Television huutokauppaa katselin, tuli mieleen kaikenlaista tavaraa jota olisi voinut kaupata. Osan olen lahjoittanut , jotakin vielä itselläkin. Onko sinulla ylimääräisiä tavaroita ?
Huutokaupasta innostunut
arabia
22
326
Vastaukset
Olen sekä huutokaupannut että myynyt netissä. Huutokauppaan ei kannata viedä mitään pientä, se pieni summa minkä siitä saat menee huutokauppamaksuihin. Ainakin se minkä käytin, otti vain 12% välityspalkkiota (Bukowski ja Hagelstam ottavat 24%) mutta joka myydystä tavarasta meni 5€ "nuijamaksua". Mutta huonekalut kannattaa viedä sellaiselle.
Aika huonosti tavarat menee, sekä huutokaupassa että netissä. Pitää ilmaiseksi saada, sitten ne liikkuu. Taitaa olla huonot ajat. Ja nyky-immeinen ei enää kerää. Hän sisustaa niin että ei ole ylimääräistä rompetta, että siivous on helppoa. Nuorisollakin on rahaa ihan eri tavalla kuin ennen. Menevät Ikeaan ostamaan uutta. Ei heidän tarvi banaanilaatikoista koota hyllyjä kuten me joskus.- k-kk
Eipä ne nuoret sitten osaa tavaroitaan arvostaakkaan, paljon kiertelen kirppareilla ja en minäkään ostais vanhaa ruosteista ikkunan hakaa kympillä.
Tavaroitten hinnoittelus on tunnearvo määräävänä ei käyttöarvo. k-kk kirjoitti:
Eipä ne nuoret sitten osaa tavaroitaan arvostaakkaan, paljon kiertelen kirppareilla ja en minäkään ostais vanhaa ruosteista ikkunan hakaa kympillä.
Tavaroitten hinnoittelus on tunnearvo määräävänä ei käyttöarvo.Ääripäitä löytyy aina, ahneudessakin. On sitten niitäkin, jotka vievät melkein uutta kaatikselle.
- Arvostavanuori
Totta, ihan halpaa ei kannata huutokauppaan viedä, toisaalta ne kyllä kertovat mitä kannattaa ja mitä ei kannata myydä milloin missäkin. Mistä ton 24% välityspalkkion löysit? Ite ainaskin oon nähnyt Bukowskis Marketin ottavan 15% 17e valokuvausmaksun (ostajaprovision on sitten 22,5%). Vai muistanko vanhaa tietoa?
Ja kyllä on nuoria jotka todella arvostavat vanhaa ja laadukasta tavaraa, kyllä kannattaa laittaa myyntiin, joku voi ilahtua kun löytää ihanan mööpelin tai tavaran :) Nimim: yksi sellainen :P
Kirjoitin aijemmin kotipaikkakunnallani olevasta facebook-ryhmästä nimeltään Roskalava.
Luin juuri uusia ilmoituksia. Nuori mies etsi eläkeläiselle kaikkea mitä asumiseen tarvitaan. Aijon ottaa yhteyttä ja tarjota keittiövälineitä, astioita ja verhoja.
Roskalavaryhmä tuntuu olevan hyvin suosittu. Jos ihminen haluaa päästä eroon ylimääräisestä roihnasta tai etsii jotain erityistä kuten kattohuopapaloja rakenteilla oleviin koirankoppihin jne. Ryhmästä löytyy aina joku joka antaa tavaraa ilmaiseksi.Ylimääräistä on paljonkin.
Pitäs varmaan tehdä mauseleumi, jonne pistävät minut ja tavarat, kun se aika on.
Kauhistuttaa jo ajatus, että ihmiset nokka nirpassa arvioivat minun huolella kerättyjä tavaroita, kuparipannuja parikymmentä grammareita, putkiradio ym. ta.
Tavoite olisi, että romunkeräykseen menisi kiloissa saman verran tavaraa, kun uutta tulee, Ei sekään näytä toteutuvan.
