Auokonylityspalkin minimikorkeus

Kylmäsiltaa ei uskoakseni tulisi, jos palkki asennetaan kantavan sisäkuoren päälle ja sen ulkopintaan asennetaan noin 30 cm EPS-eristettä samoin kuin sisäkuorielementtienkin ulkopintaan.

Ikkuna-aukon korkeus on noin 2,5 m ja ikkunat ovat kiinteitä. Ikkunoiden karmit olisivat täysalumiiniset, koska silloin välikarmitkin olisivat vain 5 cm leveät ja niiden pitäisi kestää suurissakin ikkunaseinissä (en kyllä ole varma asiasta). Luin netistä, että Saint Gobain valmistaa jopa 3300 mm x 8000 mm suuria eristyslaseja eli välikarmejakaan ei välttämättä tarvittaisi, mutta näiden jättiläisten asentaminen ei liene ihan peruskauraa. Ikkunoiden suunta on länteen rannan suuntaan eikä puita ole edessä, joten tuulta kyllä piisaa.

Mainitsemasi lisäkustannus ei kyllä houkuttele lainkaan, koska samalle julkisivulle tulisi myös toinen noin 2,5 m korkea, mutta "vain" noin 6 m leveä ikkuna-aukko. Muut ikkunat ovatkin sitten lähinnä "ampuma-aukkoja"

Tuleeko lisäkustannus palkin hinnasta vai ehkä myös jostain muusta? Hyväksyttävä vaihtoehto voisi olla myös ehdottamasi tukipilarivaihtoehto, jos pilarit ovat suht huomaamattomia. Kuinka leveitä pilareiden tulisi suunnilleen olla?

Betonielementitkään eivät ole mikään pakkomielle, mutta ne tuntuivat varteentotettavalta vaihtoehdolta, koska niiden hinnat ovat nyt kuulemma kohtuullisia johtuen tehtaiden ylimääräisestä kapasiteetista ja rakennuksen muoto on erittäin yksinkertainen ellei jopa minimalistinen. En itse voi osallistua rakennustöihin enkä niitä valvomaankaan, joten haluasin rungon mahdollisimman nopeasti ja varmasti pystyyn.

Kiitos jälleen!

Noissa teräspalkkien asentamisessa ja niiden eristämisessä, koteloinnissa yms. Fiilauksessa menee ihan tuhottomasti aikaa ja se maksaa. Itse palkinkin hinta on sinkittynä tuhansia euroja. Mitä elementtirakentamiseen tulee, on toki seinät nopeasti pystyssä, mutta kaikki muu kestää ihan saman verran aikaa kuin muillakin rakenteilla. Esim yhden kerroksen muuramiseen harkoista menee n. Viikko. Elementit ovat saumavaluiheen kahdessa päivässä valmiit... Eli säästö huikeat muutama päivää. Hinta ei varmasti ole sen halvempi, koska esim, perustukset ovat järeämmät. Lisäksi elementeistä ei yleensä tehdä väliseiniä, joten muurari tarvitaan paikalle joka tapauksessa. Itse pidän harkkorakenteita myös laadultaa parempina ja mukautuvampina erilaisiin suunnitelmiin.

Ohje: tee harkkorunko esim. Leca, Siporex tai valuharkko. Niiltä löytyy palkkiratkaisut tietyille jänneväleille. Valitse se, jolla on pisimmät palkit ja ala hommiin. Kaikki maksavat jotakuinkin saman verran, joten muut asiat kuin hinta ratkaiseen. Unohda tuo elementtihömpötys. Siitä ei tule kuin ongelmia... Paitsi jos urakoitsija on Lemminkäinen, Skanska, YIT tms. joka elementtien kanssa muutenkin pelaa.

Asiaa... on selkeä juttu, että alle 1000 seinäneliön kohteissa elementit eivät kivipuolella kannata missään mielessä. Toki elementtitehtaat koittavat pientalopuolen kautta paikata tuotantovajetta ja myydä halvemmalla, mutta kun seinärungon neliöhinta ei pientalopuolella ole merkittävässä kustannusroolissa (alle 10% kuluista), vaan kaikki muu siinä ympärillä on se joka maksaa ja homman ratkaisee. On fakta, että betonielementtiin tuo kaikki muu maksaa enemmän pienissä erissä toteutettuna.

