

korppis1 kirjoitti:

Kenkien jättämä ääni on suoraan verrannollinen millaisessa olosuhteessa kenkä kulloinkin etenee.

Niinpä tietenkin, alustastahan se ääni tulee, hiekkatie rahisee, nurmikko suhisee jne.
Oli minulla kerran kengät, jotka eivät tykänneet kirjaston lattiasta, ihmeellistä suhinaa ja rouskutusta kuului. En vienyt niitä enää kirjastoon, kun eivät osanneet siellä käyttäytyä.

Ancelina kirjoitti:

Niinpä tietenkin, alustastahan se ääni tulee, hiekkatie rahisee, nurmikko suhisee jne.
Oli minulla kerran kengät, jotka eivät tykänneet kirjaston lattiasta, ihmeellistä suhinaa ja rouskutusta kuului. En vienyt niitä enää kirjastoon, kun eivät osanneet siellä käyttäytyä.

Lue lisää

Täällä Hollannissa kenkäri kohtaa mukulakiveä ja lautalattiaa ja näin ollen ne pitävät alustansa mukaista ääntä. Eilen minulla oli uudet talvinilkkarit. Ne eivät kopisseet, mutta kesänilkkarini pitävät seksikästä kopinaa, kutsuen "katso perääni"

Näin kerran telkkarissa, kun tekivät noita autonrengassandaaleja. Saivat vähän elntoa siitä.
Itsellä on yhdet kopisevat, muuten sopivat, kävelen niillä hiljaa.
Kadehdin tuota kissaa, yht´äkkiä se on takana, enkä ole kuullut mitään.

"koti-kiusattu"
Tuli mieleen, että jos olis Oikein isojalkainen mies ja sille tehtäis auton päällirenkaasta kengät, niin eikö niitten kenkien pohjat olis epämiellyttävän kaarevat. Vähäkö niinku kumiset keinutuolin jalat. Ku seisois paikallaan ja tulis tuulenpuuska joko eestä tai takaa, niin kiikahtais joko nenälleen tai takaraivolleen. Tuulettomalla säällä vois itteänsä hissukseen kiikutella.

eppu2 kirjoitti:

Näin kerran telkkarissa, kun tekivät noita autonrengassandaaleja. Saivat vähän elntoa siitä.
Itsellä on yhdet kopisevat, muuten sopivat, kävelen niillä hiljaa.
Kadehdin tuota kissaa, yht´äkkiä se on takana, enkä ole kuullut mitään.

Lue lisää

Kissoista puheenollen.
Kävin aamulla likan kotona ruokkimassa kissoja. Kissat olivat avanneet telkkarin yön aikana, kun oli ehkä käynyt aika pitkäksi. Onneksi eivät olleet laittaneen ääntä täysille, että olisivat häirinneet naapureita. Nyt laitoin kaukosäätimen vähän piiloon, etteivät ihan mitä vaan siellä katsele ja saa huonoja vaikutteita.

Autsautsauts.. sydämeni vuotaa vertaa. Vaikka tää keskustelu on joskus kuin nuorallatanssia, ja kun vastaan sulle jo toisen kerran samassa ketjussa, tunnen narun löystyvän allani. Elän hetken vaarallisesti.
Mulla oli täydellinen kokoelma kenkiä kun tuo Råtta tuli taloon. Olin niin ylpeä, olin kerännyt kenkiä eri tilanteisiin ja kokelma oli.. noh, niinkuin sanoin, Täydellinen. Jokainen joka joskus kokeilee kenkiä tietää miten vaikeaa on saada sellaista aikaan. Oli perfetto tanssikengät, pysyi jalassa vauhdissa kuin vauhdissa, eikä ollut kovinkaan paljon korkoa että pätkä-kaveritkin kehtas pokata. Mokkabootsit. Korkeakorkoiset kävelykengät ja sitten ne kesäkiilat. Pistin ne joka aamu kaappiin, ja kaapin ovi kiinni. Olin niin maireana kun olin niin ovela olevani. Ja joka aamu yksi vasuri taas tuhottuna. Marmatin lapsillekin, että ONKO KUINKA VAIKEATA.. se ovi.... Ja sitten yhtenä päivänä tuo rakas Kebappi jäi verekseltään kiinni. Se oli oppinut ite avaamaan kaapinovea. Ei se kauhean vaikeeta ollut kun oli liukuovi, ettei se siitä stipendiä saanut. Ei kyl sapiskaakaan. Ikkasin pikkasen ja hautasin tohvelit hartaudella.
Tuli mieleen tuossa kun ylempänä kirjoitit hiljaisesta kävelemisestä. Meitä oli kotona kolme tyttöä, mekin opittiin kävelemään hiljaa, jalkaterät suorana, ja syömään maiskuttamatta, juomaan hörppäämättä. Vahdittiin toisiamme, heti tuli sanomista jos joku näistä ei ollut kohdallaan. Vieläkin vahdin itteäni, siitä tuli niin syvä tapa.