Sen huomannu, että netissä myytävät käyttötavarat on monesti hinnoiteltu niin ylös, että uuden vastaava saa kaupasta halvemmalla.No kuinkas sattuikaan, mulla on 80-luvun levysoitin myynnissä :) Ei vais, ei ole tullut testattua onko vielä soiva peli.
Pahinta myymisessä onkin etsiä se oikea hinta. Onneksi on netti, voi vähän selata että mitä muualla pyydetään, mutta pitää muistaa että sekin on vain pyynti. Ei kerro mikä sen tavaran oikea hinta on.hmp.f kirjoitti:
No kuinkas sattuikaan, mulla on 80-luvun levysoitin myynnissä :) Ei vais, ei ole tullut testattua onko vielä soiva peli.
Pahinta myymisessä onkin etsiä se oikea hinta. Onneksi on netti, voi vähän selata että mitä muualla pyydetään, mutta pitää muistaa että sekin on vain pyynti. Ei kerro mikä sen tavaran oikea hinta on.Puoli vuotta liian myöhään, synttärit meni, Silloin olisin voinut ostaakin, sitten olisin käynyt kirpparilta hakemassa repullisen humppamusiikkia. Ja sitä olisi huudatettu niin, että mäki raikaa, joutu viinaa ja tanssittu jalat kipeiksi.
Meni koko juhlat piloille, kun näin myöhään ilmoitit.
Tuossa nettihinnoittelusta sellainen tuntuma, että katsotaan hinta, siihen lisätään tinkimisvara, tarpeeksi moni niin tekee, niin hinta on jo niin korkea, ettei kannata kysellä.
Mjnun mielestä kannattaa miettiä mitä itse olisi valmis maksamaan.k-kotton kirjoitti:
Puoli vuotta liian myöhään, synttärit meni, Silloin olisin voinut ostaakin, sitten olisin käynyt kirpparilta hakemassa repullisen humppamusiikkia. Ja sitä olisi huudatettu niin, että mäki raikaa, joutu viinaa ja tanssittu jalat kipeiksi.
Meni koko juhlat piloille, kun näin myöhään ilmoitit.
Tuossa nettihinnoittelusta sellainen tuntuma, että katsotaan hinta, siihen lisätään tinkimisvara, tarpeeksi moni niin tekee, niin hinta on jo niin korkea, ettei kannata kysellä.
Mjnun mielestä kannattaa miettiä mitä itse olisi valmis maksamaan.:)) ole hyvä vaan synttäreiden myöhästyneestä pilaamisesta. Ilo oli minun puolellani :) Ja onneksi olkoon! Ellen jo kerennyt vieruspalstalla onnitella... muistan kyllä kakkukeskusteluja.
- mimmimum-mi
Arvostan kovasti miniäni sisustus puuhia ... ja vanhojenkin kaappien ja senkkien uudistusta...aika kova työ niissä on... ja sitten kun on valmista se näyttää vanhalta....mutta sen kuuluukin näyttää.... Hän myös näppärästi myy netissä ..kun kyllästyy itse johonkin ...ja ostaa uutta tilalle... Kun heille menee niin mikään ei koskaan ole samalla paikalla ...kuin kaksiviikkoa sitten...No ehkä vähän liiottelen ...
Tein tänään kirpputorikierroksen. Isoissa kirpputoreissa vierähtää aika huomaamatta. Tänään kiersin yhtä hyvin suosittua paikallista. Sinne ihmiset tuovat ilmaiseksi ylijäämätavaransa. Huonekaluosasto on huikea, harmi, pitäisi olla iso paketti auto niin saisi antiikki-lipastoja mukaan 50 e/kpl. Korituoleja terasseille 2,50 - 5.00 e/kpl jne. Sika halpaa.
Aina sieltä jotain pientä matkaan tarttuu. Tänään vaateosastolta hame.- ö-Öö
Kaikki koettu tarpellisiksi hankittaessa.
Kertyyhän sitä kamaa, suurinta osaa ei tarvitsisi ollenkaan. Aina joskus hävitelty rojuja kirpputoreilla. Kauppa käynyt vaihtelevasti, jonkinlainen roju, hyväkin ja halvallakin eikelpaa kenellekään. Joki ihme rihkamaesine, jolle heitetty vitsihinta, meneekin kaupaksi erinomaisesti. tai sitten ei.