Pientalon runko on tosiaan järkevintä ja kustannustehokkainta tehdä harkoista ja jättää nuo valuhommat ammattilaisille isommissa kohteissa.

Joo... ei fittu mitään järkeä / syytä jos nyt ei ole henk koht bunkkeria rakentamassa. Kevytsoraharkosta tai siporexista vielä kannattaa harkita talon tekemistä mutta näistä betonielementeistä tai betonivaluharkoista... never!

Tuolla jännevälillä ja kuormalla (tarkempien tietojen puutteessa arvattu katon paino 50 kg/m2 ja lumi 200 kg/m2) tulee HEA200 taivutusjännitykseksi 456 MPa. Eli ei pärjää, ei likikään. Pelkkä taivutusjännitys tarvitsee ~HEA260. Sekään ei riitä, sillä se taipuu aivan liikaa. Yksi välitolppa olisi kovasti perusteltua.

lkvvtwhtcmpoe kirjoitti:

Tuolla jännevälillä ja kuormalla (tarkempien tietojen puutteessa arvattu katon paino 50 kg/m2 ja lumi 200 kg/m2) tulee HEA200 taivutusjännitykseksi 456 MPa. Eli ei pärjää, ei likikään. Pelkkä taivutusjännitys tarvitsee ~HEA260. Sekään ei riitä, sillä se taipuu aivan liikaa. Yksi välitolppa olisi kovasti perusteltua.

Lue lisää

Jos minun projektiani kommentoit, niin katto kannatetaan kahdesta, lähekkäin olevasta palkista, joista ulommainen on parvekkeen reunalla oleva palkki.

Jos nyt sitten vastataan alkuperäiselle kysyjälle, että HEA 300 saattaisi käydä ja se vaatii tunnetusti 290 mm tilaa. Painoa on sitten liki tonni, mikä vaikuttaa nosturin valintaan.

Alkuperäistä kysyjää tarkoitin, mutta laitoin kirjoituksesi jatkeeksi.

Älä jauha jaskaa, Eps muoteilla on taloja tehty jo yli 50 vuotta ja miljoonia.
Tietoa voi googlettaa Eps-forms ja selviää, että toimii joka puolella maailmaa, kevyesti ja edullisesti.

Haluaisin ihan mielenkiinnosta tietää mikä näissä eps harkoissa on halpaa? Itse muotti vai mikä? Mitä se muotti sitten maksaa? Käsittääkseni nämä eps-talot joudutaan levyttämään kipsilevyillä sisäpuolelta? Onko se jotenkin halvempaa kuin tasoitus ja maalaus?

mikäsittenonhalpaa kirjoitti:

Haluaisin ihan mielenkiinnosta tietää mikä näissä eps harkoissa on halpaa? Itse muotti vai mikä? Mitä se muotti sitten maksaa? Käsittääkseni nämä eps-talot joudutaan levyttämään kipsilevyillä sisäpuolelta? Onko se jotenkin halvempaa kuin tasoitus ja maalaus?

Lue lisää

Ei sitten mitään. Styroxi muotti maksaa itse asiassa enemmän kuin betonivaluharkko. Tuo epsin edullisuus on huuhaa markkinointia kuten koko tuotekin. Ihme että siitä saa edes rakentaa. Esim . Sähköjohdotukset roilotetaan eristeen sisään, mikä on säädösten vastaista ja tulee aiheuttamaan ongelmia kun johdot ne vaan kuumenevat käytössä. Myös tuo levytys on pöhköä hommaa, samoin rappausten olen nähnyt ropisevan jo 10-15 vuoden paikkeilla kun oikeissa kivitaloissa menee 50 vuotta helposti.

