milloin velat vanhenee?

Vanhentumissäännöt ovat systeemejä joita ei ymmärrä kukaan muu kuin erikoislakimies. Ei edes ulosoton työntekijät sitä ymmärrä saati sitten tavallinen maallikko.
Velat tulevat ja menevät sinne ja tänne moneen kertaan.
Herää kysymys: kuinka monesti tässä systeemissä pystytään huijaamaan ja rahastamaan ylimääräistä velalliselta.
Entäpä sitten ylim. vapaakuukauden pyytäminen. Jos UO-mies epää sen ja käytät valitusmahdollisuuttasi, on vastausta turha odottaa ainakaan puoleen vuoteen. Rahasi on ulosotossa jömmassa ja siellä toivotaan että unohtaisit koko asian.
Kaiken kaikkiaan koko systeemistä on tehty sellainen ikään kuin velallinen ei olisi ihminen vaan robotti, kone, epäihminen.

Mä ihmettelen vaan sitä että miksi velkojen vanhentuminen ei ole saman tien laitettu 50-100 vuotta?
Mahtaakohan kokoomusperintä-hallitus suunnitella tätä?Se olis niin tyypillistä suomalaisuutta.

En sano että nykyisin velallisen asema olisi loistava, mutta ennen oli paljon huonommin.

Ei ollut velan enimmäiskestoa jonka jälkeen vanheni, vaan velat olivat kirjaimellisesti ikuisia ja normaali vanhentumisaikakin oli 10 vuotta. Ulosotto vei enemmän tuloista, ja saattoi lisäksi ihan oikeasti ulosmitata jopa huone- tai työkaluja pakkohuutokauppaan varsin pienistäkin veloista.

Ylivelkaantuneen oli hankala saada vielä 90-luvulla velkajärjestelyä, ja jos yritys joutui konkurssiin, sille etsittiin aina syyllinen, ja kun pesänhoitaja oli löytänyt syyllisen, niin syylliseksi löydetyn yrittäjän haasteet jatkuivat keskusteluilla poliisin talousrikostutkinnassa.

Perintäoikeuden lisäksi velka liittyi myös perintöoikeuteen, eli velan saattoi aikaisemmin periä kuolinpesän mukana jos sekaantui pesän hoitoon edes ottamalla muistoesineen. Nykyään täysin varattomassa kuolinpesässä riittää että lähettää perunkirjoituksen velkojille, ja ylivelkaantuneen pesän voi luovuttaa konkurssiin varsin helposti.

Velkojon korot olivat paljon nykyistä kovemmat ja samoin kulut.

Parempaan suuntaan on siin koko ajan menty, ja hyvä niin, kun yhteiskunta on nykyisin sellainen että toimitaan luotolla useilla eri sektoreilla, ja ylivelkaantuminen on liiankin helppoa.

Tämä on vähän hankala yhtälö, sillä pitää huomioida myös velkojien oikeudet, sillä jos velan suoja menee kovin heikoksi, niin seurauksena velan hinta nousee, kun riskit hinnoitellaan velan hintaan. Eli kuluttajat joutuvat maksamaan sitten enemmän joko korkoita tai kuluina, kun ottavat velkaa, koska velkojat haluavat minimoida riskinsä.

Mutta kaukana ollaan esimerkkimaamme USA:n ulosottosysteemistä.
Ja silti siellä vielä luottoa saa halvempaan hintaan kun Suomessa.Omituista.
Joku tässä mättää.

Olisko se että luotonantajat ovat kauppaamassa VIELÄKIN kovin helpoin perustein näitä koronkiskurilainoja.Siis itse ahneuksissaan antavat lainoja kevein perustein.

TV:ssäkin yks pulju mainostaa vippejään TÄNÄÄNKIN kokonaisprosentilla joka on yli 100% vaikka lakihan muutui pari vuotta sitten muistaakseni 51%:iin.
Joten ylikorkeat on korot vaikka ulosottovelallista on helpotettu.
Luottoja saa mun puolesta kaupata vaikka 500%:n korolla kunhan näistä veloista pääsemistä helpotettas.
Ja jos noita luottoja kaupataan vaikka 500%:n korolla niin eiköhän ihmisetkin harkitse tarkemmin tarvitseeko niitä vai ei.
Laillistettua koronkiskontaa koko luottojärjestelmä.

"Mutta kaukana ollaan esimerkkimaamme USA:n ulosottosysteemistä."
En tunne tätä USA:n uo-systeemiä muuten kuin mitä tv:stä olen nähnyt näiden aktiivisten ja agressiivisten repo-miesten toimintaa, ja minusta se ainakaan ei ole parempi tapa mitä Suomessa.

Ehkä amerikasta kannattaa ottaa mallia näiden konkurssin tehneiden yrittäjien kohtelussa, ja myös tämä muista lainoista erillinen asuntolaina on jossain määrin hyvä, eli asuntolainasta pääsee eroon, kun vain palauttaa avaimen pankille, tosin kansantaloustieteilijöiden mukaan se oli yksi pankkiromahduksen perustekijöistä muutama vuosi sitten.

"Ja silti siellä vielä luottoa saa halvempaan hintaan kun Suomessa.Omituista."
Isot rahoitusfirmat pystyvät pyörimään tosi pienillä katteilla.

Tarkoitin tällä yhteiskunnan pyörimisellä luotolla myös sitä että on paljon palveluja jotka toimivat tosiasiallisesti luotolla, eli lasku maksetataan jälkikäteen esim. osamaksulla tai puhelin- tai luottokorttimaksun kautta, eikä niin että maksettaisiin ensin käteisellä tai vastaavalla, ja sen jälkeen saisi vasta tuotteen tai palvelun.

Minustakin pikavipit ja yksityinen pysäköinnin valvonta yhdistettynä näihin liittyvään aika villiinkin perintäbisnekseen ovat sellaisia liiketoiminnan muotoja joista voitaisiin luopua kokonaan, samoin puhelinmyynnistä.