Millaista on HYVINVOINTI resurssiviisaassa Heinolassa? Kun lukee Heinolan kaupungista Suomi 24:sta " Paikkakunnat, Heinola " ja Heinolan kaupungin kotisivuilta projektista "Tule mukaan rakentamaan hyvinvoipaa tulevaisuuden Heinolaa" niin kohtaa kaksi täysin erilaista todellisuutta.
Projektilaiset ovat istuneet seminaareissa, palavereissä ja työryhmissä. On "lyöty viisaat päät yhteen" konsulttiyritys Tamoran johdolla HEINOLAN kehittämisessä TYÖTÄ TEKEMÄLLÄ,
- MAINEKUVA, - HYVINVOINTI, - RESURSSIVIISAS...
Ne iki-ihanat yhdessä kehittämisen foorumit ovat erilaisia kuin mitä voi lukea yhdessä kehittämisestä täällä Suomi24:ssa Heinolasta.
Hyvinvoinnista em. projektissa todetaan esimerkiksi: "Heinola - hullujen ideoiden kaupunki, jossa nauravat asukkaatkin. Meillä ei valita kukaan".
JEP. JEP. Kukaan ei valita - ei ainakaan Suomi24:ssa? Heinolan kaupungin hallinto- ja kehitysjohtaja toteaa (resurssiviisaassa Heinolassa?) Toteutetaan hullut: valtuutetut tanssittamaan vanhuksia jne. Entinen kokoomusjohtakin totesi aikanaan hyvää sosiaalipolitikkaa olevan sen, kun naapurin poika vie mummon tanssihin... joten tanssi-ideakin vanha.
Resurssiviisaita tavoitteita (sopivat joka ainoaan Suomen yli 300 kuntan): Aktiivinen ja suunnitelmallinen viestintä ja monipuolinen markkinointi, toimivat palveluketjut koko kaupungissa, talouden tasapaino ja resurssien tehokas hyödyntäminen, toimiva yhteistyö ja tehokas asioiden valmisteluprosessi...
Hyvinvointihyötyä on pystyttävä tuottamaan maksimaalisesti...
Innovaativaisuuden tärkein resurssi on niukkuus...
Tarkoitus on löytää toimenpiteitä ja tavoitteita...
Työtä pitää rikastaa...
Työtä rikastetaan - työ ei enää kapene ja köyhdy...
Henkilöstön terveyttä hallinto- ja kehitysjohtaja edistäisi esimerkiksi: sähköiset työpöydät. Aina kun hankitaan uusia kalusteita, hankitaan sähköisiä pöytiä.
Sen lisäksi tietenkin... että toteutetaan hullut: valtuutetut tanssittamaan vanhuksia.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kommentoi:
"Hyvinvointiin kuuluu hyvät palvelut. Asukasystävällinen kouluverkko, hyvät terveyspalvelut, hyvät vapaa-ajan palvelut (liikunta, kulttuuri ym.) Ja näiden mainostaminen yrityksille ja tuleville kaupunkilaisille. Muuttaja harvoin katsoo, mikä veroäyri on kunnassa, mutta hän katsoo, onko lapsille hyviä kouluja ja miten päivähoito järjestyy. Eläkeläismuuttajat katsovat senioripalveluja. Pääkaupunkiseudulta muuttavat arvostavat myös edullisia asuntoja ja hyvää liikunta- ja kultuuritarjontaa. Näistä pitää pitää kiinni ja niistä pitää osata kertoa."
Miksi sitten TAVOITTEENA on, että noin 25 perhettä vuodessa ei muuta pois Heinolasta?
Kerrotaanko muuttajille, että homekoulujen vuoksi lapset käyvät koulua ahtaissa väistötiloissa, jotka tulevat kaupungille kalliiksi. Rullan päiväkoti (vuorotyöläisille) on purettu, koska tontti tarvittiin vanhustentaloa varten. Sairaalan leikkaussali -toiminta aiotaan lopettaa ja erikoissairaanhoito on haettava Lahdesta. Kerrotaanko, että Heinolassa on Seppälän lisäksi pari vaatekauppaa, mutta runsaasti tyhjiä liiketiloja, kun toiminta on loppunut. Lahteen siirtyy paitsi valtion palveluja myös yksityisiä pienyrittäjiä. Kerrotaanko, että veroäyri on korkea (turha sitä on netistä katsoa) kun hallinnon menot lähenevät kunnallisverokertymää.