... jos otetaan eristyskyky huomioon!!! Normi harkoilla päästään 0.15 u-arvoihin seinässä helposti. Epsillä sinne 0.10 luokkaan. Tuo hyöty on lämmityskustannuksissa sellaisen 200-300kW luokkaa, eli puhutaan parista kymmenestä eurosta jos sähköllä tuo eron kuroo kiinni. 50 vuodessa säästöä tulisi huimat tuhat euroa... Hui!!! Ei taida kannatta tuota riskiä ottaa =))))

Ja mihinköhän ilmatiiveyslukuihin näissä, usein puuyläpohjaisissa epsihökkeileissä päästään... päästäänkö edes alle kahden.? Aivan huuhaata tuo kylmäsillattomuus tai aukonylitysten vaivattomuus. Olen sellaisia tukirakennelmia nähnyt eps-talojen aukoissa, että kiljuen laittaisin valmiin palkin aukon ylitykseen kuin noita tukia nysväisin. Melko rajoitettua on epsitaloissa myös ikunan sijoittaminen rakenteessa/aukossa jos ei halua sen huurtuvan. Pyytäisin kainosti kaikkia eps harkkoja myyviä/maahantuovia lopettamaan toimintansa ja kivitalojen maineen pilaamisen. Kivitalon kanssahan tuolla ei ole mitään tekemistä edes.

Eikös noiden CE - merkintäkin pitänyt jo mitätöidä uusien EU standardien myötä kun eps harkoissa käytettävät palosuoja-aineet sisältävät myrkyllisiä ja syöpää aiheuttavia kemikaaleja? Aivan turhan riskialtista ja pöhköä valaa styroximuotteihin paikalla talon seinät. Mikään rappaus ei varmasti pysy jos alat rappaamaan ennenkuin märkä betonilitku muotin sisällä on kuivunut riittävästi = vähintään vuosi, jos koskaan siellä muovin sisällä.

Noita muotteja kun ei uskalla oikein vibratakaan, niin muottien sisään jää ilmataskuja, joissa betonia ei ole lainkaan.... Melkoisen riskialtista ja huonoa rakentamiskulttuuria viljellään näiden epsiharkkojen ympärillä, sanon minä.

Rakentamisen keveys my ass. Luuletko oikesti että ihmiset itse oman runkonsa nostelevat? Eiköhän se ole urakoitsijan ongelma jos sellainen siitä halutaan tehdä... Ja kyllä nuo urakoitisijat jaksavat vielä oikeita harkkoja nostella.

Aikojen kiristyessä hartiapankkirakentaminen yleistynyt räjähdysmäisesti, ylimielisillä urakoitsijoilla ja kusettajilla jo pahasti työpulaa.
Muissa Euroopan maissa kiviä nostellaan nostureilla, ainoastaan Suomessa joku hullu noita selänmurskaaja harkkoja punnertaa.
Sitten on vielä BauHerr , joka tekee kaiken itse, eikä maksa kenellekkään.
Urakoitsijankin voi päästää helpommalla ja lopputuloskin parempi.

Insinöörihkieidippa kirjoitti:

Ja mihinköhän ilmatiiveyslukuihin näissä, usein puuyläpohjaisissa epsihökkeileissä päästään... päästäänkö edes alle kahden.? Aivan huuhaata tuo kylmäsillattomuus tai aukonylitysten vaivattomuus. Olen sellaisia tukirakennelmia nähnyt eps-talojen aukoissa, että kiljuen laittaisin valmiin palkin aukon ylitykseen kuin noita tukia nysväisin. Melko rajoitettua on epsitaloissa myös ikunan sijoittaminen rakenteessa/aukossa jos ei halua sen huurtuvan. Pyytäisin kainosti kaikkia eps harkkoja myyviä/maahantuovia lopettamaan toimintansa ja kivitalojen maineen pilaamisen. Kivitalon kanssahan tuolla ei ole mitään tekemistä edes.