Tosiasia kai lienee, suurella osalla ihmisten rojuista ei ole pahemmin ottajia. Kun vetää voltit, mahdolliset sukulaiset riitelevät päältä joistain kamoista, osa kiikutetaan kirppikselle ja sieltä suurin osa roskiin.
Maailmassa kai riittävästi rojua, liikaakin. Tosin se jakautuu vähän epätasaisesti, elintasosta riippuen.
Huutokaupassa en ole kai käynyt kuin kerran, ei kiinosta epähuomiossa tehdyt vahibko-ostokset. Joskus myynyt jotain huutopiste netistä, aika paljon ostanut sieltä. Nämät huutokauppakeisarit jne on lähinnä viihdeohjelmia. Lisäksi ne vääristelevät ihmisten käsityksiä romujensa hinnoista. Joku kampe sinällään voi olla arvokaskin, jos nyt sattuu oikea ostaja. Välttämättä ei satu. Jostain käytetyistä huonekaluista älytön tarjonta. Ei ihme, yleensä rumia,rikkinäisiä ja liian suuria. Usein kyllä sinällään laadukkaita, vaan, kun eivät kelpaa kenellekään. hah, koittanut myydä c-kasetteja tai beta- videoita? Tuurillaan voi joku ostaakkin, kasvimaalle variksenpelättinauhoiksi.
=DW= Kyllähän niitä ylimääräisiä löytyy. Aina olen saanut muuttaa isompaan asuntoon, joten totaalista tyhjennystä en ole vielä joutunut tekemään. En tiedä tuleeko sellainen sitten joskus eteen, viimeistään perikunnalle.
Huutokaupat ovat kivoja tapahtumia, kesäisin varsinkin, saattaa olla paljon mökkiläisiä, silloin hinnat yleensä nousevat korkeammiksi ja tunnelma on mukavan leppoisa. Tunnelma riippuu kyllä paljon meklarista ja hänen jutuistaan, aikamoisen hyviä sanantaitajia heissä on.
Kirpputoreilla on tullut joskus käytyä, varsinkin sellaiset on passeleita, joissa omistaja itse myy omia tavaroitaan. Mutta jos on vain vuokrapöytiä, niin siellä pulpahtaa joskus mieleen, ettei vaan myydä varastettua yms tavaraa. Viime aikoina ne on jäänyt kokonaan väliin.
Rompetorilla on kiva kävellä, tässä ihan lähellä kahdesti vuoteen sellainen järjestetään, Kaikkea roinaa sitä yritetäänkin myydä. Just metallitavaroita, kaikenmoisia työkaluja yms on ihan hauska katella. Joskus ihmetellyt, miksi joku myy, esim kuparisia kahvipannun kansia ilman pannua, mutta voihan jollakin olla pannu muttei kantta, rompetorilta voi oikean kokoinen sitten löytyä.
Joku puhui 80luvun levysoittimesta, semmoisen tarvitsisin minäkin, on levyjä vaan ei soitinta. Kait siihen sitten jonkin moiset kaiuttimet ja ehkä jotain muutakin tarvitaan ennen kuin saadaan levy soimaan.- ö-Öö
Vinyylisoittimia on kohtuullisesti tarjolla. Ne tullet vähän muotiin taas, uusia levyjäkin julkaistaan vinyylinä, niillä ostajansa.
Itellä aikansa huippusoitin. Siinä vaan hihna kovettunut ja neula shebta-hiottu, sellaisia erittäin hankala löytää, ainakaan halvalla. Ostin taannoin Ion-merkkisen satasen vinyylisoittimen. En nyt tiedä, onko ser varsinaisesti mikään high end kone, aik kaukana siitä. Mutta sillä näppärä tehdä vanhoista vinyyleistä digitaaliversioita itelle. Joitain vinyyleitä, joita ei oikein löydä mistään ja nyt pääsee kuuntelemaam edes jonain mp3.na.