Valtuuston tanssihalujen sijaan voisimme kertoa muuttajille tämän vaalikauden valtuutettujen ponnisteluista RESURSSIVIISAASSA Heinolassa. Edellisen valtuuston valitsema kaupunginjohtaja erotettiin epäluottamuksesta. Pian kaupunginjohtajan erottamisen jälkeen erotettiin epäluottamuksesta myös kaupunginhallitus. Kaupunginjohtajan erottaminen tuli maksamaan veronmaksajille "maltaita": vuoden johtajasopimuksen palkka, oikeuskulut eri oikeusasteissa jne. Kerrotaanko, että Heinolassa on suurtyöttömyys, joka kolmas nuori on työtön ja pitkäaikaistyöttömyyden huonosta hoidosta kaupunki palauttaa Kelalle työllisyysmäärärahoja noin kaksi miljoonaa.
Resurssiviisaassa Heinolassa tehdään toisella tavalla... todetaan Heinolan ja konsulttiyhtiö Tamoran projektissa:
PAKOLAISTEN vastaanottaminen.
Kirjastoon tulevaisuuskioski. Sieltä jaetaan pakolaisille kummiperheitä, jotka auttavat pakolaisia. Tekeminen siis Heinolan omissa käsissä, ei niin, että valtio sanoo miten tehdään.
Onkohan resurssiviisaassa Heinolassa pohdittu, miten hoidetaan PAKOLAISTEN asioita? Valtio rahoittaa kolmen vuoden kotouttamisen ja sen jälkeen kunnat huolehtivat koteutetuista muuttajista. Onko yritysten, Jyränkölän setlementin tai esim. vapaaehtoisryhmien kanssa suunniteltu tehtäväksi aiesopimusta, miten muuttajat aiotaan työllistää. Heinolalaiset järjestöt kokoontuivat suunnittelemaan KYLÄTALOA, jossa voisivat toimia sekä entisten että uusien jäsenien kanssa yhteistyössä Heinolan kehittämiseksi. Kylätalosta on tehty myös valtuustoaloitteita, jotka eivät resurssiviisaita päättäjiä ole kiinnostaneet. Olisiko resurssiviisasta tukea heinolalaisia järjestöjä pakolaisasiankin vuoksi KYLÄTALOLLA?
Projektilaiset ovat istuneet seminaareissa, palavereissä ja työryhmissä. On "lyöty viisaat päät yhteen" konsulttiyritys Tamoran johdolla HEINOLAN kehittämisessä TYÖTÄ TEKEMÄLLÄ,
- MAINEKUVA, - HYVINVOINTI, - RESURSSIVIISAS...
Ne iki-ihanat yhdessä kehittämisen foorumit ovat erilaisia kuin mitä voi lukea yhdessä kehittämisestä täällä Suomi24:ssa Heinolasta.
Hyvinvoinnista em. projektissa todetaan esimerkiksi: "Heinola - hullujen ideoiden kaupunki, jossa nauravat asukkaatkin. Meillä ei valita kukaan".
JEP. JEP. Kukaan ei valita - ei ainakaan Suomi24:ssa? Heinolan kaupungin hallinto- ja kehitysjohtaja toteaa (resurssiviisaassa Heinolassa?) Toteutetaan hullut: valtuutetut tanssittamaan vanhuksia jne. Entinen kokoomusjohtakin totesi aikanaan hyvää sosiaalipolitikkaa olevan sen, kun naapurin poika vie mummon tanssihin... joten tanssi-ideakin vanha.
Resurssiviisaita tavoitteita (sopivat joka ainoaan Suomen yli 300 kuntan): Aktiivinen ja suunnitelmallinen viestintä ja monipuolinen markkinointi, toimivat palveluketjut koko kaupungissa, talouden tasapaino ja resurssien tehokas hyödyntäminen, toimiva yhteistyö ja tehokas asioiden valmisteluprosessi...
Hyvinvointihyötyä on pystyttävä tuottamaan maksimaalisesti...
Innovaativaisuuden tärkein resurssi on niukkuus...
Tarkoitus on löytää toimenpiteitä ja tavoitteita...
Työtä pitää rikastaa...
Työtä rikastetaan - työ ei enää kapene ja köyhdy...