Eikös noiden CE - merkintäkin pitänyt jo mitätöidä uusien EU standardien myötä kun eps harkoissa käytettävät palosuoja-aineet sisältävät myrkyllisiä ja syöpää aiheuttavia kemikaaleja? Aivan turhan riskialtista ja pöhköä valaa styroximuotteihin paikalla talon seinät. Mikään rappaus ei varmasti pysy jos alat rappaamaan ennenkuin märkä betonilitku muotin sisällä on kuivunut riittävästi = vähintään vuosi, jos koskaan siellä muovin sisällä.

Noita muotteja kun ei uskalla oikein vibratakaan, niin muottien sisään jää ilmataskuja, joissa betonia ei ole lainkaan.... Melkoisen riskialtista ja huonoa rakentamiskulttuuria viljellään näiden epsiharkkojen ympärillä, sanon minä.

Lue lisää

Tuskin olet koskaan rakentanut Eps-muoteilla, kun kaikki tekstisi on täyttä mutua.

Näyttäisi sitten ainakin sinun tiedoissasi oleva pari aukkoa, et näköjään tiennytkään kaikkea.
Kiinnittämisen arvostelusta voi päätellä, että tiedoissasi olikin suuria aukkoja , vaikka jossain palstalla retostelit, että koulutusta löytyy.
Äly tuleekin syntyessä, ei sitä pahemmin pysty kouluttamaan. Jos vielä suu on suurempi, kuin järki , niin neuvoisin tekemään välillä töitä, eikä roikkumaan palstalla tyhmiä kirjoittelemassa.

Eps myyjä ottaa ja kiehuu... kyllä minäkin noin paskaa tuotetta jos joutuisin myymään... ja muuten tiedoksesi, että hartiapankkirakentaminen on nimenomaan vähentynyt ja reilusti siellä missä kivitaloja rakenetaan... ai niin eps talo ei ole kivitalo!

Kuten ehdotitte harkot saattavat olla parempi vaihtoeto betonielementeille. Arkkitehtuurin lisäksi haluan myös rakenteiden olevan mahdollisimman yksinkertaisia, mutta näkymien takia rannan puoleisen julkisivun ikkunoiden on kuitenkin oltava suuria. Kommentienne perusteella voisi olla perusteltua käyttää aukkojen ylityksiin kalliiden ja työläiden teräspalkkien sijaan samoja muuaallakin seinissä käytettyjä harkkoja tosin palkeiksi raudoitettuina. Siksi voin siis unohtaa suosiolla jopa 8 m leveät aukot, mutta tämän ei pitäisi olla suuri ongelma.

Uutena vaitoehtona olisi pari 3,5 m leveää ja 2,5 m korkeaa aukkoa, joiden väliin tulisi muuallakin seinissä käytetyistä harkoista tehty noin 40 cm leveä kantava pilari, joten tässä tapauksessa palkkien toisilla päillä olisi tukipintaa vain noin 20 cm. Lisäksi olisi yksi 4,8 m leveä ja 2,5 m korkea aukko. Aukkojen sisään ei tulisi kantavia pilareita näkymiä pilaamaan. Kuormat säilyisivät ennallaan eli sisäpuolella puisten harjaristikoiden jännevälit ovat noin 10 m, joiden kuormista ymmärtääkseni puolet tulisi näiden palkkien varaan ja toinen puoli vastakkaisen seinän varaan. Lisäksi ulkopuolelle tulee noin 3 m syvä räystäsuloke, jota ei tueta muualta. Täten ymmärtääkseni palkeille tulisi kuormaa per metri noin (10 / 2 3) * (50 kg 250 kg) = 2,400 kg mikäli siis ymmärsin kuormien laskemisesta yhtään mitään.

Yksinkertaisuuden nimissä käyttäisin mielelläni samoja harkkoja sokkelista päätykolmioihin asti ml. myös aukonylityspalkit. Lukemani perusteella tämä onnistuu ainakin valueriste-, EPS-, kevytsora- ja mahdollisesti myös kevytbetoniharkoilla.

