Hanse -370

Se on tietysti sinun päätöksesi mikä vene on porukasta ulkona. Eniten joukosta poikkeaa mielestäni FG36, joka on vanhanaikainen ja selvästi hitain noista. Kevyessä kelissä Hanse voi olla hitaampi, varsinkin itseskuuttaavalla.

Hansessa on vakiona itseskuuttaava, mutta saa siihen ongelmitta täyskokoisen genuankin. Sitä vene kyllä kaipaa kevyessä, jos C/R-tyyppistä venettä on etsimässä.

Hanse on suurin ko. porukasta ja ylivoimaisesti painavin. Vene-lehdessä koepurjehdittu yksilö painoi peräri yli 8 tonnia. Epoksiversioiden pitäisi olla 400 kg kevyempiä kuin perusversiot, mutta yhtään alle 7 tonnin painoista en ole nähnyt. Kaikki muut painavat noin 6 tonnia tai selvästi allekin.

Hansessa tosiaan moni muissa vakiona ollut on lisävaruste, kuten levanki, lyijyköli jne.

Hintamielessä Dehler 36 SQ ei kuulu joukkoon. Ennen SQ-versiota olleet 36:t ovat jo lähempänä. Elan 37 ei pitäisi hirveästi mennä yli haarukan ja on halvempi kuin X-362. Dehlereistä laittaisin mukaan ennemmin 34SV:n, joka ei ole juuri 36:sta pienempi eikä hitaampi.

Onko Dehler 36 JV eri vene kuin 36 SQ? Olen ollut siinä käsityksessä, että nämä on samoja veneitä.

Hansesta vielä jos ei nyt ajatella purjeita ja heloitusta, niin mikä tekee Hansesta enemmän cruiserin kuin noista muista?

Mikkiss kirjoitti:

Onko Dehler 36 JV eri vene kuin 36 SQ? Olen ollut siinä käsityksessä, että nämä on samoja veneitä.

Hansesta vielä jos ei nyt ajatella purjeita ja heloitusta, niin mikä tekee Hansesta enemmän cruiserin kuin noista muista?

Lue lisää

SQ on faceliftaus. Sama runko (rakenteesta en ole varma), evät ja riki. Lähinnä tarkoitin, että SQ:t ovat uusimpia 36:ia ja siksi kalliimpia.

Cruiseri, C/R ja raceri ovat veteen piirrettyjä viivoja, jotka kertovat jotain veneen suunnittelun painopisteistä. Hanse on selkeästi painavampi ja myös leveämpi kuin muut luetellut venemallit. Se johtaa huomattavasti suurempaan oikaisevaan momenttiin ja myös kulkuvastukseen. Silti riki ei ole isompi kuin muissa. Myös keulassa ja kölissä näkyy eroja. Suunnittelussa on painotettu muita enemmän tilaa ja kiltteyttä kuin vauhtia. Hyvä jäykkyys ja kuitenkin kohtuullinen purjeala tuo kovempiin tuuliin suunnilleen saman vauhdin kuin noilla muillakin, joten LYS-luku on lähempänä niitä kuin puhtaita cruisereita, joissa purjealaa on vielä vähemmän.

Hansen paino on samaa luokkaa kuin tyypillinen 40 jalan C/R-vene kuten First 40.7 tai FG41, joissa sitten purje-alaa ja vesilinjaa on selvästi reippaammin.

Yhtä hyvin voi kysyä mikä erottaa Hanse 370:n Bavaria 37:sta.

Joakim1 kirjoitti:

SQ on faceliftaus. Sama runko (rakenteesta en ole varma), evät ja riki. Lähinnä tarkoitin, että SQ:t ovat uusimpia 36:ia ja siksi kalliimpia.

Cruiseri, C/R ja raceri ovat veteen piirrettyjä viivoja, jotka kertovat jotain veneen suunnittelun painopisteistä. Hanse on selkeästi painavampi ja myös leveämpi kuin muut luetellut venemallit. Se johtaa huomattavasti suurempaan oikaisevaan momenttiin ja myös kulkuvastukseen. Silti riki ei ole isompi kuin muissa. Myös keulassa ja kölissä näkyy eroja. Suunnittelussa on painotettu muita enemmän tilaa ja kiltteyttä kuin vauhtia. Hyvä jäykkyys ja kuitenkin kohtuullinen purjeala tuo kovempiin tuuliin suunnilleen saman vauhdin kuin noilla muillakin, joten LYS-luku on lähempänä niitä kuin puhtaita cruisereita, joissa purjealaa on vielä vähemmän.

