Jotakuta askarruttaa maan lämmönluovutuskyky, jos otetaan pitkällä käyntijaksolla. Onko pumppujen ohjauksessa mahdollisuus jättää kierrätys päälle joksikin aikaa, kun pumppu pysähtyy. Tai käynnistellä sen verran, että liuos pysyy maapiirissä koko matkalla lähes tasalämmössä? Tapahtuu toisin sanoen lämmön siirtymistä putken suunnassa niin, että kylmempi osa maata saa takaisin lämpöä sieltä missä sitä on.
Toinen juttu. Onko kukaan kierrättänyt maapiirin liuosta satunnaisilla lämpimillä ilmoilla ulkoilmassa olevan lämmönvaihtimen kautta? Tietenkin niin päin, että pumpulta tuleva kylmä liuos ohjataan ensin tuollaiseen ulkoilmassa olevaan lämmönvaihtimeen, jottei sekoiteta pumpun herkkiä systeemeitä ylilämpimällä liuoksella. Tiedän kaksi tapausta.
Toinen juttu. Onko kukaan kierrättänyt maapiirin liuosta satunnaisilla lämpimillä ilmoilla ulkoilmassa olevan lämmönvaihtimen kautta? Tietenkin niin päin, että pumpulta tuleva kylmä liuos ohjataan ensin tuollaiseen ulkoilmassa olevaan lämmönvaihtimeen, jottei sekoiteta pumpun herkkiä systeemeitä ylilämpimällä liuoksella. Tiedän kaksi tapausta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
lopulla Ruotsissa mustasta muoviputkesta hitsaamalla tehtyjä putkihäkkyröitä, mitkä oli kehitetty siellä jäätyneiden lämpökaivojen sulatukseen.Häkkyrä asennettiin hyvin aurinkoiseen paikkaan, mielluimmin lämpökaivon päälle.
Aurinko lämmitti häkkyrässä olevan maalämpönesteen ja kun liuos oli ennalta asetetun lämpöinen, kytki termostaatti pienen kiertovesipumpun pyörimään ja kuljettamaan auringon lämmittämän nesteen lämpökaivon syvyyksiin. Kun kylmää nestettä tuli häkkyrään, termostaatti sammutti taas kiertovesipumpun ja näin kiertokulku jatkui.
Eikö tätä UPON systeemiä voisi soveltaa myös maapiirien "lataukseen", eri asia sitten on, onko ko. toimenpide kannattavaa?
Se vaan on niin ihmiset, että me emme voi huijata luontoa (kallioperää).
Mikäli valitaan maalämpö tuottamaan kodin lämpö ja lämminkäyttövesi, lämpökaivon syvyyden määrää kodin energiantarve, sisältäen lämmitysenergian ja lämpimänkäyttövesienergian. ENERGIANTARVETTA EI MÄÄRÄÄ LÄMPÖPUMPPUMERKKI EIKÄ MITOITUS. Teho ja mitoitus voidaan tehdä joko hyvin tai halvalla, merkistä riippumatta.
Jos joudutaa edellisessä viestissä mainittuihin toimenpiteisiin "ehdotuksiin", on kysymyksessä mitoitusvirhe.
Lämpöpumpun merkistä riippumatta, kerralla kunnolla tai unohda koko juttu (LÄMPÖPUMPPU JA LÄMPÖKAIVO / KERUUPIRI)!
Kyllä vaan. Mutta periaatteessa tuollaista voi käyttää aina kun ulkolämpötila on korkeampi kuin pumpulta tulevan liuoksen tai maan lämpötila. Talviset vesisateet varsinkin ovat energiapitoisia.
Maan lämmön eli pumpulle menevän liuoksen lämmön nostaminen tarkoittaa vain sitä, että pumppu toimii paremmalla hyötysuhteella.
Pitäisi olla maan alla semmonen salmisaaren voimalan hiilivaraston kokonen tekoallas, johon ladattais kesähelteellä lämpöä ja luovutettais kylmempää ilmaistointiin. Helsingin kaupunki pusaa kaukoilmastointijohtoja, joissa jotain samaa ideaa, mutta taitavat tehdä viileän eri tavalla ?
Kaivo pumpun max täystehon marginaali mukaan, niin ei tarvi kesällä latailla.
Harrastelijalatausta voi tehdä ilmanvaihtokoneen esilämmittimellä, joka pakkasilla lämmittää ja helteillä jäähdytää, mutta marhinaalisesti se kalliota kesällä lämmittää...
