Oi aika entinen, kun saimme lukea
ja mennä mukaan ystäväin aatoksiin.
Monet tunnelmat voitiin sanoiksi pukea
oli herttaista kuiskailut unelmiin.
Kuka riemulla ylisti syksyn taikaa
kuka kodin ja lämmön piiriä.
Sai lukija iloa pitkäksi aikaa, kerran
Pirtissäkin hyppeli hiiriä.
Runotallin oveen nyt seppeleen laitan
sen naulalla oveen lyön.
Monta muistojen kukkaa kranssihin taitan
kuu hohtaen valaisee tummuvan yön.
ja mennä mukaan ystäväin aatoksiin.
Monet tunnelmat voitiin sanoiksi pukea
oli herttaista kuiskailut unelmiin.
Kuka riemulla ylisti syksyn taikaa
kuka kodin ja lämmön piiriä.
Sai lukija iloa pitkäksi aikaa, kerran
Pirtissäkin hyppeli hiiriä.
Runotallin oveen nyt seppeleen laitan
sen naulalla oveen lyön.
Monta muistojen kukkaa kranssihin taitan
kuu hohtaen valaisee tummuvan yön.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mare Nostrum
Surun kyyneleet rannalla seisojan
saa rannat taivaankin raivoon
kuin liian julma ois näky aallon
ennen kauneimman sinisen altaan
vierikää kyyneleet muistoksi heidän
jota aallot jo keinuen kantaa
kääntyen kotiin on kädessä kivi
hiljaa rintaansa vasten sen painaa.
Ei rintoja eikä merta vaan tuolta apu tulee:
http://www.pmail.com/
Kuin keinuen kiidän ma pilvilaivaa
tuoll' alla siniaallokko soutaa..
Jo aurinko valaisee kaukaista rantaa
näen delfinein seuraavan vanassaan
Hiekkaiset särkät ja ruohikot vaihtuu
korkeuteen kun kiidän
jää taaksein jo maa
ja alati laulavat merien kehdot
on nousua aamuun rannattomaan
Säteet lehvien lomasta valaisi pesän
kun aamulla aurinko nousi.
Se tyhjänäkin on muistona kesän
puunoksilla tuuli kun sousi.
Ol huolella emo niin muotoillut
ja kumppani varpuja tuonut.
Pesän heinillä pehmeillä vuorannut
Kevät auringon lämpöään suonut.
Nyt poikueet monet jo lennähtäneet
mutt emo taas keväällä kerran.
Se kiirehtii ettei ois vallanneet
pesää somaa rouvan ja herran.
Pesä keinuuvi vankasti oksalla puun
syystuulet kun metsässä pauhaa.
Vain valkean höyhenen leijunta tuo
sadun muistoista - jostakin kaukaa.
Niin kaunista:)
Kiitos Himmelsauge :)
Tuo runo sai alkunsa Pegasoksen kreikkalaisesta
mytologiasta, luin sen jossakin. Jäi mieleen ja syntyi
nyt kotimaan versiona.
Olen muutenkin kansantarujen lumoissa joskus
Kalevalankin ajoittain.
Huh,v asta palasin kotiin,
sain kuin sainkin nyt kaikki toimitettavat
näin arkipäivänä.
Kamalan paljon liittyy asuinalueen muuttoon,
kotona sain käydä läpi joka paikan
kun lämpökynttiläpakkauksen
näin taatusti hiljattain:D onneks en palelemisen
vuoki etsinyt,..nyt onkin rauhallinen kahvihetki.
eilen katettiin pöytä linnuille
västäräkki riemuitsi keväästä
ihan äsken aurasivat muuttolinnut tien etelään
kirsikkapuun lehdet punastuivat kainosti
syystuulen kutsuessa ne tanssin pyörteisiin
tänään sulkevat muurahaiset kekojensa ovet
koivu riisuu lehtensä
väsyneet airot aitassa soutajaa vailla
veneen nukahtaessa rannalle
kynttilöiden syttyessä istahtavat
rahanvaihtajat
temppelin portille
Oi kuinka ihana luonnon näkemys, kuin Psalmeista! Nehän kuuluvat maailman kauneimpaan runollisuuteen!
Yön jälkeen
Silloin kun unelmoin
minun köyhyyteni
muuttuu yltäkylläisyydeksi.
Yksinäisyyteni rakkaudeksi
ja heikkouteni minussa
saa vahvat siivet.
Ja jokaisella matkallani
minä kohtaan rakkauteni
yhä uudestaaan.
hieno runo,,
-
tuhon voi samaistua,,,