Kuinka "motivoituneesti" kirjoitatte?

haaveilijapersoona

Tshehov kuvasi motivoitunutta kirjoittamista näin: "Jos ensimmäisessä näytöksessä seinällä roikkuu ase, kolmanteen mennessä sillä tulee ampua jotakin – jos asetta ei aiota käyttää, sitä ei tarvita seinällä."

Kuinka motivoituneesti kirjoitatte? Lankeatteko rönsyilyn syntiin kerronnassanne: tuotteko kerrontaan elementtejä, joilla ei ole tarinan kannalta mitään virkaa?

Ovatko turhat henkilöhahmot, luonteenpiirteet, miljööt, esineet ja tapahtumat oikeasti niin paha asia?

Itse ihailen motivoitunutta kerrontaa, josta kaikki tarinan kannalta turha on siivottu pois. Lukijana nautin sellaisesta eniten.

Kirjoitan novelleja. Tutkittuani syvällisesti kirjoitusprosessiani olen vihdoin alkanut ymmärtää, miksi novelleihini toisinaan jää epäolennaisia elementtejä. Se johtuu siitä, että saatan kesken kaiken muuttaa tarinaa hienoisesti, jolloin jokin alkuosan tapahtuma / hahmo / miljöö tms. jää elämään omaa irrallista elämäänsä, vailla tarkoitusta muuntuneessa tarinassa. Niin yksinkertainen ongelma, ja tajusin sen vasta nyt, vuosien kirjoittamisen jälkeen!

Olen yksinkertaisesti liian intuitiivinen ja hajamielinen kertoja. Tarinan osittainen hajoaminen voi tapahtua, vaikka tietäisin tismalleen, mitä haluan kertoa. Jännä ilmiö. Se tapahtuu ns. kaltevan pinnan logiikalla: uuden idean saatuani muutan yhtä pikku asiaa, sen seurauksena joudun muuntamaan toista asiaa vähäisen jne.

Kuinka oppisin keskittymään ja pitäytymään alkuperäisessä suunnitelmassani? Auttaisiko motivoituneessa kerronnassa jonkinlainen edeltä käsin laadittu tarinarunko?

2

81

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tarinarunko, esimerkiksi synopsis, auttaa, mutta hyvääkään suunnitelmaa ei kannata noudattaa orjallisesti. Kirjoittaessa syntyy lähes aina uusia oivalluksia, jotka voivat olla parempi kuin alkuperäinen suunnitelma. Tarinarungoissa voi myös syntyä se vaara, että tarina seuraa liian tiukasti juonta, eikä enää tunnu luontevalta.

      Paras lääke rönsyilevään tekstiin ei välttämättä ole työtavan muuttaminen, vaan huolellinen jälkieditointi. Tarinoissa saa olla rönsyjä (vähemmän jos kyseessä on novelli) ja ne voivat jopa tukea tarinan teemaa olematta suoraan yhteydessä juoneen. Monesti rönsyilevät kirjoittajat eivät vielä kirjoittaessaan tiedä, mitkä rönsyistä tulevat olemaan merkittäviä tarinan kannalta. Kun tarinan on kerran kirjoittanut loppuun, sen voi kaikessa rauhassa lukea läpi ja leikata pois ne osat, jotka eivät tue kokonaisuutta. Tämä on täysin normaali osa kirjoittamisprosessia eikä mikään virhe, vaan nimenomaan asia joka joka tapauksessa tulee tehtyä.

      Siinä mielessä "motivoitunut kerronta" onkin tietyssä määrin illuusio. Kun lukija näkee vain lopputuotteen, tämä näkee vain sen, minkä kirjoittaja on tarkoituksella jättänyt jäljelle.

      • haaveilijapersoona

        Hyvä näkökulma, kiitos siitä! Moni hyvä idea on minulla syntynyt nimenomaan kirjoitusprosessin aikana – en haluaisi kahlita tätä luovaa prosessia. Se on mielestäni myös kaikkein nautinnollisinta kertomusten kirjoittamisessa: täydellinen uppoutuminen tarinan maailmaan, joka on alkanut elää.

        Toisaalta jälkieditointi tuntuu kauhean suuritöiseltä, vaikka se on varmasti paras ratkaisu. Usein tulee mieleen, että keskittymiskykyni ei yksinkertaisesti riitä siihen savottaan. Olen kokenut melkein paniikkimaisia tunteita jälkieditoinnin edessä. Uskon sen kuitenkin muuttuvan kerta kerralta helpommaksi, kunhan vain rohkeasti käärii hihat ylös...


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      97
      2763
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      104
      2350
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      91
      2110
    4. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      16
      1894
    5. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      44
      1741
    6. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      38
      1735
    7. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1706
    8. 114
      1699
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      130
      1491
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      41
      1294
    Aihe