Mistä tämä voi johtua pelkään jatkuvasti syöpää yms muuta vakavaa sairautta ennen pelkäsin sydäntä että on jotakin vikaa se tutkittiin ja kaikki kunnossa sydämessä nyt tutkin jatkuvasti kiveksiäni ja totean että normaalin tuntuiset kunnes taas tunnin kuluttua tutkin niitä ja olen rauhassa taas jonkin aikaa kunnes taas "pakko" taas tutkia itseäni :( :( on todettu ahdistushäiriö :/
onko tuttua??
kjjjjj
7227
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Moi,
on tuttua ja samoja kohteitakin ollut. Viime aikoina vähän jo helpottanut.
Kuuluu pakko- oireisuuteen (hypokondria), ja tärkeintä lienee oppia hallitsemaan tuota kokeilua ja välttää oireiden googlettamista.
Minkä ikäinen olet, voitko puhua asiasta kenenkään kanssa?
22v ja käyn kyllä terapiassa ahdistuksen vuoksi mutten halua kertoa noista oireista määräävät taas vaan lisää lääkettä :/ mikä sinulla helpottaa ?
Ok, ymmärrän ettet siellä halua puhua.
Mulla tuo homma puhkes 20-vuotiaana -09 ja oli pari vuotta aika pahana mutta sitten venytin pikkuhiljaa noita kokeilujen välejä. Ekaks ihan vain 1-2 päivää ja vähitellen lisää taukoa.
Kyllähän se aluksi ahdisti tosi paljon, mutta nyt mulle riittää, että tarkistan kerran pari kuussa.
Samalla tein selväksi, etten lue sairauksien oireita enkä todennäköisyyksiä ym. ja se onkin kannattanut.
Ainakin itellä auttoi aluksi sellainen, että laitoin ylös ajankohdan millon oon tarkistanut esim. just kivekset ja aattelin vain sitkeästi ettei niihin muutamassa päivässä ehi mitään muutoksia tulla...
Mulla auttoi myös se kun menin takas koulunpenkille ja sai siinä sitten muuta ajateltavaa päivän ajaksi.
Okei kiitos paljon!
Eli paras vaihtoehto koittaa vaan olla koko ajan tutkimatta kiveksiäni ?
Kyllä, koska sinun pitää yrittää hallita pakkoa, eikä toisinpäin.
Kun kyseessä on pakko-oire, niin tutkiminen helpottaa vain pieneksi hetkeksi ja ahdistus palaa takaisin. Sinun pitää siedättää itseäsi pikkuhiljaa ahdistukselle.
Aseta itsellesi tavoite tarkistamisen jälkeen, vaikka että seuraava tarkistus on sitten vasta huomenna/ylihuomenna ja yritä pitäytyä siinä vaikka ahdistaisikin. Jos et heti pääse tavoitteeseesi, niin älä lannistu vaan yritä uudelleen.
Tutullani oli tälläinen oire, jatkuva huoli terveydestä milloin mikäkin vaiva. Heillä oli tapana puhua äitinsä kanssa sairauksia ja miettiä vaivoja, puheenaiheen muodossa, jotenkin opittu käytäntökö?