Henkilöstön terveyttä hallinto- ja kehitysjohtaja edistäisi esimerkiksi: sähköiset työpöydät. Aina kun hankitaan uusia kalusteita, hankitaan sähköisiä pöytiä.
Sen lisäksi tietenkin... että toteutetaan hullut: valtuutetut tanssittamaan vanhuksia.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kommentoi:
"Hyvinvointiin kuuluu hyvät palvelut. Asukasystävällinen kouluverkko, hyvät terveyspalvelut, hyvät vapaa-ajan palvelut (liikunta, kulttuuri ym.) Ja näiden mainostaminen yrityksille ja tuleville kaupunkilaisille. Muuttaja harvoin katsoo, mikä veroäyri on kunnassa, mutta hän katsoo, onko lapsille hyviä kouluja ja miten päivähoito järjestyy. Eläkeläismuuttajat katsovat senioripalveluja. Pääkaupunkiseudulta muuttavat arvostavat myös edullisia asuntoja ja hyvää liikunta- ja kultuuritarjontaa. Näistä pitää pitää kiinni ja niistä pitää osata kertoa."
Miksi sitten TAVOITTEENA on, että noin 25 perhettä vuodessa ei muuta pois Heinolasta?
Kerrotaanko muuttajille, että homekoulujen vuoksi lapset käyvät koulua ahtaissa väistötiloissa, jotka tulevat kaupungille kalliiksi. Rullan päiväkoti (vuorotyöläisille) on purettu, koska tontti tarvittiin vanhustentaloa varten. Sairaalan leikkaussali -toiminta aiotaan lopettaa ja erikoissairaanhoito on haettava Lahdesta. Kerrotaanko, että Heinolassa on Seppälän lisäksi pari vaatekauppaa, mutta runsaasti tyhjiä liiketiloja, kun toiminta on loppunut. Lahteen siirtyy paitsi valtion palveluja myös yksityisiä pienyrittäjiä. Kerrotaanko, että veroäyri on korkea (turha sitä on netistä katsoa) kun hallinnon menot lähenevät kunnallisverokertymää.
Valtuuston tanssihalujen sijaan voisimme kertoa muuttajille tämän vaalikauden valtuutettujen ponnisteluista RESURSSIVIISAASSA Heinolassa. Edellisen valtuuston valitsema kaupunginjohtaja erotettiin epäluottamuksesta. Pian kaupunginjohtajan erottamisen jälkeen erotettiin epäluottamuksesta myös kaupunginhallitus. Kaupunginjohtajan erottaminen tuli maksamaan veronmaksajille "maltaita": vuoden johtajasopimuksen palkka, oikeuskulut eri oikeusasteissa jne. Kerrotaanko, että Heinolassa on suurtyöttömyys, joka kolmas nuori on työtön ja pitkäaikaistyöttömyyden huonosta hoidosta kaupunki palauttaa Kelalle työllisyysmäärärahoja noin kaksi miljoonaa.
Resurssiviisaassa Heinolassa tehdään toisella tavalla... todetaan Heinolan ja konsulttiyhtiö Tamoran projektissa:
PAKOLAISTEN vastaanottaminen.
Kirjastoon tulevaisuuskioski. Sieltä jaetaan pakolaisille kummiperheitä, jotka auttavat pakolaisia. Tekeminen siis Heinolan omissa käsissä, ei niin, että valtio sanoo miten tehdään.
Onkohan resurssiviisaassa Heinolassa pohdittu, miten hoidetaan PAKOLAISTEN asioita? Valtio rahoittaa kolmen vuoden kotouttamisen ja sen jälkeen kunnat huolehtivat koteutetuista muuttajista. Onko yritysten, Jyränkölän setlementin tai esim. vapaaehtoisryhmien kanssa suunniteltu tehtäväksi aiesopimusta, miten muuttajat aiotaan työllistää. Heinolalaiset järjestöt kokoontuivat suunnittelemaan KYLÄTALOA, jossa voisivat toimia sekä entisten että uusien jäsenien kanssa yhteistyössä Heinolan kehittämiseksi. Kylätalosta on tehty myös valtuustoaloitteita, jotka eivät resurssiviisaita päättäjiä ole kiinnostaneet. Olisiko resurssiviisasta tukea heinolalaisia järjestöjä pakolaisasiankin vuoksi KYLÄTALOLLA?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.