Hankin muuten taannoin käytetyn c-kasettisoittimen, oikein laadukas. Jotenkin en nauhakohinan kuunteleminen ja kuitenkin surkea äänenlaatu on jotenkin nostalgista, joskus. Ksetteja kuitenkin useita muovikassillisia, paljon levytyksiä, mitä en muistanut omistavanikaan.
=DW= - 1eero
ö-Öö kirjoitti:
Vinyylisoittimia on kohtuullisesti tarjolla. Ne tullet vähän muotiin taas, uusia levyjäkin julkaistaan vinyylinä, niillä ostajansa.
Itellä aikansa huippusoitin. Siinä vaan hihna kovettunut ja neula shebta-hiottu, sellaisia erittäin hankala löytää, ainakaan halvalla. Ostin taannoin Ion-merkkisen satasen vinyylisoittimen. En nyt tiedä, onko ser varsinaisesti mikään high end kone, aik kaukana siitä. Mutta sillä näppärä tehdä vanhoista vinyyleistä digitaaliversioita itelle. Joitain vinyyleitä, joita ei oikein löydä mistään ja nyt pääsee kuuntelemaam edes jonain mp3.na.
Hankin muuten taannoin käytetyn c-kasettisoittimen, oikein laadukas. Jotenkin en nauhakohinan kuunteleminen ja kuitenkin surkea äänenlaatu on jotenkin nostalgista, joskus. Ksetteja kuitenkin useita muovikassillisia, paljon levytyksiä, mitä en muistanut omistavanikaan.
=DW=Mulla olis noihin levyjä ehkä 30-40 kappaletta levysoittimen heitin roskiin rikkinäisenä mutta levyjä en ole hennonu, onkohan niillä mitään arvoa ?
- Bompa
Rompetori Nurmeksessa.
ö-Öö kirjoitti:
Vinyylisoittimia on kohtuullisesti tarjolla. Ne tullet vähän muotiin taas, uusia levyjäkin julkaistaan vinyylinä, niillä ostajansa.
Itellä aikansa huippusoitin. Siinä vaan hihna kovettunut ja neula shebta-hiottu, sellaisia erittäin hankala löytää, ainakaan halvalla. Ostin taannoin Ion-merkkisen satasen vinyylisoittimen. En nyt tiedä, onko ser varsinaisesti mikään high end kone, aik kaukana siitä. Mutta sillä näppärä tehdä vanhoista vinyyleistä digitaaliversioita itelle. Joitain vinyyleitä, joita ei oikein löydä mistään ja nyt pääsee kuuntelemaam edes jonain mp3.na.
Hankin muuten taannoin käytetyn c-kasettisoittimen, oikein laadukas. Jotenkin en nauhakohinan kuunteleminen ja kuitenkin surkea äänenlaatu on jotenkin nostalgista, joskus. Ksetteja kuitenkin useita muovikassillisia, paljon levytyksiä, mitä en muistanut omistavanikaan.
=DW=Olis se aika kivaa laittaa levy soimaan niin kuin ennen vanhaan, vähän rahinaa ja kohinaa, ja välillä vaihtaa levyä, a-puolelta b-puolelle. Olisi mm. useita 70-luvun rokkilevyjä, ei niitä silloin osannut arvostaa, nyt voisi jo eri mielellä niitäkin kuunnella.
Aikansa levysoitinta kuljetteli mukana ja sitten puhuttiin, että neulaa on vaikea saada ja se on niin kallis, niin hylkäsi sitten koko vekottimen.
Kasetit ovat kanssa metka juttu, ei niitäkään ole raaskinut heittää pois. Lasten ja isovanhempien ja vaikka kenen puheita ja rupatuksia sieltä löytyy. Joskus joissain tilaisuuksissa olen soittanut lasten juttuja. Se oli silloin mukavaa äänittää kun lapsilla alkoi juttua tulla, ja sitten kun oli ässän sortamiset ja ärrän pärinät, nyt ne äänitykset tuntuvat isoilta aarteilta. Lapsenlapsille on kiva soittaa kasettia, kuunteles kun isäs rupattaa, hauskoja heidänkin mielestä.- ö-Öö
1eero kirjoitti:
Mulla olis noihin levyjä ehkä 30-40 kappaletta levysoittimen heitin roskiin rikkinäisenä mutta levyjä en ole hennonu, onkohan niillä mitään arvoa ?
