Eikö päivystyksessä tosiaan ole mitään keinoa lievittää pahinta kipujaksoa?
Vietän elämäni toista trige- jaksoa. Ensimmäinen oli keväällä, ja luulin jo että siitä pääsin. Silloin hampaat ja leuat kuvattiin ja syynättiin, ja kun sieltä ei mitään löytynyt, epäiltiin sylkirauhastulehdusta/kilpirauhastulehdusta, ja sain tietty terveen paperit. "Ota buranaa ja panadolia"
Tämän kertainen onkin tauoton versio. Eka kerralla kohtauksia oli 2 kk ajan noin joka tai joka toinen päivä, 20 minuutista neljään tuntiin. Nyt on jatkuva hermojuilinta jonka päälle tulee ne säväykset noin minuutin välein. Onneksi edes vaihtaa alaleuasta välillä yläleukaan. Ensiavussa kyllä tunnistettiin vaiva tällä kertaa, mutta sanottiin että miksi ihmeessä tulin päivystykseen, etteivät voi mitenkään auttaa, pitää vaan varata aika neurologille kunhan pääsee ensin yleislääkärille. Varmaan siksi kun perjantaina alkoi, eikä ole hellittänyt. Kaksi kymmenminuuttista olen saanut torkahdettua koko viikonloppuna kun ei kestä laittaa päätä tyynylle mitenkään päin. Eikä nojata mihinkään tyynyihin.. Alkaa olla pelimerkit käytetty... Panacodia kirjoitti, mutta se auttoi ihan yhtä vähän kun buranat ja panadolit. Aspiriini auttaa vähän jos sietää sen mielettömän tuskan jonka se ensin aiheuttaa.
Nyt täällä odotan aamua kuin kuuta nousevaa että pääsen sinne terveyskeskuksen ajanvaraukseen. Nyt on siedettävä asento niin etten henno liikkua mihinkään ettei ala taas ulina.
Kerro rakas kohtalotoveri saako ne tätä millään katkaistua? Se, että odottaisi neurologille pääsyä ja lääkekokeiluja näissä tuskissa puoli vuotta on aivan käsittämätön ajatus.
Vietän elämäni toista trige- jaksoa. Ensimmäinen oli keväällä, ja luulin jo että siitä pääsin. Silloin hampaat ja leuat kuvattiin ja syynättiin, ja kun sieltä ei mitään löytynyt, epäiltiin sylkirauhastulehdusta/kilpirauhastulehdusta, ja sain tietty terveen paperit. "Ota buranaa ja panadolia"
Tämän kertainen onkin tauoton versio. Eka kerralla kohtauksia oli 2 kk ajan noin joka tai joka toinen päivä, 20 minuutista neljään tuntiin. Nyt on jatkuva hermojuilinta jonka päälle tulee ne säväykset noin minuutin välein. Onneksi edes vaihtaa alaleuasta välillä yläleukaan. Ensiavussa kyllä tunnistettiin vaiva tällä kertaa, mutta sanottiin että miksi ihmeessä tulin päivystykseen, etteivät voi mitenkään auttaa, pitää vaan varata aika neurologille kunhan pääsee ensin yleislääkärille. Varmaan siksi kun perjantaina alkoi, eikä ole hellittänyt. Kaksi kymmenminuuttista olen saanut torkahdettua koko viikonloppuna kun ei kestä laittaa päätä tyynylle mitenkään päin. Eikä nojata mihinkään tyynyihin.. Alkaa olla pelimerkit käytetty... Panacodia kirjoitti, mutta se auttoi ihan yhtä vähän kun buranat ja panadolit. Aspiriini auttaa vähän jos sietää sen mielettömän tuskan jonka se ensin aiheuttaa.
Nyt täällä odotan aamua kuin kuuta nousevaa että pääsen sinne terveyskeskuksen ajanvaraukseen. Nyt on siedettävä asento niin etten henno liikkua mihinkään ettei ala taas ulina.
Kerro rakas kohtalotoveri saako ne tätä millään katkaistua? Se, että odottaisi neurologille pääsyä ja lääkekokeiluja näissä tuskissa puoli vuotta on aivan käsittämätön ajatus.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Moi, kauhulla luen kärsimyksistäsi. Itselläni on trgestä kokemusta 16-vuoden ajalta ja lopulta pääsin kivuista eroon leikkauksen avulla v. 2000. Leikkauspääröstä edelsi kolmenkuukauden sairaalassa tehty lääkekokeilu. Totesivat lopulta, että elimistö ei kestä enempää lääkkeita ja pääsin leikkaukseen.
Elämä tuon kivun kanssa on helvettiä ja vahvimmatkaan kipulääkkeet eivät vie kipua pois. Terävimmän kärjen kyllä vie, mutta sitten on sekaisin kuin sieniä syönyt.
Olet siinä onnellisessa asemassa, että diagnoosi on tehty. Itselläni diagnoosin saanti kesti 15 vuotta. Lopulta pääsin kipupolin kautta hoitoon, jonne ohjasi hammaslääkärini. Hammaslääkäri kun ei suostunut tekemään pyynnöstäni juurihoitoa enää kun kaksi tervettä hammasta oli jo tappanut. Tuo kuvastaa kipua hyvin, sillä ilolla menin aina juurihoitoon kun toivoin siitä olevan apua.
Koita päästä kipupolin asiakkaaksi, niin pääset paremmin suunnittelemaan kivun hoitamista. Tsemppiä ja jaksamista sinulle trigen kanssa.