Hansen paino on samaa luokkaa kuin tyypillinen 40 jalan C/R-vene kuten First 40.7 tai FG41, joissa sitten purje-alaa ja vesilinjaa on selvästi reippaammin.

Yhtä hyvin voi kysyä mikä erottaa Hanse 370:n Bavaria 37:sta.

Lue lisää

Katsoin sailboatdata.com:sta purje-ala/paino ja paino-vesilinjan pituus-suhteita:
Hanse 370 purje-ala/paino=18,67, paino-vesilinja=186,31
First 36.7 purje-ala/paino=19,22, paino-vesilinja=206,36

Eli ei nuo kovin kaukana toisistaan ole. Luvut ovat tietenkin vain suuntaa-antavia, niinkuin kaikki tunnusluvut.

Firstin luvut ovatkin tuosta joukosta "hitaimmat", koska sen staattinen vesilinja on lyhyt ja ilmoitettu paino realistinen. Muilla luetuilla veneillä SA/DISP 20-26 ja DISP/L ~170. Osalla painot ovat kaukana totuudesta.

Bavaria 35 Matchille tuolla on täysin väärät arvot. Ko. mitat ovat ensimmäisestä markkinointimateriaalista, jolloin vene oli vielä 34 Match. Kuulemma tuosta tehtiin muotitkin, mutta yhtään venettä ei myyty ja muotit tuhottiin. LOA ja vesilinja ovat n. 30 cm enemmän kuin tuolla.

Oleellista tuossa on huomata, että sailboatdatan arvot perustuvat suunnitteludataan tai muuten epäluotettavaan lähteeseen.

First 36.7 painona tuolla on 5804 kg. Se on aika normaali paino noille, mutta kevyimmät ovat n. 5500 kg ja yli 6 tn painoja en ole nähnyt.

Hanselle taas painona on tuolla 7200 kg. Vene-lehden testissä tuo painoi melkein tonnin enemmän (8151 kg). Mittakirjoissa painot ovat 7 tonnista ylöspäin. Lähellekään tuota pääsevät lienevät epoksirunkoisia.

Googlailin tuota hansen painoa ja haarukka todellakin on suuri. Voisi kuvitella, että noinkin automatisoidun tuotantoprosessin lopputuloksena veneen paino as such ei paljoa vaihtele. Sen sijaan tietenkin tankkien sisältö ja varusteet vaihtelevat paljonkin, mutta vaikea ymmärtää että vaihtelisi noinkin paljon? Vai onko mittalaitteet suurin virheen aiheuttaja? Jotkut toki punnitsevat runkoa, jotkut koko venettä etc, mutta luulisi että mittakirjoja varten saataisiin edes about samoja painoja?

hanno kirjoitti:

Googlailin tuota hansen painoa ja haarukka todellakin on suuri. Voisi kuvitella, että noinkin automatisoidun tuotantoprosessin lopputuloksena veneen paino as such ei paljoa vaihtele. Sen sijaan tietenkin tankkien sisältö ja varusteet vaihtelevat paljonkin, mutta vaikea ymmärtää että vaihtelisi noinkin paljon? Vai onko mittalaitteet suurin virheen aiheuttaja? Jotkut toki punnitsevat runkoa, jotkut koko venettä etc, mutta luulisi että mittakirjoja varten saataisiin edes about samoja painoja?

Lue lisää

Mittakirjojen painot eivät ilmeisesti aina perustu punnitukseen. Oman veneeni kohdalla löytyy mittakirjoja, joissa paino perustuu ilmeisesti suunnittelupainoon. Veneeni tyhjäpaino ylittää suunnittelupainon yli kymmenellä prosentilla. Myyntiesitteisiin tuli sitten jälkikäteen totuudenmukaisempi paino. Venelehden punnitus ylitti suunnittelupainon 20 prosentilla.

Minkä mittakirjan? ORC International, SRS veriferad, IRC endorsed ja suurin osa Hollannin ORC Club -mittakirjoista perustuu luotettavalla tavalla mitattuun painoon. Mittausmenetelminä ovat varalaitojen mittaus mitatulla runkomuodolla tai punnitus vaa'alla. Molemmissa tietysti voi tapahtua erilaisia virheitä ja epätarkkuuksia.

Mukamas identtisten sarjatuotantoveneiden välillä on tyypillisesti 5-10% painoeroja. Useimmat venemallit ovat selvästi (5-20%) painavampia kuin esitepaino ellei sitä sitten ole korjattu tuotannon käynnistyttyä.