EPS-harkoilla on erinomaiset U-arvot, mutta EPS pinnassa ei mielestäni sovi kivitaloon (aivan subjektiivisesti fiilispohjjalta). Kevytbetoniharkot kiehtovat kaikessa yksinkertaisuudessaan yksiaineisina, mutta palstan mukaan nämä ovat "höttöä" eivätkä sovi edes sokkeleiin (tämäkin ihan vain fiilisjuttu). Kevytsoraarkot lienevät ehkäpä edullisimpia, mutta ovat kevytbetoniin verattavaa "höttöä" (jälleen fiilispohjalta). Kaikista harkkotyypeistä saa varmasti lähes yhtä hyvän lopputukoksen, mutta nyt kiinnostaisi erityisesti valueristeharkot. Maallikosta valueristeharkkorakenne vaikuttaisi EPS-eristeisten sandwich-betonielementtien kaltaiselta sillä erotuksella, että sänkkäreiden ulkopuoliset näkyvät saumat jäisivät pois. Ainakin Lammilla on ilmeisesti liittoprofiileja, joilla aukonylityspalkkien tekeminen voisi onnistua yksinkertaisesti latomalla aukkojen yläpuoliset harkot näiden profiileiden päälle.

Kuinka monella harkkokerroksella onnistuu kyseisten aukoylityspalkkien tekeminen esim Lammin tai Lakan valueristeharkoilla (kaksi kerrosta olisi opimaalinen, koska kolme kerrosta vaatisi jo palkkikolot kattoristikoihin ja neljä kerrosta ei onnistuisi korottamatta rakennusta)?

Jos kaksi harkkokerrosta ei riitä, niin voisiko esim. joidenkin kattoristikoiden sijoittelulla aukkojen ulkopuolelle mahdollisesti keventää aukkojen kannattamaa kuormaa niin, että sillä olisi oleellista merkitystä?

Riittääkö kahden kapeamman aukon välissä oleva 40 cm leveä harkkopilari tukipinnaksi aukonylitysplakeille?

Jos näiden aukonylityspalkkien tekeminen ei ole mahdollista valueristeharkoilla, niin olisiko joku toinen harkkotyyppi sopivampi tähän tarkoitukseen?

Turhien kommentien välttämiseksi tässä vaiheessa edelleen vain luonnostelen ja rakennesuunnittelija kyllä suunnittelee lopulliset rakenteet aikanaan.

Kiitos jälleen!

Aloittelija kirjoitti:

Kuten ehdotitte harkot saattavat olla parempi vaihtoeto betonielementeille. Arkkitehtuurin lisäksi haluan myös rakenteiden olevan mahdollisimman yksinkertaisia, mutta näkymien takia rannan puoleisen julkisivun ikkunoiden on kuitenkin oltava suuria. Kommentienne perusteella voisi olla perusteltua käyttää aukkojen ylityksiin kalliiden ja työläiden teräspalkkien sijaan samoja muuaallakin seinissä käytettyjä harkkoja tosin palkeiksi raudoitettuina. Siksi voin siis unohtaa suosiolla jopa 8 m leveät aukot, mutta tämän ei pitäisi olla suuri ongelma.

Uutena vaitoehtona olisi pari 3,5 m leveää ja 2,5 m korkeaa aukkoa, joiden väliin tulisi muuallakin seinissä käytetyistä harkoista tehty noin 40 cm leveä kantava pilari, joten tässä tapauksessa palkkien toisilla päillä olisi tukipintaa vain noin 20 cm. Lisäksi olisi yksi 4,8 m leveä ja 2,5 m korkea aukko. Aukkojen sisään ei tulisi kantavia pilareita näkymiä pilaamaan. Kuormat säilyisivät ennallaan eli sisäpuolella puisten harjaristikoiden jännevälit ovat noin 10 m, joiden kuormista ymmärtääkseni puolet tulisi näiden palkkien varaan ja toinen puoli vastakkaisen seinän varaan. Lisäksi ulkopuolelle tulee noin 3 m syvä räystäsuloke, jota ei tueta muualta. Täten ymmärtääkseni palkeille tulisi kuormaa per metri noin (10 / 2 3) * (50 kg 250 kg) = 2,400 kg mikäli siis ymmärsin kuormien laskemisesta yhtään mitään.

