Villakoirasta harrastuksiin ja sohvalla löhöilyyn?

Omistan neljävuotiaan leikatun isovillakoirauroksen. Isovillakoira kyllä sopii hyvin agilityyn ja tokoonkin. Agility on varsinkin sille mieluisaa puuhaa, koska tykkää vauhdista ja hypyistä. Oma koirani ei taas esim. tokoon jaksa kauaa keskittyä ja varsinkin jos palkkaa loppuu niin loppuu tekeminen. Miellyttämisen halua ei ole kovin paljon mutta motivoituu ruoalla ja leikillä. Nuorempana oli myös hyvin häiriöherkkä reeneissä, nykyään rauhoittuu aika pian. On aina valmis toimintaan mutta aika hyvin kyllä rauhoittuu kotonakin sellaisinakin päivinä kun toimintaa ei ole ollut. Tykkää kovasti olla kainalossa rapsuteltavana ja ihmisiä rakastaa. Toisia koiria kohtaan on dominoiva, erityisesti uroksille. Joidenkin kanssa vaatii pidemmän tutustumisajan ennenkuin ystävystyy. Rakastaa riehumisleikkejä omien kavereidensa kanssa.

Erittäin riistaviettinen, vapaana ollessaan menee lähes koko ajan pitkin pusikkoja nenä maassa, jos vaikka jostain sattuisi lähtemään pupu tai peura liikkeelle. Ei ole karannut kuitenkaan koskaan jäljelle. Metsässä olemista siis todella rakastaa. Vahtiviettiä löytyy myös ja on reviiritietoinen. Että luonnetta kyllä löytyy. Vaikka villakoiraa pidetään älykkäänä ja helposti oppivana, niin itse olen ainakin kokenut sen kouluttamisen itselleni haasteellisena jollain tavalla. Ehkä juuri sen älykkyyden vuoksi.

Turkkia pidän melko lyhyenä, kuukausi on melkein maksimiväli ajelun suhteen, sitten alkaa kuonokarvat olla pitkät. Koko turkin ajelen lyhyeksi noin 2 kk välein ja kuonon ja tassut 1 kk välein. Jos pitäisi pitkää turkkia niin pesua, föönaamista ja harjaamista pitäisi kyllä harrastaa viikoittain. Tällä hetkellä en tee mitään turkille ajelujen välissä. En ole kyllä mikään turkinhoidon asiantuntija.