Vaikeampia ovat sitten epävirallisemmat mittaukset, kuten Vene-lehden punnitukset, veneen noston tai laskun yhteydessä kuskilta saatu paino, SRS, LYS, IRC ja ORC Club jne. mittakirjojen painot, jotka voivat perustua hyvin erilaisiin mittauksiin, luuloihin, esitetietoihin ja varustuksiin mittauksen aikana.

Sitten tulee lisäksi painoerot köli- ja mastovaihtoehdoista sekä varustelusta. Useissa venemalleissa tuontantotekniikka on myös muuttunut valmistuskaaren aikana. Esimerkiksi kerrosrakenteen ja umpilaminaatin välillä, väliainetta muutettu, alipainelaminointi vs. ei jne.

>>vasta-aallokossa sen sijaan on ihan hanurista. Tasainen pohja myös kölin etupuolella läiskyttelee aallonpohjiin

Tuo ei liene Hanse eritysipiirre, vaan on varmaan kaikissa "tasainen keulapohja" veneissä, vai kuinka? Ja aika lailla läsnä tuo vasta-aallokkoon paukutus kaikissa nykyaikaisissa pystykeulaveneissä, jotka on optimoitu enemmänkin myötätuulipurjehdukseen??

Kiinnostaa siinä mielessä, että itsellä on kokemuksia vain "teräväkeulaisista" veneistä tyyliin H, Folkkari & Botnia 6. Jotka ovat kaikki ottaneet loistavan pehmeästi vasta-aallokon. Nyt olisi kuitenkin tarkoitus vaihtaa venettä ja askarruttaa nykyveneiden käytös vastatuulessa. Olisi kiva kuulla kokemuksia & neuvoja.

Meidän hieman 341:stä tuoreemmalla Hansella kryssitään usein kun kaikki muut jo moottoroi tai on satamassa. Hankala aallokko on yleensä vain toisella halssilla ja pakottaa ajamaan alemmas, mutta en nyt sanoisi että Hanse on mitenkään poikkeus. Ja sileässä vedessä saaristossa on hyvä ja nopea kryssillä vaikka silitysraudalta näyttääkin...

Samoin uudemmassa Hansessa keulakolmio on suurempi eli ST-fokka ja iso ovat lähes yhtä suuret ja tämän myötä kevyen kelin kulku on yllättävänkin hyvää. Genoaa ei edes saisikaan kun rustit laidalla.

Se on sanottava, että Hansen North Sails vakiopurjeet on todella surkeat joita ei ainakaan minun hermo kestänyt. Mutta genaakkerilla ja uusilla purjeilla homma toimii hyvin. Myös kovemmassa kelissä ja aallokossa - tosin semmoisen 8000 € köyhempänä, mutta eipä oo homma vehkeistä kiinni...

vastaanTuulta kirjoitti:

>>vasta-aallokossa sen sijaan on ihan hanurista. Tasainen pohja myös kölin etupuolella läiskyttelee aallonpohjiin

Tuo ei liene Hanse eritysipiirre, vaan on varmaan kaikissa "tasainen keulapohja" veneissä, vai kuinka? Ja aika lailla läsnä tuo vasta-aallokkoon paukutus kaikissa nykyaikaisissa pystykeulaveneissä, jotka on optimoitu enemmänkin myötätuulipurjehdukseen??

Kiinnostaa siinä mielessä, että itsellä on kokemuksia vain "teräväkeulaisista" veneistä tyyliin H, Folkkari & Botnia 6. Jotka ovat kaikki ottaneet loistavan pehmeästi vasta-aallokon. Nyt olisi kuitenkin tarkoitus vaihtaa venettä ja askarruttaa nykyveneiden käytös vastatuulessa. Olisi kiva kuulla kokemuksia & neuvoja.

Lue lisää

Tuossa onkin selkeä ero uusien C/R-veneiden ja cruisereiden välillä. C/R:ssä on paljon kapeampi keula, joka halkoo kryssillä paremmin aaltoja eikä hakkaa niin pahasti. Kyllä C/R-veneet on tehty myös kryssittäväksi. Joskus tälläkin forumilla oli kuvat Xp-38:n ja Bavaria 37:n päälaipioista. Leveyseroa on lähes metri. Vaikka pysty keula ja perä tekevät veneistä samannäköisiä, voi keulan ja perän välinen "pätkä" olla hyvinkin erilainen.