Toinen noista hemmoista, jonka tiedän teki keväällä temput. Naapurit kun olivat sitä mieltä että puutarha sulaa vasta elokuussa kun syvältä jäädytetään talvella. Tämä ryhtyi kierrättämään kevään lämpimillä tuollaisen lämmönvaihtimen kautta liuosta. Maa ja puutarha oli sula ennen naapureitten puutarhoja.
Tietenkin talven sateilla ja suojakeleillä sama juttu.
Mutta tuo olikin lämpöpumppujuttujen pioneeri. Oli rakentanut systeeminsä 70-luvun lopulla. Oli muuten opettajana tekussa ja kertoili jutuista aika tarkkaan sopivan tilaisuuden tullen. Lämpökertoimet olivat tarkasti hallinnassa kun mittasi jollain. 3,5 oli kai aika tyypillinen.
Itse mietin tällä hetkellä lämmitysvaihtoehtoa, jotka ovat kaukolämpö tai maalämmitys. Maalämmityksen yhteyteen olen miettinyt aurinkopaneeleja ja miettinyt samaa asiaa, voisiko yli 4 asteen ulkolämpötiloilla hyödyntää
maalämmitysputkiston kierrätystä aurinkopaneeleissa??? Kertoisitko tarkemmin näistä kahdesta tapauksesta.
Unohda "aurinkolämpö". Maalämpösysteemeissä pelataan pienillä lämpötilaeroilla. Toinen noista, joka oli sovelluksen tehnyt, oli asentanut vanhoja vesipattereita autotallin katolle. Ja kierrätti aina, kun oli suojakelit ja talvisia vesisateita, liuoksen niitten kautta. Olihan niillä melkoinen ottoteho tietenkin aurinkokeleilläkin, mutta se ei ollut varsinainen idea vaan idea oli esilämmitys aina kun ulkona oli lämpimämpää kuin oli kylmän liuoksen lämpötila pumpusta tullessa.
Toinen noista tyypeistä teki liuoksen esilämmityksen ullakkotilassa jollain lämmönsiirtimellä noin 3 vee sitten. Valistin tuota sen verran, ettei vaan jälkilämmitä maaliuosta, vaan kierrättää sen maahan ensin. Nimittäin meinasi ensin innoissaan tehdä juuri väärinpäin. Pumputhan ottavat nokkiinsa liian lämpimästä lioksesta. Tällä tapauksella maaliuoksen tulolämpö oli jopa 15 astetta pitkälle syksyyn. Aika kova tulolämpö maasta, mutta noin se ottaa kesällä ullakoilta lämpöä.
Mikähän mahtaa olla maalämpöpumpulle maximi veden
lämpötila, jotta siitä saadan paras hyötysuhde ulos? Onko kaveri, jolla on siirrin ullakolla tietoa energia säästöistä/ hyödystä.
En ole asiasta sittemmin kysellyt. Mutta lämpöpumpun lämpökerroin on sitä parempi mitä pienemmällä lämpöerolla operoidaan. 15'C tulolämpö on mutulla arvioituna vielä kelvollinen sisään tulevalle nesteelle.
Tuo tyyppi edustaa jotain lämpöpumppua, eli sillä lienee tietoa asiasta. Täytyy muistaa kysellä.
on siin näkemyksiä,v82 oon läämmittänyt "maalämmöllä",ainut mitä vois ajatella on aurinkopanelit kesän käyttisveden lämmitykseen ,mut kaikki on lentäneet me eukon kans kahden et ei kannata niin vähän lämmint vettä kuluu ja sehän jo tulee l-p,lla edullisesti,200m2 tilat ,mut ainahan ideoita on mukava lukee siitä se kaikki lähtee,aikoinaan kyläheikon nimen sain tuolla maalämmöllä, viisaammat oli vielä viisaampia vuodet on vierineet ja viisaat kadonneet.
"Mutta lämpöpumpun lämpökerroin on sitä parempi mitä pienemmällä lämpöerolla operoidaan." Jos tarkoitit maapiirin lämpötilan ja lauhdutuslämmön eroa, olet täysin oikeassa. Jos taas tarkoitit maapiirin tulo- ja lähtölämpötilojen eroa, et ehkä enää olekaan aivan yhtä oikeassa. Pieni lämpötilaero tulon ja menon välillä kertoo lähinnä, että maapiiristä on saatu huonosti lämpöä irti. Korkea maapiirin lämpötila vain pienentää 1-kohdan lämpötilaeroa, eikä sillä ainakaan voi olla mitään hyötysuhdetta romahduttavaa vaikutusta. Jos jollakin on päinvastaista tietoa, korjatkoon vapaasti. Kylmäaineiden kanssa pelattaessa referenssilämpötila on kuitenkin 0 K eikä 0 C, jolloin 10 asteen ero maapiirin lämpötilassa ei edes ole kuin 3 %.