hmp.f kirjoitti:

Autsautsauts.. sydämeni vuotaa vertaa. Vaikka tää keskustelu on joskus kuin nuorallatanssia, ja kun vastaan sulle jo toisen kerran samassa ketjussa, tunnen narun löystyvän allani. Elän hetken vaarallisesti.
Mulla oli täydellinen kokoelma kenkiä kun tuo Råtta tuli taloon. Olin niin ylpeä, olin kerännyt kenkiä eri tilanteisiin ja kokelma oli.. noh, niinkuin sanoin, Täydellinen. Jokainen joka joskus kokeilee kenkiä tietää miten vaikeaa on saada sellaista aikaan. Oli perfetto tanssikengät, pysyi jalassa vauhdissa kuin vauhdissa, eikä ollut kovinkaan paljon korkoa että pätkä-kaveritkin kehtas pokata. Mokkabootsit. Korkeakorkoiset kävelykengät ja sitten ne kesäkiilat. Pistin ne joka aamu kaappiin, ja kaapin ovi kiinni. Olin niin maireana kun olin niin ovela olevani. Ja joka aamu yksi vasuri taas tuhottuna. Marmatin lapsillekin, että ONKO KUINKA VAIKEATA.. se ovi.... Ja sitten yhtenä päivänä tuo rakas Kebappi jäi verekseltään kiinni. Se oli oppinut ite avaamaan kaapinovea. Ei se kauhean vaikeeta ollut kun oli liukuovi, ettei se siitä stipendiä saanut. Ei kyl sapiskaakaan. Ikkasin pikkasen ja hautasin tohvelit hartaudella.
Tuli mieleen tuossa kun ylempänä kirjoitit hiljaisesta kävelemisestä. Meitä oli kotona kolme tyttöä, mekin opittiin kävelemään hiljaa, jalkaterät suorana, ja syömään maiskuttamatta, juomaan hörppäämättä. Vahdittiin toisiamme, heti tuli sanomista jos joku näistä ei ollut kohdallaan. Vieläkin vahdin itteäni, siitä tuli niin syvä tapa.

Lue lisää

(Heh)
Anteeksi nauru, vaikka TIEDÄN miten hirmu kamalaa oli, kun koirasi popsi kenkiäs. Ja vieläpä perfetto kenkiä. Sun ei saa kirjottaa noin hauskasti, koska saat kurjatkin asiat vaikuttamaan hirmuisen kivoilta.:)
Onneksi mun koirat eivät mieltyneet kenkiin, paitsi tää yks yhen kerran.
Toi kun kerroit, että siskot vahti toistensa jalkaterien asentoa, niin minä ja mun kaveri aikanaan kans vahdittiin tarkasti, että kävellään jalkaterät suorassa. Heti kiinnitettiin huomiota, jos joku käveli jalkaterät sivulle suunnattuna tai sitten sisäänpäin kääntyneinä. Kamalaa. Syväksi tavaksi se minullekin tuli ja köpöttelen somasti jalkaterät eteen suunnattuina:)

Mistä sen sitten tietää että on kesä jos on sukat jalassa? :))

Tuurillakin pärjää? Varpaani ovat ehjät vaikka en ole turvakenkiä käyttänyt, ja jos joku eläin joskus on minuun hermostunut, niin tuskin se askelteni äänestä on johtunut. Ei johtuisi mieleenikään ruveta hiiviskelemään jonkun elikon takia, päinvastoin. Ei kyllä ihmistenkään, joitakin poikkeustilanteita lukuun ottamatta.

Norsut eivät kävele erityisen hiljaisesti, niiden ei edes tarvitse. Pätee varmaan "siiderinorsuihinkin", mitä sitten lienevätkään?

hmp.f kirjoitti:

Mistä sen sitten tietää että on kesä jos on sukat jalassa? :))

Miksi pitäisi tietää?