Oletettaavast levysi arvottomia.
Koska kokoelma pieni, siinä oletettavasti valtavirtamusaa, mitä myyty älyttömäti, eikä kukaan niitä kerää. Ehkä kelloksi, tai lampunvarjostimeksi joku voi huolia. Josain vanhasta blues- proge, jazzlevytä voi saada satasia. Niillä kerääjänsä. Ja sitten ne kalliit levyt, ne asia erikseen.
Noin nopeesti, käytettyjen vinyylien hintoja voi vilkuilla vaika Blckc and Whiten saitilta, tai nettihuutokaupoista.
http://www.blackandwhite.fi/index.php?id_category=23&controller=category
=DW= 1eero kirjoitti:
Mulla olis noihin levyjä ehkä 30-40 kappaletta levysoittimen heitin roskiin rikkinäisenä mutta levyjä en ole hennonu, onkohan niillä mitään arvoa ?
Kokeiles vaikka antikvariaattia siinä Kuninkaankadulla, käy kopasemassa mitä maksavat ja ottavatko myyntiin, jos haluat päästä niistä eroon.
Niin ja netissäkin varmaan joku voi ostaa, sinne vaan huuto.fitai tori. fi ja voihan niitä olla muitakin.rosaliiin kirjoitti:
Olis se aika kivaa laittaa levy soimaan niin kuin ennen vanhaan, vähän rahinaa ja kohinaa, ja välillä vaihtaa levyä, a-puolelta b-puolelle. Olisi mm. useita 70-luvun rokkilevyjä, ei niitä silloin osannut arvostaa, nyt voisi jo eri mielellä niitäkin kuunnella.
Aikansa levysoitinta kuljetteli mukana ja sitten puhuttiin, että neulaa on vaikea saada ja se on niin kallis, niin hylkäsi sitten koko vekottimen.
Kasetit ovat kanssa metka juttu, ei niitäkään ole raaskinut heittää pois. Lasten ja isovanhempien ja vaikka kenen puheita ja rupatuksia sieltä löytyy. Joskus joissain tilaisuuksissa olen soittanut lasten juttuja. Se oli silloin mukavaa äänittää kun lapsilla alkoi juttua tulla, ja sitten kun oli ässän sortamiset ja ärrän pärinät, nyt ne äänitykset tuntuvat isoilta aarteilta. Lapsenlapsille on kiva soittaa kasettia, kuunteles kun isäs rupattaa, hauskoja heidänkin mielestä.Ne 80-luvun rocklevyt varsinkin ovat hintavia. Osa on julkaistu uudelleen CD-versiona, mutta ei läheskään kaikki. Koetin Uriah Heepin harvinaisempia levyjä itselleni haalia, mutta kun ei ole niin ei ole.
Katoppa huviksesi vaikka huuto.netistä. Esim. joku Black Sabbath/Paranoid-type 0-negative maksaa satkun.
Se on vähän niin, että ihminen vanhemmiten palaa juurilleen. Meidän sukupolvi haikailee LP:tä. Edellinen haikaili posliininukkeja :) Mulla on äidin tekemä varasto johon hukun, vaikea päästä eroon ja kaatikselle en vaan voi viedä. Hän oli nukketaiteilija ja teki niitä itse. Aivan upeat.- hytinäx1
www.tradera.com sieltäkin löytyy, mutta en tiedä mitä postimaksut maksaisi.
- att2
Yhden talon möin tavaroineen vielä ei ole mitään kuulunut, nopea kauppa puolituntia paperineen ja samalla kertaa koko hinta tilillä.
Nykyinen talo 19 vuoden jälkeen täynnä vähän kaikkea---niin kaikkeen tottuu tosin ei asumistiloissa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad611179- 42891
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että327659- 51651
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän116626- 51618
Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä38605- 93600
- 75576
- 56564