Yksinkertaisuuden nimissä käyttäisin mielelläni samoja harkkoja sokkelista päätykolmioihin asti ml. myös aukonylityspalkit. Lukemani perusteella tämä onnistuu ainakin valueriste-, EPS-, kevytsora- ja mahdollisesti myös kevytbetoniharkoilla.

EPS-harkoilla on erinomaiset U-arvot, mutta EPS pinnassa ei mielestäni sovi kivitaloon (aivan subjektiivisesti fiilispohjjalta). Kevytbetoniharkot kiehtovat kaikessa yksinkertaisuudessaan yksiaineisina, mutta palstan mukaan nämä ovat "höttöä" eivätkä sovi edes sokkeleiin (tämäkin ihan vain fiilisjuttu). Kevytsoraarkot lienevät ehkäpä edullisimpia, mutta ovat kevytbetoniin verattavaa "höttöä" (jälleen fiilispohjalta). Kaikista harkkotyypeistä saa varmasti lähes yhtä hyvän lopputukoksen, mutta nyt kiinnostaisi erityisesti valueristeharkot. Maallikosta valueristeharkkorakenne vaikuttaisi EPS-eristeisten sandwich-betonielementtien kaltaiselta sillä erotuksella, että sänkkäreiden ulkopuoliset näkyvät saumat jäisivät pois. Ainakin Lammilla on ilmeisesti liittoprofiileja, joilla aukonylityspalkkien tekeminen voisi onnistua yksinkertaisesti latomalla aukkojen yläpuoliset harkot näiden profiileiden päälle.

Kuinka monella harkkokerroksella onnistuu kyseisten aukoylityspalkkien tekeminen esim Lammin tai Lakan valueristeharkoilla (kaksi kerrosta olisi opimaalinen, koska kolme kerrosta vaatisi jo palkkikolot kattoristikoihin ja neljä kerrosta ei onnistuisi korottamatta rakennusta)?

Jos kaksi harkkokerrosta ei riitä, niin voisiko esim. joidenkin kattoristikoiden sijoittelulla aukkojen ulkopuolelle mahdollisesti keventää aukkojen kannattamaa kuormaa niin, että sillä olisi oleellista merkitystä?

Riittääkö kahden kapeamman aukon välissä oleva 40 cm leveä harkkopilari tukipinnaksi aukonylitysplakeille?

Jos näiden aukonylityspalkkien tekeminen ei ole mahdollista valueristeharkoilla, niin olisiko joku toinen harkkotyyppi sopivampi tähän tarkoitukseen?

Turhien kommentien välttämiseksi tässä vaiheessa edelleen vain luonnostelen ja rakennesuunnittelija kyllä suunnittelee lopulliset rakenteet aikanaan.

Kiitos jälleen!

Lue lisää

Kaikilla harkoilla ja ratkaisuilla onnistuu ja kaikilla on tehty. Itse olen tehnyt kevytsora- ja kevytbetoniharkoilla, elementeillä ja valuharkoilla taloa. Helpoiten nuo aukonylitykset onnistuvat kevytbetonirakenteen kanssa, koska siitä saa valmiit palkit tehtaalta. Jos taas runko muuten on simppeli, on valuharkko ihan ok ratkaisu. Kevytsoraharkoja käytän mieluiten perustuksissa, joita ei tarvitse rapata. Mittatarkkuus kun niissä on mitä on ja paksu muuraussauma kun on niin p-mäinen pinnottaa. Sanoisin näin, että mitä vaikeampi kohde, sitä kannattavampaa se on toteuttaa helposti muokattavasta kevytbetonista. Unohda nuo höttöpuheet yms... Ne ovat markkinamiesten höpötyksiä. Siporex on ihan hemmetin hyvä rakennusmateriaali, ehkä paras ratkaisu pientaloon, vaikka onkin hieman kallis ja vaikeasti saatavissa Suomesta. Virosta rautakauppojen kautta pystyy kyllä hyvin tilaamaan Aerokin kevytbetoniharkkoja ja palkkeja, joten reissu sinne kannattaa kyllä tehdä ja ostaa muita tarvikkeita samalla.